Terve Työelämä -barometri: 47 % prosenttia pitää suomalaista työelämää terveenä

Terveystalon vuosittain toteuttamassa Terve Työelämä -barometrissa kartoitettiin suomalaisen työelämän tilaa ja organisaatioiden kykyä vastata muuttuvaan työelämään.

Työyhteisö toimistotöissä

Barometrin vastaukset paljastavat tehokkuuden ja tuottavuuden olevan edelleen suomalaisen työelämän keskiössä. Jopa 81% vastaajista arvioi työelämän olevan entistä nopeatempoisempaa ja kuormittavampaa. Barometrissa nousee esiin erityisesti toimitusjohtajien ja henkilöstöhallinnon sekä esihenkilöiden selkeä näkemysero kyvykkyydessä huomioida toimenkuviin tai tehtäviin liittyvää kognitiivista kuormitusta. Toimitusjohtajista jopa 74 % pitää organisaationsa kykyä huomioida kuormitusta hyvänä, kun esihenkilöillä ja henkilöstöjohdolla vastaava luku on vain hieman yli 50 prosenttia.

Vaikka johdolla on selkeä visio ja hyvä tahto inhimillisten tekijöiden huomioimisesta tehokkuuden ohella, tämä ei kuitenkaan vielä välttämättä näy riittävästi arjen työssä, organisaation prosesseissa ja rakenteissa. Näkemyseroon vaikuttaa myös se, että lähiesihenkilöillä on ylempää johtoa konkreettisempi kuva omien yksiköiden tilanteesta ja kuormitustekijöistä. Inhimillisten tekijöiden huomiointi on kuitenkin kasvanut edellisestä mittauskerrasta 6 prosenttiyksikön verran, mikä kertoo muutoksesta kohti tasapainoisempaa työelämää. Pitkässä juoksussa työelämän inhimillisyys kirii tehokkuuden rinnalle, kunhan tätä kehitystä tuetaan, kertoo Terveystalon johtava organisaatiopsykologi Outi Ikonen.

Mahdollisuuksia jatkuvasta oppimisesta

Terveystalon johtavan työkykyvalmentaja Riia Astola-Pölläsen mielestä hyvä työelämäpuhe kaiken kaikkiaan kaipaa freesausta, sillä kuormittavuus tuntuu korostuvan yleisessä keskustelussa jo liikaakin ja unohdamme osaamisen kasvattamisen tuomat mahdollisuudet. Vaikka ylimmän johdon ja esihenkilöiden näkemykset eroavat työelämän terveellisyyden osalta, korostavat kaikki ryhmät jatkuvan oppimisen ja osaamisen ylläpidon sekä digitalisaation tarjoavan eniten mahdollisuuksia.

Pelko osaamattomuudesta ja uuden oppimisesta voi näyttäytyä terveydellisinä haasteina, erityisesti jos elämässä on muita yhtäaikaisia kuormitustekijöitä. Osaamisen haasteet ovat useimmiten kuitenkin hyvin ratkaistavissa, kunhan asioihin päästään kiinni ajoissa. Ihmisillä on paljon osaamista ja kykyä, mutta usko omaan oppimiseen voi olla heikko, ja kyky nähdä ratkaisuja on heikentynyt. Kun osaamista sanoitetaan yhdessä ja mietitään mm. tarvittavaa lisäkoulutusta, niin ratkaisut yleensä löytyvät. Parhaimmillaan tunne osaamattomuudesta kääntyykin kuormituksesta innostukseksi uuden oppimiseen.

Kilpailu osaajista työelämän suurin haaste

Barometrista selviää, että pula ammattilaisista ja kilpailu osaajista koetaan kaikissa vastaajaryhmissä tulevaisuuden työelämän merkittävämpänä haasteena. Vastausten mukaan työvoimapulaan reagointi onkin nostanut organisaatioiden kyvykkyyttä huomioida yksilölliset erot toiminta- ja työkyvyssä. Vaikka ylin johto suhtautuu myös tähän asiaan luottavaisemmin, noin puolet henkilöstöjohdosta ja esihenkilöistä ovat melko tai täysin samaa mieltä siitä, että organisaatiossa on kyky huomioida eri ikäluokkien tarpeita ja odotuksia johtamiseen liittyen.

On hienoa, että organisaatioissa on sekä ylimmän johdon tuki asialle, että operatiivisen tason toimintamallien tuoma varmuus yksilöllisellä tasolla huomioida niin fyysistä kuin kognitiivistakin työ- ja toimintakykyä ja mukauttaa työtä sen mukaan. Kun esihenkilöillä on riittävä työkykyjohtamisen osaaminen, he voivat rohkeammin etsiä ratkaisuja, joissa löydetään merkityksellistä työtä tilanteissa, joissa työkyky on osittain tai tilapäisesti alentunut, kertoo Terveystalon työterveyden apulaisylilääkäri Silja Komulainen.

Toimitusjohtajien ja yrittäjien luottamus omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa laskussa

Huolestuttava ilmiö on, että vastaajat kokevat kykynsä vaikuttaa suomalaiseen työelämään huomattavasti heikompana mitä vuotta aiemmin. Merkittävää laskua vuoden 2023 tuloksiin verrattuna on erityisesti toimitusjohtajien (-8 prosenttiyksikköä) ja yrittäjien (-13 prosenttiyksikköä) keskuudessa. Selitystä muutokselle voi hakea toimintaympäristön kaoottisuudesta ja taloudellisesta epävarmuudesta.

Erityisesti toimitusjohtajat ja yrittäjät ovat viime aikoina joutuneet toistuvasti laatimaan ratkaisuja jatkuvien muutosten ja kriisien keskelle. Tällöin on ymmärrettävää, että kokemus omista vaikutusmahdollisuuksista laajemmin voi heiketä. Toisaalta työelämän kehittäminen tapahtuu yhteiskunnallisen tason lisäksi jokaisessa työpaikassa ja jokaisessa yksikössä. Koko henkilöstön tulisi kokea, että työolojen parantamiseen voi vaikuttaa, Ikonen kertoo.

Jotta töitä voidaan tehdä fiksummin ja inhimillisesti kestävällä tavalla, on oltava aikaa työn kehittämiselle. Lähiesihenkilöillä on tässä tärkeä rooli, mutta se miten aikaa ja resursseja kohdennetaan työn kehittämiseen, on myös strateginen linjaus.

Kyky mahdollistaa jatkuva oppiminen työssä on ilahduttavasti kasvanut merkittävästi, esihenkilöiden näkemyksen mukaan jopa 7 prosenttiyksikköä. Tämä kertoo, ettei omasta työmarkkina-arvosta huolehtiminen tapahdu ainoastaan yömyöhällä ja ole yksittäisen ihmisen vastuulla, Ikonen toteaa.

* Terve Työelämä -barometri toteutettiin verkkopaneelina 01-02/2024. Vastaajina oli 921 henkilöä, jotka edustivat kattavasti työelämän päättäjiä esihenkilöiden, henkilöstöjohdon, toimitusjohtajien ja yrittäjien roolissa.

Lue lisää työterveyden artikkeleita