Enterorokko, vesirokko vai märkärupi? Näin erotat yleisimmät rakkulataudit

Enterorokko on syksyn yleisin rakkulatauti

Enterorokko on rakkulataudeista selvästi yleisin. Se tulee epidemioina loppukesästä ja alkusyksystä, kun lapset palaavat päivähoitoon ja kouluun.

Enterorokko alkaa usein kuumeella ja kurkkukivulla, minkä jälkeen suuhun, nieluun ja poskien limakalvoille nousee kivuliaita rakkuloita. Rakkulat kämmenissä ja jalkapohjissa ovat tyypillinen oire ja osalla ihottuma laajenee koko iholle, rokoksi.

– Enterovirusinfektiossa on usein kuumetta, ja lapsella voi olla suu- ja iho-oireiden lisäksi myös flunssaoireita tai vatsavaivoja. Jollekin voi tulla myös kaikki nämä oireet. Jos rakkulat rajoittuvat vain suun ympärykseen, enterorokkoa voi olla vaikea erottaa märkäruvesta. Kuume ja suun rakkulat ovat silti yleensä varmin merkki enterosta, Annukka Hannula kuvailee.

Enterorokon rakkulat ovat usein harmaan, märkäisen eritteen täyttämiä ja niitä ympäröi punertava kehä.

– Iho-oireet ilmaantuvat usein parin päivän kuluttua taudin alusta. Rakkuloita voi tulla myös vaippa-alueelle. Suun rakkulat näyttävät usein aftamaisilta haavaumilta ja ne tekevät syömisestä ja juomisesta kivuliasta, Hannula painottaa.

Näin hoidat enterorokkoa

Enterorokko on virustauti, johon ei ole täsmälääkitystä tai rokotetta. Hannula kertoo, että tauti paranee yleensä viikossa.

– Enterorokko on erittäin tarttuva, sillä pisaratartunnan lisäksi infektio leviää ulosteen kautta ja aiheuttaa sen vuoksi epidemioita. Varsinaisia eristystoimia ei silti tarvita. Lapsi voi palata päivähoitoon tai kouluun, kun vointi on hyvä. Iho-oireiden rauhoittumista ei tarvitse odottaa.

Kipulääkkeet auttavat kuumeeseen ja kipuun, ja riittävä nesteytys on tärkeää. Erityisesti, jos suun rakkulat hankaloittavat syömistä.

– Jos iho kutisee pahasti, voi käyttää mietoa hydrokortisonivoidetta, Hannula neuvoo.

Lääkäriin kannattaa hakeutua, jos lapsi ei pysty juomaan riittävästi suun kivun vuoksi tai jos iho infektoituu.

– Enterorokkoihottuma voi infektoitua, kun iho on auki ja bakteerit pääsevät iskemään. Jos ihottuma alkaa karstoittua ja muodostaa keltaista rupea, kannattaa käydä näyttämässä sitä lääkärille, Hannula neuvoo.

Vesirokko on vähentynyt rokotusten ansiosta

Lasten vesirokkotapausten määrä on romahtanut sen jälkeen, kun vesirokkorokote otettiin mukaan kansalliseen rokotusohjelmaan pian kymmenen vuotta sitten.

– Vesirokkoa näkee lääkärin vastaanotolla lähinnä silloin, jos lapsi ei ole ehtinyt saada ensimmäistä rokotetta. Vesirokko tarttuu erittäin herkästi ja rokotuksen ottaminen kannattaa ehdottomasti, sillä aikuisella vesirokko voi olla todella vakava sairaus, Hannula sanoo.

Vesirokon tunnistaa voimakkaasti kutisevasta ihottumasta, joka alkaa tyypillisesti vartalolta ja leviää koko kehoon. Ihottuma alkaa punoittavina näppylöinä, jotka muuttuvat nopeassa tahdissa vesirakkuloiksi. Rakkuloita voi ilmaantua myös suuhun ja vaippa-alueelle. Rakkulat rupeutuvat parin päivän kuluessa.

– Kokemukseni mukaan kuume on vesirokossa yleensä maltillisempi kuin enterorokossa, mutta lapsella on usein samanlaisia yleisoireita kuten päänsärkyä ja väsymystä, Hannula kertoo.

Näin hoidat vesirokkoa

Vesirokko paranee Hannulan mukaan yleensä itsestään viikossa. Epämiellyttävin oire on usein kova kutina, jota voi helpottaa suun kautta otettavalla antihistamiinilla. Joskus ihorakkulat tulehtuvat märkäruveksi, joka vaatii antibioottihoitoa.

– Vesirokossa lapsi voi palata päivähoitoon tai kouluun, kun kaikki rakkulat ovat kuivuneet rupimaisiksi.

Vaikka tauti onkin useimmilla lapsilla lievä, siihen liittyy vakavien jälkitautien riski.

– Jos lapsella on merkittävä perussairaus, lääkäri voi määrätä viruslääkityksen, Hannula sanoo.

Vesirokossa lääkäriin tulee hakeutua, jos lapsen yleisvointi huononee, ilmaantuu merkkejä ihotulehduksesta (punoitus, kuumotus, kipu) tai kuume nousee uudestaan.

Märkärupi oireilee usein kasvojen alueella

Märkärupi on bakteerin aiheuttama ihon pinnallinen tulehdus, ei virustauti. Sitä aiheuttavat stafylokokki- ja streptokokkibakteerit.

– Märkärupi on kohtuullisen yleinen varsinkin pikkulapsilla. Kesällä sitä esiintyy enemmän, kun on lämmintä ja kosteaa, Hannula tietää. Märkärupi tarttuu herkästi kosketuksesta ja se voi levitä esimerkiksi päiväkotiryhmissä tai perheen sisällä.

– Märkärupi leviää erityisen hanakasti pienten lasten keskuudessa, koska he eivät osaa vielä huolehtia käsihygieniasta ja ovat tiiviissä lähikontaktissa ikätovereidensa kanssa.

Märkärupi esiintyy tyypillisesti kasvojen alueella, erityisesti nenän ja suun ympärillä, mutta se voi ilmaantua ja levitä myös muualle kehoon.

– Rakkulat voivat joskus olla isoja, 1–2 sentin kokoisia. Rakkulan katto on ohut ja puhkeaa helposti. Rakkulan pohja erittää nestettä ja karstoittuu keltaiseksi. Siitä tauti saa nimensäkin, Hannula kuvailee.

Atooppisilla lapsilla riski on suurempi, koska ihorikot altistavat märkäruven kehittymiselle. Atooppisen ihottuman huolellinen hoito vähentää siten riskiä.

Toisin kuin entero- ja vesirokossa, märkäruvessa ei ole kuumetta tai muita yleisoireita vaan kyseessä on puhtaasti ihoinfektio.

Näin hoidat märkärupea

Märkärupea kannattaa alkaa hoitaa heti antibioottivoiteella, jota levitetään aamuin ja illoin viikon ajan. Iho pestään päivittäin, ja ruvet sekä karstat irrotellaan hellävaraisesti.

Mikäli ihottuma leviää laajemmalle alueelle, tarvitaan tueksi suun kautta otettavaa antibioottia.

– Jos märkärupea on pienellä alueella ja sitä hoidetaan antibioottivoiteella, lapsi voi palata hoitoon, kun paikallishoitoa on jatkettu kahden vuorokauden ajan. Suun kautta annettavan antibiootin kanssa varoajaksi riittää yksi vuorokausi, Hannula ohjeistaa.

Kotona sisaruksia ja muuta perhettä voi suojata tartunnalta huolehtimalla hyvästä käsihygieniasta, vaihtamalla lapsen vaatteet ja suihkupyyhe päivittäin.

– Lääkäriin suosittelisin hakeutumaan, jos ihottuma ei lähde rauhoittumaan paikallishoidolla tai leviää muualle iholle.