Ylivilkas lapsi – käytännön vinkkejä arjen haastaviin tilanteisiin

Pettymysten sietäminen ei ole helppoa aikuisellekaan, mutta me osaamme yleensä hallita paremmin yllättäviä tunnepuuskia. Lapselle kiukku voi olla hämmentävä ja kokonaisvaltainen kokemus, jonka käsittelemiseen hänellä ei ole vielä välineitä.

– Tunteiden hallinnan taitoja voi opetella aivan samalla tavalla kuin kirjoittamista tai lukemistakin, lastenpsykiatrian erikois- ja vastuulääkäri Kirsi Kakko sanoo.

Yhtä kaikissa tilanteissa toimivaa keinoa lapsen kiukunpuuskan taltuttamiseen ei ole. Oleellista on, että aikuinen pysyy akuuteimmassa tilanteessa rauhallisena.

– Raivoavaa lasta ei kannata jättää suuren tunteensa kanssa yksin, eikä se yleensä auta, että käskee tiukasti lasta rauhoittumaan. Sen sijaan aikuinen voi olla läsnä ja auttaa lasta sanoittamaan tunteitaan sitten, kun lapsi on siihen valmis. Voi vaikka vain rauhoittavasti todeta, että kylläpä sinua nyt kiukuttaa.

Vahvan kiukun yhteydessä on toki huolehdittava, että lapsen ympäristö on turvallinen: ettei hän satuta itseään tai muita, tai hajota vaikka tavaroita. Varsinaisen tilanteen läpikäyminen kannattaa jättää kuitenkin hetkeen, jolloin lapsi on rauhoittunut.

– Jälkikäteen lapselta voi kysyä, mikä häntä harmitti ja miltä kiukku tuntui. On hyvä sanallistaa asioita ja kertoa, että aikuisiakin joskus suututtaa. Yhdessä voi myös pohtia, mikä auttaa rauhoittumaan. Lapsen ei tarvitse jatkossakaan piilottaa kiukkuaan, mutta on hyvä, että hän löytää hiljalleen keinoja sen käsittelyyn.

Kaveritilanteita on hyvä opetella

Toisinaan ylivilkkaalla ja temperamenttisella lapsella voi olla haasteita myös kaverisuhteissa. Satunnaiset riidat lasten välillä ovat tavallisia, mutta mikäli yhteenottoja tulee jatkuvasti, lapsen kanssa on hyvä purkaa tilanteita keskustellen.

– Kun on rauhallinen hetki, lapselta voi kysyä, mistä riita sai alkunsa ja mitä siinä tapahtui. Olisiko tilanteessa voinut tehdä jotain toisin. Riitoihin voi liittyä lapsella harmitusta ja vaikka häpeän tunteita, joita on hyvä purkaa, Kakko sanoo ja muistuttaa, että päiväkodissa ja koulussa lapset opettelevat ensimmäisiä kertoja toimimaan itsekseen kodin ulkopuolisissa sosiaalisissa tilanteissa.

Kotona on hyvä muutenkin herätellä keskustelua hyvästä kaveruudesta, toisen huomioon ottamisesta sekä anteeksi antamisen ja pyytämisen tärkeydestä. Käytännön tilanteita, kuten vaikkapa oman vuoron odottamista, voi myös harjoitella yhdessä. Myös aikuisen oma esimerkki on tärkeää.

– Avoin keskustelu on tärkeää senkin vuoksi, että aikuinen voi huomata ajoissa, liittyykö riitatilanteisiin esimerkiksi lasten välistä kiusaamista.

Ylivilkas lapsi hyötyy rutiineista

Ylivilkkaan lapsen kanssa kyse ei ole läheskään aina aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriöstä, ADHD:sta. Jokaisessa perheissä on välillä haastavia kausia. Taustalla voi olla myös esimerkiksi oppimisen vaikeuksia tai vaikka kiusaamista, jonka vuoksi lapsi oireilee.

– Jos vilkkaus selvästi haittaa lapsen toimintakykyä ja kuormittavia tilanteita syntyy jatkuvasti, asia kannattaa ottaa puheeksi esimerkiksi päiväkodin tai koulun aikuisten kanssa. Tärkeintä on, ettei vaikeuksien kanssa jäädä yksin. Apua on saatavilla esimerkiksi neuvolasta, kouluterveydenhuollosta, perheneuvolasta, tai terveydenhuollon eri toimijoilta, Kakko muistuttaa.

Arjen toistuvista rutiineista on hyötyä kenelle tahansa, mutta erityisesti ne auttavat ylivilkasta lasta. Kun ruokailut, läksyt, ruutuaika, iltatoimet ja uni noudattavat tiettyä rytmiä, turvallisuuden tunne ja ennakoitavuus arjessa lisääntyvät ja lapsen on helpompi rauhoittua. Liikunnan merkitystä korostetaan myös ADHD:n Käypä hoito -suosituksissa.

– Siitäkin voi olla apua, että vanhemmat miettivät yhdessä lapsen kanssa ennakolta keinoja ristiriitatilanteisiin. Lapselta voi vaikkapa kysyä, onko kodissa jokin paikka, jonne hän haluaa mennä rauhoittumaan. Vanhasta tunteesta tai levottomasta olosta rauhoittamista voi harjoitella esim puristuspallon tai hengitysharjoitusten avulla.
Tärkeää on muistaa kehua ja palkita lasta pienistäkin onnistumisista.

– Vilkkaat lapset saavat usein toistuvasti moitteita, mikä vaikuttaa itsetuntoon ja usein vain lisää käytösoireita. Positiivisella palautteella on uskomaton voima kaikenikäisiin ihmisiin, Kakko rohkaisee.