Artikkeli Mielenterveys

Mielen pahoinvointi lisääntyy vauhdilla työelämässä – varhainen puuttuminen on osa vahvaa yrityskulttuuria

9.5.2023

Mielenterveyden ongelmien aiheuttamat sairauspoissaolot ja työkyvyttömyys ovat lisääntyneet vauhdilla. Työnantajan on yhä tärkeämpää huolehtia työntekijöiden mielenterveydestä ennaltaehkäisevästi.

Töitä tehdään yhdessä tietokoneella

Työelämä on hyvin erilaista kuin kymmenen vuotta sitten. Työtahti on kiristynyt ja työntekijöiden on otettava haltuun isoja kokonaisuuksia, opittava jatkuvasti uutta ja annettava aina parastaan. Erityisesti nuoria aikuisia kuormittavat pätkä- ja projektiluontoiset työt sekä jo koulunpenkiltä alkanut ja työelämään siirtynyt kova kilpailu.

Mielenterveyden kuormitus voi näkyä ihmisessä esimerkiksi vetäytymisenä, suorituksen ongelmina, virheinä, vaikeuksina muistaa asioita ja hallita tietomäärää. Kuormittuneen ihmisen sietokyky kapeutuu, hermot palavat helpommin ja väärinymmärryksiä tulee sekä töissä että kotona, kertoo johtava psykologi ja psykoterapeutti Tuija Turunen Terveystalosta.

Mielelle ystävällinen työyhteisö on yrityskulttuurinen asia.

Terveystalon johtava psykologi ja psykoterapeutti Tuija Turunen

Sairauspoissaolot ja työkykyriski ovat lisääntyneet yhteiskunnassamme merkittävästi. Mielenterveydenhäiriöt ovat myös nousseet yleisimmäksi syyksi siirtyä työkyvyttömyyseläkkeelle. Kiristynyt tahti ja lisääntyvät suorituspaineet eivät kuitenkaan koske pelkästään työelämää vaan kaikkia elämän osa-alueita.

Ahdistus kasvaa yhteiskunnassamme kohisten. Silti vain noin puolet mielen häiriöistä kärsivistä hakeutuu hoitoon. Olemme sinnittelijäkansa,”Turunen sanoo.

Vakava oireilu esiin vasta vuosien päästä

Mielenterveyden häiriöt lisääntyvät maailmanlaajuisesti. WHO varoitti jo ennen koronapandemia-aikaa, että seuraava maailmanlaajuinen kriisi on mielenterveyskriisi ja pandemian aikaan puhuttiin rinnakkaiskriisistä.

Pandemia sekä sodan seuraukset ulottuvat arkeen myös meillä Suomessa: inflaatio, asuntolainojen korkojen nousu, energiapula, työllisyyden tulevaisuuden näkymät, nämä kaikki vaikuttavat meidän jokaisen omaan elämään.

Ihmiset sinnittelevät usein kriisien läpi hammasta purren ja hoitovelka seuraa perässä. Meidän on hyvä varautua siihen, että vakava oireilu tulee näkyviin vasta vuosien päästä, Turunen arvelee

Nyt kannattaa olla kiinnostunut omasta, työkavereiden ja läheisten hyvinvoinnista.

Ihminen on kokonaisuus – myös työntekijänä

Turunen muistuttaa, että meidän kaikkien mieli on joskus kuormittunut. Mieli on osa ihmistä ja mielen asioista on voitava puhua.

Mielenterveystaidot ovat kansalaistaitoja. Tunnetaidot vahvistuvat suhteessa muihin ihmisiin.

Työyhteisöissä mielenterveyden häiriöiden ennaltaehkäisy lähtee siitä, että muistetaan, että ihminen on kokonaisuus ja pidetään mieli mielessä. Mielen pitäisi olla yhtä tavallinen keskustelunaihe kuin liikuntaharrastukset ja ruokavalio. Mielelle ystävällinen työyhteisö on yrityskulttuurinen asia.

Turusen mukaan vaatimuksen siitä, että työntekijän pitäisi olla täysin terve tai täysin sairas, pitäisi työelämässä muuttua.

Mielenterveys on liukuma, jonka jossakin kohdassa meistä jokainen on. Kuormittavampikin elämänvaihe pitäisi sallia. On kriittisen tärkeää, että ihminen pysyy kiinni työelämässä mielenterveyshäiriöiden keskellä, sillä työ on kuntouttavaa ja tärkeä arjen struktuurille. Työ liittyy olennaisesti ihmisen identiteettiin.

Pahoinvointikeskustelussa ikäryhmistä korostuvat nuoret naiset. Pandemian aikana mielenterveyshäiriöt lisääntyivät kuitenkin eniten ruuhkavuosia elävillä. Pahoinvointia ilmenee kaikilla toimialoilla, kaikissa ikä- ja sukupuoliryhmissä.

Varhainen huomiointi on erittäin tärkeää mielenterveyden häiriöiden ehkäisyssä, sillä mielen ongelmat kroonistuvat nopeasti, Turunen sanoo.

Työkyvyn ennaltaehkäisyn hyödyt näkyvät laajasti

Työnantajan on yhä tärkeämpää huolehtia työntekijöiden mielenterveydestä ennaltaehkäisevästi, jotta työntekijöiden ja työyhteisön työkyky säilyy. Mielenterveyden haasteet tulee tunnistaa ja tunnustaa. Kynnys tuen hakemiseen pitää olla matala ja tarpeellisiin palveluihin tulee päästä viiveettä.

Kun ihminen tulee kohdatuksi ja hyväksytyksi sellaisena kuin on ja saa avun oikea-aikaisesti, alkaa se säteillä positiivisesti koko työyhteisöön, työn tuottavuuteen ja työnantajamielikuvaan, Turunen kertoo.

Hoidettaessa työssä käyvää aikuista, jolla on mahdollisesti lapsia kotona, tehdään myös ennalta ehkäisevää mielenterveystyötä suhteessa lapsiin. Tästä hyötyy koko yhteiskunta, Turunen lisää.

Terveystalon asiantuntijat auttavat löytämään ratkaisuja työyhteisöä kuormittaviin tekijöihin ennaltaehkäisevästi. Kun yksilötasolla tilanne on hallinnassa, katsotaan isompaa kuvaa aina työn muokkaustarpeista organisaation työkyvyn, inhimillisyyden ja kulttuurin johtamiseen.

Me emme voi valita sitä mitä elämä tuo eteen, mutta voimme valita, että silloin kun tarvitsee apua, sitä voi luontevasti pyytää. Yksin ei tarvitse pärjätä, Turunen sanoo.

Tärkeintä on nähdä oireiden taakse, koska tärkeämpää on terve työelämä

Terve työpaikka ei synny sattumalta vaan suunnitelmallisuuden kautta. Työn ja henkilökohtaisen elämän kasvanut kuormitus oireilee sairauspoissaoloina. Vaikka akuutti ongelma saadaan kuntoon hoitamalla oireita, terveempää työelämää rakennetaan kestävämmälle pohjalle suuntaamalla huomio kuormituksen alkulähteille. Saavuttaaksemme vaikuttavimmat tulokset, meidän on ratkaistava ennakoivasti nämä työelämää uhkaavat juurisyyt. Työelämän kumppanina autamme keskittymään tärkeimpään ensin.

Tutustu työelämän ratkaisuihin 

Lue lisää työterveyden artikkeleita

Artikkeli

6 tehokkainta vinkkiä johtajille työkyvystä huolehtimiseen

Yritykset huoltavat tietokoneitaan, remontoivat toimitilojaan ja käyttävät autojaan määräaikaishuolloissa. Nämä ovat kaikille itsestään selviä välttämättömyyksiä. Työntekijöiden työkyvyn hoito puolestaan ei useinkaan saa samanlaista huomiota osakseen. Jos Terveystalon johtavan työterveyspsykologi Antti Aron pitäisi antaa yritysjohtajille vain yksi neuvo, hän kehoittaisi heitä katsomaan asioita työntekijöiden näkökulmasta.

Äiti ja tyttölapsi katselevat sohvalla yhdessä puhelinta Artikkeli

Vanhemmuus on intensiivinen ja tunnepitoinen matka, johon saa kuulua myös haparointia

Kun kantaa vastuuta toisesta, tarvitsee aika ajoin myös itse kannatelluksi ja hoivatuksi tulemista. Psykologi kehottaa tänä äitienpäivänä pysähtyä kuulostelemaan, mitä kaipaisi juuri nyt ja miten voisi olla itselleen armollisempi.

Ihmisiä palaverissa toimistolla Artikkeli

Mikään määrä terapiaa ei riitä, jos työperäisiä syitä ei ratkaista

Jotta työ tuottaa tekijöilleen hyvinvointia, on pidettävä huolta työyhteisöstä. Terveystalon johtava työterveyspsykologi Sari Nuikki kertoo, mitä esihenkilö voi tehdä terveen työelämän mahdollistamiseksi.

Iäkäs nainen ja nuori mies työpaikalla Artikkeli

Työturvallisuuslain päivitykset voimaan 1.6.2023 – mitä työnantajan tulee huomioida?

Työturvallisuuslain päivityksen myötä työpaikkojen tulee kesäkuun alusta alkaen entistä järjestelmällisemmin arvioida työn kuormitustekijöitä. Päivitys selkiyttää työnantajan huolehtimisvelvollisuutta täsmentämällä, minkälaisia työn psykososiaalisia kuormitustekijöitä työnantajan on otettava huomioon. Jotta työelämästä saadaan kestävämpää, on päivityksessä kiinnitetty erityistä huomiota työuupumukselle altistaviin psykososiaalisiin kuormitustekijöihin, jotka liittyvät työn sisältöön, työn järjestelyihin ja työyhteisön sosiaaliseen toimivuuteen. Lisäksi laissa otetaan kantaa työnantajien velvollisuuksiin tehdä toimenpiteitä työurien pidentämisen ja työssä jaksamisen eteen.

Ihminen syö sohvalla herkkuja Artikkeli

Ongelmallista ruokasuhdetta voidaan hoitaa myös kuten riippuvuuksia

Ongelmallinen ruokasuhde muistuttaa Terveystalon psykoterapeutti Kristiina Niskasen mukaan riippuvuutta silloin, kun syöminen alkaa hallita ajattelua ja kontrollikyky menetetään kerta toisensa jälkeen. 

Digihoitaja Terveystalossa Artikkeli

Sairaanhoitajan etävastaanotolla hoitopolut tukevat potilaan ongelman ratkaisua

Sairaanhoitajan etävastaanotolla, joka Terveystalossa tunnetaan Digihoitajapalveluna, hoitaja pyrkii auttamaan asiakasta heti arvioimalla työntekijän tarvitseman hoidon ja sen kiireellisyyden sekä antamalla oireiden mukaista hoitoa, kotihoito-ohjeita ja tarvittaessa poissaolosuosituksen. Alkukevään aikana Digihoitajapalveluun tulevien yhteydenottojen ratkaisuaste ja hoidon vaikuttavuus on noussut entisestään käypä hoito -suosituksiin perustuvien hoitopolkujen käyttöönoton myötä.