Työterveyspsykologin vinkit työyhteisön mielenhyvinvointivallankumoukseen

Mielenterveyden haasteisiin liittyvä stigma on onneksi väistymässä. Sen lisäksi, että työnantajia nykyään ohjataan vahvemmin huolehtimaan psykososiaalisesta kuormituksesta, mielenterveyden haasteita uskalletaan puhua avoimemmin ja niihin osataan hakea apua. Tämä selviää myös Terveystalon tilastoista, joissa niin ahdistushäiriöihin kuin masennustiloihin liittyvät käynnit ovat kasvaneet koko 2020-luvun ajan. Terveystalon johtava työterveyspsykologi Sari Nuikki kertoo, kuinka pienillä arkisilla teoilla työpaikoilla voidaan tukea mielen hyvinvointia.

työkavereita toimistolla

Mielen hyvinvoinnin haasteisiin liittyvät kasvaneet käynnit kielivät siitä, että ihmiset tunnistavat kaipaavansa apua, eivätkä jää ongelmiensa kanssa yksin. Paljon asioita voi nimittäin tehdä jo ennen kuin haasteet syvenevät. Etenkin, jos itse tunnistaa itsessään haitallista työkuormituksesta johtuvaa stressiä, löytyvät ratkaisut työstä.

– Jos omassa työssään kokee haitallista kuormitusta, on tärkeää ottaa asia puheeksi esihenkilön kanssa ja pyrkiä muokkaamaan työtä ennakoivasti siten, että kuormitus saadaan hallintaan. Näin voidaan ennaltaehkäistä mahdollinen työuupumusriski, Nuikki sanoo.

Keskustelua esihenkilön kanssa ei pidä arkailla, sillä heidän tehtäviinsä kuuluu huolehtia alaistensa työhyvinvoinnista. Jos haitallinen stressi on työperäistä, on esihenkilöllä suorastaan velvollisuus tukea työntekijää löytämään tasapaino työkuormituksen ja palautumisen suhteen.

– On hienoa, jos esihenkilö voi työtä muokkaamalla auttaa työntekijää selviytymään haasteellisissa elämäntilanteissa. Kaikkea ei kuitenkaan tarvitse tehdä yksin, sillä tarvittaessa työterveys on esihenkilöiden apuna jo ennen kuin työntekijällä on diagnoosia tai sairaslomaa, Nuikki muistuttaa.

Välittävässä organisaatiokulttuurissa uskalletaan tarttua myös vaikeisiin aiheisiin

Vaikka mielenterveyshäiriöihin liittyvä stigma on hälvennyt, osalle meistä kynnys paljastaa oma haavoittuvuutensa on edelleen kovin korkea. Nuikki kannustaa rohkeasti kysymään kollegalta mitä kuuluu, jos on hänestä huolissaan.

Yksi keino ottaa asia puheeksi on kertoa kollegalle omista havainnoistaan ja huolestaan ja rohkaista häntä keskustelemaan esihenkilönsä kanssa, Nuikki vinkkaa.

Tarvittaessa kannattaa kertoa huolesta esihenkilölle, mutta tällöin on hyvä mainita asiasta avoimesti työkaverille etukäteen.

 Loppupeleissä esihenkilö työnantajan edustajana on avainasemassa siinä, että ottaa havaitsemansa muutokset ja huolet työntekijän kanssa puheeksi ja tarjoaa varhaisen välittämisen tukea, Nuikki kertoo.

Jos itse tunnistaa haasteita omassa jaksamisessaan, on hyvä hyödyntää työnantajan tarjoamia matalan kynnyksen mielenhyvinvointia tukevia palveluita tai ottaa yhteyttä työterveyden kautta työterveyspsykologiin. Nopeasti saatu ennaltaehkäisevä tuki ja tarpeen mukainen jatkohoitoon ohjaus on tässä tilanteessa tärkeää. Esimerkiksi työterveyden lyhytpsykoterapialla on saatu tutkitusti vaikuttavia tuloksia mielenterveyspoissaolojen estämisestä ja diagnoosin ehkäisemisestä, Nuikki täydentää. 

Työturvallisuuslain päivitys ja psykososiaalisen kuormituksen hallinta 

Kesäkuisen työturvallisuuslain päivityksessä työnantajien velvollisuuksia täsmennettiin ja nykyään työnantajilta edellytetään vahvemmin myös psykososiaalisen kuormituksen tunnistamista ja hallintaa. 

Haitallista psykososiaalista kuormitusta voivat aiheuttaa esimerkiksi liiallinen tietomäärä, jatkuvat keskeytykset, vaikeat asiakastilanteet, liiallinen työmäärä ja epäkohdat työyhteisön toimivuudessa. 

Lue lisää artikkelistamme

Tutustu myös muihin työterveyden artikkeleihin

Lapset ruutujen ääressä Artikkeli

Millaisia periaatteita psykologit itse noudattavat lastensa ruutuaikojen kanssa?

Lasten ruutuaikaa on rajoitettava, mutta miten? Terveystalon psykologit kertovat, millaisia periaatteita heillä on lasten ruutujen käyttöön.

Artikkeli

Terveystalon uusi liikennelääketieteen keskus edistää ammattikuljettajien työkykyä

Kuljetus- ja logistiikka-ala on pitkien välimatkojen Suomessa merkittävä työllistäjä. Ammattikuljettajien hyvinvoinnista ja työkyvystä huolehtiminen edellyttää erityisosaamista heidän tarpeistaan ja työn luonteesta johtuen. Tästä syystä Terveystalo perustaa nyt moniammatillisen liikennelääketieteen keskuksen palvelemaan kuljetus- ja logistiikka-alan yrityksiä. Uudessa keskuksessa pyritään löytämään keinot vaikuttaa ammattikuljettajien suurimpiin terveysriskeihin, jotka altistavat tuki- ja liikuntaelinvaivoille sekä elintapasairauksille.

Mies ja kaksi naista ovat kahvitauolla ja nauravat Artikkeli

Työpaikoilla toistuvat samat ystävyyden ilmiöt kuin lapsilla kouluissa

Haluamme tuntea itsemme hyväksytyksi ja nähdyksi omana itsenämme, olemme sitten lapsia tai aikuisia. Parhaan ystävän kanssa tätä voi kokea vahvemmin kuin isossa ryhmässä, mutta työpaikoilla sydänystävyydet voivat aiheuttaa myös haasteita.

Nuori nainen liukastuu jäisellä tiellä ja kaatuu Artikkeli

Psykologi vastaa: miksi kaatuminen nolostuttaa ja mitä se meistä kertoo?

Ei sattunut! Tuttu lausahdus, kun liukkaat kelit saavat meidät pyllähtelemään teiden varsilla. Mutta miksi kaatuminen nolostuttaa ja entä jos se suorastaan hävettää? Terveystalon psykologi ja psykoterapeutti Matti Isosävi vastaa kysymyksiin häpeästä.

Artikkeli

Uni - elintapamuutoksen kriittinen kulmakivi

Uni vaikuttaa kaikkiin kehomme osa-alueisiin, aina aivoista fyysiseen suorituskykyyn. Kokonaisvaltaisuutensa vuoksi sen merkitys elintapamuutoksessa on kiistaton. Terveystalon unen asiantuntijalääkäri Eevert Partinen kertoo, miten uni liittyy keskeisiin elintapasairauksiin ja mitä vaikutuksia sillä on päivittäiseen toimintaan.

Artikkeli

Miten lapsi tai nuori voi oppia säätelemään impulsiivista ja aggressiivista käyttäytymistä?

Psykologi, koulutuspsykoterapeutti Katri Laine vastaa kysymyksiin, joita Lasten Terveystalon uutiskirjeen lukijat lähettivät lapsen tunnesäätelystä.