Organisaation kulttuuri voi myötävaikuttaa työympäristön päihdeongelmiin
Päihteiden käyttö ei ole tuore ilmiö, sillä ihmisiä on kautta aikojen kiehtonut muuttaa arkista todellisuutta erilaisten kemiallisten aineiden kanssa. Suurin osa työikäisestä väestöstä käyttää päihteitä, mutta päihteiden käyttö on pääasiassa hallittua viihdekäyttöä, eikä kohtuullinen käyttö tuota merkittäviä ongelmia. Toisaalta tietyt tekijät työelämässä myös lisäävät päihteiden väärinkäytön riskiä. Tällöin organisaation kulttuurilla on merkitys: tukeeko kulttuuri palautumista päihteettömin keinoin ja kannustaa tarttumaan herkästi poikkeamiin vai kenties ruokkii mahdollisia päihdeongelmia.

Päihteiden käytön riskit liittyvät osin perinnölliseen alttiuteen, mutta myös työympäristö voi kasvattaa riskejä. Epäsäännöllinen työaika vuorotyössä tai matkustusta vaativassa työssä on yksi työympäristön riskitekijöistä, toisaalta työkuorma kokonaisuudessaan voidaan kokea liian korkeaksi ja päihteitä käytetään stressin hallintaan. Raskas työ - raskaat huvit on vakiintunut sanonta, mutta palautumista raskas huvittelu ei tarjoa.
– Todellisuudessa päihteet heikentävät palautumista ja unen laatua, lisäävät ahdistuneisuutta ja alakuloisuutta, mikä taas pahentaa työstressiä. Jokaisen johtajan tulisi miettiä, kuinka oman organisaation kulttuuri ohjaa palautumaan ja purkamaan stressiä. Onko työyhteisössä tapana tasata arkena stressiä afterworkeillä ja perjantaina nollata työviikon kuormitus päihteiden kyllästämällä illanvietolla vai tukeeko työyhteisön kulttuuri päihteettömiä palautumiskeinoja, kuten riittävää yöunta ja liikuntaa, herättelee Terveystalon työterveyslääkäri Matti Palomäki.
Juhlakaudella myös työpaikoilla on usein tarjolla työhön liittyviä tilaisuuksia, jotka altistavat päihteiden käytölle. Erityisesti näin pidemmän yhteen kokoontumisia välttelevän ajanjakson jälkeen kaivataan tilaisuuksia tavata työkavereita myös epävirallisimmissa merkeissä, jolloin juhlajuomat usein ovat alkoholipitoisia.
– Kunhan ei ylitetä turvallisen alkoholin käytön rajoja ylilyönneillä, niin laillisena päihteenä alkoholi voi kohtuudella nautittuna lempinimensä mukaisesti olla rennon tunnelman luovaa ilolientä. Työpaikan juhlissa olisi lisäksi hyvä aina olla myös alkoholiton vaihtoehto luontevasti tarjolla ja organisaation kulttuuriin pitäisi kuulua, ettei päihteiden käyttämiseen painosteta. Ideaalitilanteessa kaikilla on lisäksi tiedossa oman organisaation päihdeohjelma ja mahdollisiin ylilyönteihin uskalletaan puuttua herkästi, Palomäki sanoo.
Esihenkilöillä on vastuullinen tehtävä ottaa päihteiden väärinkäytön epäily puheeksi. Asia on usein vaikea, minkä vuoksi Terveystalossa on kehitetty Päihdeongelmien tarkistuslista esihenkilöiden tueksi. Listalle on nostettu signaaleita, joita päihdeongelmien kanssa painivalla henkilöllä voi olla havaittavissa. Tarkistuslistan avulla esihenkilön on mahdollista tehdä kokonaisarvio tilanteesta ja tarttua asiaan.
– Joskus päihdeongelmaa voidaan katsoa turhan pitkään sormien läpi, jos kulttuuriin kuuluu laskea ylilyönnit leikiksi ja peitellä työsuorituksia työkavereiden kesken niin sanotusti kiinnijäämisen pelossa. Tämä on karhunpalvelus päihdeongelmaiselle, koska mitä nopeammin asiaan puututaan, sitä vähemmän ongelma ennättää aiheuttaa tuhoa yksilölle ja työyhteisölle. Kulttuurissa korostuu tällöin luottamus - asia on uskallettava ottaa esille heti kun huoli herää, Palomäki sanoo.
Huomaathan, että tarkistuslistassa olevat varhaiset signaalit voivat kertoa myös muusta terveydentilan heikkenemisestä tai työhön tai vapaa-aikaan liittyvästä stressistä. Vaikka kyse ei välttämättä ole päihteiden ongelmallisesta käytöstä, antaa lista kuitenkin varmuutta keskustella työntekijän kanssa siitä mistä signaalit voivat kertoa.
Hanki työkalut päihdeongelmiin puuttumiseen – verkkovalmennus esihenkilöille
Lue lisää työterveyden artikkeleita

6 tehokkainta vinkkiä johtajille työkyvystä huolehtimiseen
Yritykset huoltavat tietokoneitaan, remontoivat toimitilojaan ja käyttävät autojaan määräaikaishuolloissa. Nämä ovat kaikille itsestään selviä välttämättömyyksiä. Työntekijöiden työkyvyn hoito puolestaan ei useinkaan saa samanlaista huomiota osakseen. Jos Terveystalon johtavan työterveyspsykologi Antti Aron pitäisi antaa yritysjohtajille vain yksi neuvo, hän kehoittaisi heitä katsomaan asioita työntekijöiden näkökulmasta.

Mielen pahoinvointi lisääntyy vauhdilla työelämässä – varhainen puuttuminen on osa vahvaa yrityskulttuuria
Mielenterveyden ongelmien aiheuttamat sairauspoissaolot ja työkyvyttömyys ovat lisääntyneet vauhdilla. Työnantajan on yhä tärkeämpää huolehtia työntekijöiden mielenterveydestä ennaltaehkäisevästi.

Mikään määrä terapiaa ei riitä, jos työperäisiä syitä ei ratkaista
Jotta työ tuottaa tekijöilleen hyvinvointia, on pidettävä huolta työyhteisöstä. Terveystalon johtava työterveyspsykologi Sari Nuikki kertoo, mitä esihenkilö voi tehdä terveen työelämän mahdollistamiseksi.

Työturvallisuuslain päivitykset voimaan 1.6.2023 – mitä työnantajan tulee huomioida?
Työturvallisuuslain päivityksen myötä työpaikkojen tulee kesäkuun alusta alkaen entistä järjestelmällisemmin arvioida työn kuormitustekijöitä. Päivitys selkiyttää työnantajan huolehtimisvelvollisuutta täsmentämällä, minkälaisia työn psykososiaalisia kuormitustekijöitä työnantajan on otettava huomioon. Jotta työelämästä saadaan kestävämpää, on päivityksessä kiinnitetty erityistä huomiota työuupumukselle altistaviin psykososiaalisiin kuormitustekijöihin, jotka liittyvät työn sisältöön, työn järjestelyihin ja työyhteisön sosiaaliseen toimivuuteen. Lisäksi laissa otetaan kantaa työnantajien velvollisuuksiin tehdä toimenpiteitä työurien pidentämisen ja työssä jaksamisen eteen.

Sairaanhoitajan etävastaanotolla hoitopolut tukevat potilaan ongelman ratkaisua
Sairaanhoitajan etävastaanotolla, joka Terveystalossa tunnetaan Digihoitajapalveluna, hoitaja pyrkii auttamaan asiakasta heti arvioimalla työntekijän tarvitseman hoidon ja sen kiireellisyyden sekä antamalla oireiden mukaista hoitoa, kotihoito-ohjeita ja tarvittaessa poissaolosuosituksen. Alkukevään aikana Digihoitajapalveluun tulevien yhteydenottojen ratkaisuaste ja hoidon vaikuttavuus on noussut entisestään käypä hoito -suosituksiin perustuvien hoitopolkujen käyttöönoton myötä.

Työelämässä optimistinen asenne on onnellisuutta tärkeämpää
Onnellisuus on yksi länsimaisen kulttuurin tavoitelluimmista asioista. Onnellisuus - kuten mikä tahansa muukaan tunnetila - ei tutkimuksen* mukaan vaikuta merkittävästi työn tuottavuuteen, koska onnellinen henkilö on täysin tyytyväinen siihen, mitä hänellä on. Työelämässä lähtökohtaisesti pyritään kehittymään ja tavoitellaan jatkuvasti jotain parempaa. Jos jo on täysin tyytyväinen, puuttuu tarve haastaa itseään sekä työyhteisöä kilvoittelemaan kohti parempaa. Vaikka onnellisuudella ei ole mitään tekemistä työn onnistumisen kanssa, tulisi työelämässä silti tavoitella asioita, jotka edistävät onnellisuutta.