Organisaation kulttuuri voi myötävaikuttaa työympäristön päihdeongelmiin
Päihteiden käyttö ei ole tuore ilmiö, sillä ihmisiä on kautta aikojen kiehtonut muuttaa arkista todellisuutta erilaisten kemiallisten aineiden kanssa. Suurin osa työikäisestä väestöstä käyttää päihteitä, mutta päihteiden käyttö on pääasiassa hallittua viihdekäyttöä, eikä kohtuullinen käyttö tuota merkittäviä ongelmia. Toisaalta tietyt tekijät työelämässä myös lisäävät päihteiden väärinkäytön riskiä. Tällöin organisaation kulttuurilla on merkitys: tukeeko kulttuuri palautumista päihteettömin keinoin ja kannustaa tarttumaan herkästi poikkeamiin vai kenties ruokkii mahdollisia päihdeongelmia.

Päihteiden käytön riskit liittyvät osin perinnölliseen alttiuteen, mutta myös työympäristö voi kasvattaa riskejä. Epäsäännöllinen työaika vuorotyössä tai matkustusta vaativassa työssä on yksi työympäristön riskitekijöistä, toisaalta työkuorma kokonaisuudessaan voidaan kokea liian korkeaksi ja päihteitä käytetään stressin hallintaan. Raskas työ - raskaat huvit on vakiintunut sanonta, mutta palautumista raskas huvittelu ei tarjoa.
– Todellisuudessa päihteet heikentävät palautumista ja unen laatua, lisäävät ahdistuneisuutta ja alakuloisuutta, mikä taas pahentaa työstressiä. Jokaisen johtajan tulisi miettiä, kuinka oman organisaation kulttuuri ohjaa palautumaan ja purkamaan stressiä. Onko työyhteisössä tapana tasata arkena stressiä afterworkeillä ja perjantaina nollata työviikon kuormitus päihteiden kyllästämällä illanvietolla vai tukeeko työyhteisön kulttuuri päihteettömiä palautumiskeinoja, kuten riittävää yöunta ja liikuntaa, herättelee Terveystalon työterveyslääkäri Matti Palomäki.
Juhlakaudella myös työpaikoilla on usein tarjolla työhön liittyviä tilaisuuksia, jotka altistavat päihteiden käytölle. Erityisesti näin pidemmän yhteen kokoontumisia välttelevän ajanjakson jälkeen kaivataan tilaisuuksia tavata työkavereita myös epävirallisimmissa merkeissä, jolloin juhlajuomat usein ovat alkoholipitoisia.
– Kunhan ei ylitetä turvallisen alkoholin käytön rajoja ylilyönneillä, niin laillisena päihteenä alkoholi voi kohtuudella nautittuna lempinimensä mukaisesti olla rennon tunnelman luovaa ilolientä. Työpaikan juhlissa olisi lisäksi hyvä aina olla myös alkoholiton vaihtoehto luontevasti tarjolla ja organisaation kulttuuriin pitäisi kuulua, ettei päihteiden käyttämiseen painosteta. Ideaalitilanteessa kaikilla on lisäksi tiedossa oman organisaation päihdeohjelma ja mahdollisiin ylilyönteihin uskalletaan puuttua herkästi, Palomäki sanoo.
Esihenkilöillä on vastuullinen tehtävä ottaa päihteiden väärinkäytön epäily puheeksi. Asia on usein vaikea, minkä vuoksi Terveystalossa on kehitetty Päihdeongelmien tarkistuslista esihenkilöiden tueksi. Listalle on nostettu signaaleita, joita päihdeongelmien kanssa painivalla henkilöllä voi olla havaittavissa. Tarkistuslistan avulla esihenkilön on mahdollista tehdä kokonaisarvio tilanteesta ja tarttua asiaan.
– Joskus päihdeongelmaa voidaan katsoa turhan pitkään sormien läpi, jos kulttuuriin kuuluu laskea ylilyönnit leikiksi ja peitellä työsuorituksia työkavereiden kesken niin sanotusti kiinnijäämisen pelossa. Tämä on karhunpalvelus päihdeongelmaiselle, koska mitä nopeammin asiaan puututaan, sitä vähemmän ongelma ennättää aiheuttaa tuhoa yksilölle ja työyhteisölle. Kulttuurissa korostuu tällöin luottamus - asia on uskallettava ottaa esille heti kun huoli herää, Palomäki sanoo.
Huomaathan, että tarkistuslistassa olevat varhaiset signaalit voivat kertoa myös muusta terveydentilan heikkenemisestä tai työhön tai vapaa-aikaan liittyvästä stressistä. Vaikka kyse ei välttämättä ole päihteiden ongelmallisesta käytöstä, antaa lista kuitenkin varmuutta keskustella työntekijän kanssa siitä mistä signaalit voivat kertoa.
Hanki työkalut päihdeongelmiin puuttumiseen – verkkovalmennus esihenkilöille
Lue lisää työterveyden artikkeleita

Työterveyspsykologin vinkit työyhteisön mielenhyvinvointivallankumoukseen
Mielenterveyden haasteisiin liittyvä stigma on onneksi väistymässä. Sen lisäksi, että työnantajia nykyään ohjataan vahvemmin huolehtimaan psykososiaalisesta kuormituksesta, mielenterveyden haasteita uskalletaan puhua avoimemmin ja niihin osataan hakea apua. Tämä selviää myös Terveystalon tilastoista, joissa niin ahdistushäiriöihin kuin masennustiloihin liittyvät käynnit ovat kasvaneet koko 2020-luvun ajan. Terveystalon johtava työterveyspsykologi Sari Nuikki kertoo, kuinka pienillä arkisilla teoilla työpaikoilla voidaan tukea mielen hyvinvointia.

Miten tunteisiin oikein pitäisi suhtautua? Aina tunteista ei tarvitse puhua, kertoo psykoterapeutti
Tunteet ovat tärkeitä vihjeitä, mutta huonoja ohjeita. Mielenterveysviikolla puhumme Terveystalon psykologi ja psykoterapeutti Matti Isosävin kanssa tunteista – vaikka aina niistä ei tarvitsekaan puhua.

Tekoäly tulevaisuuden työelämässä
Generatiivinen tekoäly, kuten Chat GPT, on tuonut tekoälyn uuteen valoon viime aikoina. Erityisesti sen vaikutus työelämään on kuluvan vuoden aikana puhututtanut niin Suomessa kuin maailmallakin. Terveystalon digitaalisten palveluiden johtaja Ilari Richardt jakoi näkemyksensä tekoälyn tuomista mahdollisuuksista Terveystalon tulevaisuuden työelämän tekijät -tapahtumassa.

Tulevaisuuden työelämässä teknologia on mahdollistaja ja tiimien ongelmanratkaisukyky resepti menestykseen
Elämme aikakautta, joka on täynnä epävarmuutta ja nopeaa teknologista kehitystä. Generatiivinen tekoäly on noussut 2023 vuoden aikana kaikkien tietoisuuteen ja organisaatioissa mietitään millä tavalla tekoäly muuttaa työtä ja tekemisen tapoja. Teknologian nopea kehitys asettaa haasteita, mutta luo samaan aikaan mahdollisuuksia. Terveystalon Tulevaisuuden työelämän tekijät -tapahtumassa Maria Ritola, teknologiavaikuttaja ja Iris.ai:n perustaja, jakoi näkemyksiään siitä, miten rakentaa hyvää työelämää ja valjastaa teknologia työn tekemisen apuriksi.

Ilman systemaattisuutta ja systeemisyyttä ennakointi on vailla syvyyttä
Ainoastaan tunnistamalla vaihtoehtoisia tulevaisuuksia ja niihin vaikuttavia muutosajureita, voimme tehdä valintoja toivotun tulevaisuuden eteen. Olemalla aktiivinen toimija, meistä tulee tulevaisuuden arkkitehtejä, sen sijaan, että olisimme sen uhreja. Tulevaisuusmuotoilija Minna Koskelo nosti Terveystalon Tulevaisuuden työelämän tekijät –tapahtumassa esille muutosajureita, jotka olisi hyvä tiedostaa kaikissa organisaatioissa.

Onnistuneen etätyön johtamisen avainpiirteet
Yksi työelämän voimakkaimmista muutosajureista on teknologian kehitys. Koronapandemian myötä organisaatioissa otettiin nopeasti käyttöön etätyön mahdollistavia työkaluja ja käytäntöjä, minkä myötä myös etäjohtaminen arkipäiväistyi. Paluuta takaisin täysimääräiseen lähityöhön tuskin tapahtuu, mutta hybridimallinkin toimivaksi saaminen edellyttää sopivien rakenteiden luomista sekä etätyölle että etäjohtamiselle.