Työterveyspsykologin vinkit työyhteisön mielenhyvinvointivallankumoukseen
Mielenterveyden haasteisiin liittyvä stigma on onneksi väistymässä. Sen lisäksi, että työnantajia nykyään ohjataan vahvemmin huolehtimaan psykososiaalisesta kuormituksesta, mielenterveyden haasteita uskalletaan puhua avoimemmin ja niihin osataan hakea apua. Tämä selviää myös Terveystalon tilastoista, joissa niin ahdistushäiriöihin kuin masennustiloihin liittyvät käynnit ovat kasvaneet koko 2020-luvun ajan. Terveystalon johtava työterveyspsykologi Sari Nuikki kertoo, kuinka pienillä arkisilla teoilla työpaikoilla voidaan tukea mielen hyvinvointia.
Mielen hyvinvoinnin haasteisiin liittyvät kasvaneet käynnit kielivät siitä, että ihmiset tunnistavat kaipaavansa apua, eivätkä jää ongelmiensa kanssa yksin. Paljon asioita voi nimittäin tehdä jo ennen kuin haasteet syvenevät. Etenkin, jos itse tunnistaa itsessään haitallista työkuormituksesta johtuvaa stressiä, löytyvät ratkaisut työstä.
– Jos omassa työssään kokee haitallista kuormitusta, on tärkeää ottaa asia puheeksi esihenkilön kanssa ja pyrkiä muokkaamaan työtä ennakoivasti siten, että kuormitus saadaan hallintaan. Näin voidaan ennaltaehkäistä mahdollinen työuupumusriski, Nuikki sanoo.
Keskustelua esihenkilön kanssa ei pidä arkailla, sillä heidän tehtäviinsä kuuluu huolehtia alaistensa työhyvinvoinnista. Jos haitallinen stressi on työperäistä, on esihenkilöllä suorastaan velvollisuus tukea työntekijää löytämään tasapaino työkuormituksen ja palautumisen suhteen.
– On hienoa, jos esihenkilö voi työtä muokkaamalla auttaa työntekijää selviytymään haasteellisissa elämäntilanteissa. Kaikkea ei kuitenkaan tarvitse tehdä yksin, sillä tarvittaessa työterveys on esihenkilöiden apuna jo ennen kuin työntekijällä on diagnoosia tai sairaslomaa, Nuikki muistuttaa.
Välittävässä organisaatiokulttuurissa uskalletaan tarttua myös vaikeisiin aiheisiin
Vaikka mielenterveyshäiriöihin liittyvä stigma on hälvennyt, osalle meistä kynnys paljastaa oma haavoittuvuutensa on edelleen kovin korkea. Nuikki kannustaa rohkeasti kysymään kollegalta mitä kuuluu, jos on hänestä huolissaan.
– Yksi keino ottaa asia puheeksi on kertoa kollegalle omista havainnoistaan ja huolestaan ja rohkaista häntä keskustelemaan esihenkilönsä kanssa, Nuikki vinkkaa.
Tarvittaessa kannattaa kertoa huolesta esihenkilölle, mutta tällöin on hyvä mainita asiasta avoimesti työkaverille etukäteen.
– Loppupeleissä esihenkilö työnantajan edustajana on avainasemassa siinä, että ottaa havaitsemansa muutokset ja huolet työntekijän kanssa puheeksi ja tarjoaa varhaisen välittämisen tukea, Nuikki kertoo.
– Jos itse tunnistaa haasteita omassa jaksamisessaan, on hyvä hyödyntää työnantajan tarjoamia matalan kynnyksen mielenhyvinvointia tukevia palveluita tai ottaa yhteyttä työterveyden kautta työterveyspsykologiin. Nopeasti saatu ennaltaehkäisevä tuki ja tarpeen mukainen jatkohoitoon ohjaus on tässä tilanteessa tärkeää. Esimerkiksi työterveyden lyhytpsykoterapialla on saatu tutkitusti vaikuttavia tuloksia mielenterveyspoissaolojen estämisestä ja diagnoosin ehkäisemisestä, Nuikki täydentää.
Työturvallisuuslain päivitys ja psykososiaalisen kuormituksen hallinta
Kesäkuisen työturvallisuuslain päivityksessä työnantajien velvollisuuksia täsmennettiin ja nykyään työnantajilta edellytetään vahvemmin myös psykososiaalisen kuormituksen tunnistamista ja hallintaa.
Haitallista psykososiaalista kuormitusta voivat aiheuttaa esimerkiksi liiallinen tietomäärä, jatkuvat keskeytykset, vaikeat asiakastilanteet, liiallinen työmäärä ja epäkohdat työyhteisön toimivuudessa.
Tutustu myös muihin työterveyden artikkeleihin
Tekoäly oppi ennustamaan mielenterveyden diagnooseja, tuloksia voi hyödyntää ennaltaehkäisyyn
Tekoäly oppi tunnistamaan terveyttä ja hyvinvointia arvioivan työterveyskyselyn vastauksista piirteitä, jotka voivat ennustaa tulevaa mielenterveysdiagnoosia, selviää Terveystalon ja Työterveyslaitoksen tutkimuksesta. Tulos valottaa tekoälyn potentiaalia mielenterveysongelmien tunnistamisessa ja ennaltaehkäisyssä.
Mielenterveyteen liittyvät käynnit ovat lisääntyneet merkittävästi Terveystalossa: Tavis Amanda -patsas muistuttaa kasvavista suorituspaineista
Naisten osuus masennus- ja ahdistuneisuusdiagnooseissa on yli kaksinkertainen miehiin verrattuna, mutta mielenterveysongelmat jatkavat kasvuaan ikään ja sukupuoleen katsomatta. Terveystalo on mukana kampanjassa, joka nostaa huomioon erityisesti naisten kasvavat suorituspaineet.
Miten tunteisiin oikein pitäisi suhtautua? Aina tunteista ei tarvitse puhua, kertoo psykoterapeutti
Tunteet ovat tärkeitä vihjeitä, mutta huonoja ohjeita. Mielenterveysviikolla puhumme Terveystalon psykologi ja psykoterapeutti Matti Isosävin kanssa tunteista – vaikka aina niistä ei tarvitsekaan puhua.
Tekoäly tulevaisuuden työelämässä
Generatiivinen tekoäly, kuten Chat GPT, on tuonut tekoälyn uuteen valoon viime aikoina. Erityisesti sen vaikutus työelämään on kuluvan vuoden aikana puhututtanut niin Suomessa kuin maailmallakin. Terveystalon digitaalisten palveluiden johtaja Ilari Richardt jakoi näkemyksensä tekoälyn tuomista mahdollisuuksista Terveystalon tulevaisuuden työelämän tekijät -tapahtumassa.
Tulevaisuuden työelämässä teknologia on mahdollistaja ja tiimien ongelmanratkaisukyky resepti menestykseen
Elämme aikakautta, joka on täynnä epävarmuutta ja nopeaa teknologista kehitystä. Generatiivinen tekoäly on noussut 2023 vuoden aikana kaikkien tietoisuuteen ja organisaatioissa mietitään millä tavalla tekoäly muuttaa työtä ja tekemisen tapoja. Teknologian nopea kehitys asettaa haasteita, mutta luo samaan aikaan mahdollisuuksia. Terveystalon Tulevaisuuden työelämän tekijät -tapahtumassa Maria Ritola, teknologiavaikuttaja ja Iris.ai:n perustaja, jakoi näkemyksiään siitä, miten rakentaa hyvää työelämää ja valjastaa teknologia työn tekemisen apuriksi.
Ilman systemaattisuutta ja systeemisyyttä ennakointi on vailla syvyyttä
Ainoastaan tunnistamalla vaihtoehtoisia tulevaisuuksia ja niihin vaikuttavia muutosajureita, voimme tehdä valintoja toivotun tulevaisuuden eteen. Olemalla aktiivinen toimija, meistä tulee tulevaisuuden arkkitehtejä, sen sijaan, että olisimme sen uhreja. Tulevaisuusmuotoilija Minna Koskelo nosti Terveystalon Tulevaisuuden työelämän tekijät –tapahtumassa esille muutosajureita, jotka olisi hyvä tiedostaa kaikissa organisaatioissa.