Organisaation kulttuuri voi myötävaikuttaa työympäristön päihdeongelmiin
Päihteiden käyttö ei ole tuore ilmiö, sillä ihmisiä on kautta aikojen kiehtonut muuttaa arkista todellisuutta erilaisten kemiallisten aineiden kanssa. Suurin osa työikäisestä väestöstä käyttää päihteitä, mutta päihteiden käyttö on pääasiassa hallittua viihdekäyttöä, eikä kohtuullinen käyttö tuota merkittäviä ongelmia. Toisaalta tietyt tekijät työelämässä myös lisäävät päihteiden väärinkäytön riskiä. Tällöin organisaation kulttuurilla on merkitys: tukeeko kulttuuri palautumista päihteettömin keinoin ja kannustaa tarttumaan herkästi poikkeamiin vai kenties ruokkii mahdollisia päihdeongelmia.
Päihteiden käytön riskit liittyvät osin perinnölliseen alttiuteen, mutta myös työympäristö voi kasvattaa riskejä. Epäsäännöllinen työaika vuorotyössä tai matkustusta vaativassa työssä on yksi työympäristön riskitekijöistä, toisaalta työkuorma kokonaisuudessaan voidaan kokea liian korkeaksi ja päihteitä käytetään stressin hallintaan. Raskas työ - raskaat huvit on vakiintunut sanonta, mutta palautumista raskas huvittelu ei tarjoa.
– Todellisuudessa päihteet heikentävät palautumista ja unen laatua, lisäävät ahdistuneisuutta ja alakuloisuutta, mikä taas pahentaa työstressiä. Jokaisen johtajan tulisi miettiä, kuinka oman organisaation kulttuuri ohjaa palautumaan ja purkamaan stressiä. Onko työyhteisössä tapana tasata arkena stressiä afterworkeillä ja perjantaina nollata työviikon kuormitus päihteiden kyllästämällä illanvietolla vai tukeeko työyhteisön kulttuuri päihteettömiä palautumiskeinoja, kuten riittävää yöunta ja liikuntaa, herättelee Terveystalon työterveyslääkäri Matti Palomäki.
Juhlakaudella myös työpaikoilla on usein tarjolla työhön liittyviä tilaisuuksia, jotka altistavat päihteiden käytölle. Erityisesti näin pidemmän yhteen kokoontumisia välttelevän ajanjakson jälkeen kaivataan tilaisuuksia tavata työkavereita myös epävirallisimmissa merkeissä, jolloin juhlajuomat usein ovat alkoholipitoisia.
– Kunhan ei ylitetä turvallisen alkoholin käytön rajoja ylilyönneillä, niin laillisena päihteenä alkoholi voi kohtuudella nautittuna lempinimensä mukaisesti olla rennon tunnelman luovaa ilolientä. Työpaikan juhlissa olisi lisäksi hyvä aina olla myös alkoholiton vaihtoehto luontevasti tarjolla ja organisaation kulttuuriin pitäisi kuulua, ettei päihteiden käyttämiseen painosteta. Ideaalitilanteessa kaikilla on lisäksi tiedossa oman organisaation päihdeohjelma ja mahdollisiin ylilyönteihin uskalletaan puuttua herkästi, Palomäki sanoo.
Esihenkilöillä on vastuullinen tehtävä ottaa päihteiden väärinkäytön epäily puheeksi. Asia on usein vaikea, minkä vuoksi Terveystalossa on kehitetty Päihdeongelmien tarkistuslista esihenkilöiden tueksi. Listalle on nostettu signaaleita, joita päihdeongelmien kanssa painivalla henkilöllä voi olla havaittavissa. Tarkistuslistan avulla esihenkilön on mahdollista tehdä kokonaisarvio tilanteesta ja tarttua asiaan.
– Joskus päihdeongelmaa voidaan katsoa turhan pitkään sormien läpi, jos kulttuuriin kuuluu laskea ylilyönnit leikiksi ja peitellä työsuorituksia työkavereiden kesken niin sanotusti kiinnijäämisen pelossa. Tämä on karhunpalvelus päihdeongelmaiselle, koska mitä nopeammin asiaan puututaan, sitä vähemmän ongelma ennättää aiheuttaa tuhoa yksilölle ja työyhteisölle. Kulttuurissa korostuu tällöin luottamus - asia on uskallettava ottaa esille heti kun huoli herää, Palomäki sanoo.
Huomaathan, että tarkistuslistassa olevat varhaiset signaalit voivat kertoa myös muusta terveydentilan heikkenemisestä tai työhön tai vapaa-aikaan liittyvästä stressistä. Vaikka kyse ei välttämättä ole päihteiden ongelmallisesta käytöstä, antaa lista kuitenkin varmuutta keskustella työntekijän kanssa siitä mistä signaalit voivat kertoa.
Hanki työkalut päihdeongelmiin puuttumiseen – verkkovalmennus esihenkilöille
Lue lisää työterveyden artikkeleita
Näin Suomi voi – katsaus työikäisten terveyteen
Vuonna 2023 Suomessa palattiin takaisin koronavuosia edeltävälle tasolle sairastavuudessa. Terveystalon Näin Suomi voi -data* paljastaa kuitenkin sairauspoissaolojen luonteessa merkittävän muutoksen, joka kertoo työkyvyn johtamiskulttuurin muutoksesta ja työn tekemisen tapojen murroksesta. Sairauspoissaolojen määrän laskusta huolimatta, työikäisen väestön huono yleiskunto huolestuttaa terveydenhuollon ammattilaisia.
Terveystalon uusi liikennelääketieteen keskus edistää ammattikuljettajien työkykyä
Kuljetus- ja logistiikka-ala on pitkien välimatkojen Suomessa merkittävä työllistäjä. Ammattikuljettajien hyvinvoinnista ja työkyvystä huolehtiminen edellyttää erityisosaamista heidän tarpeistaan ja työn luonteesta johtuen. Tästä syystä Terveystalo perustaa nyt moniammatillisen liikennelääketieteen keskuksen palvelemaan kuljetus- ja logistiikka-alan yrityksiä. Uudessa keskuksessa pyritään löytämään keinot vaikuttaa ammattikuljettajien suurimpiin terveysriskeihin, jotka altistavat tuki- ja liikuntaelinvaivoille sekä elintapasairauksille.
Työpaikoilla toistuvat samat ystävyyden ilmiöt kuin lapsilla kouluissa
Haluamme tuntea itsemme hyväksytyksi ja nähdyksi omana itsenämme, olemme sitten lapsia tai aikuisia. Parhaan ystävän kanssa tätä voi kokea vahvemmin kuin isossa ryhmässä, mutta työpaikoilla sydänystävyydet voivat aiheuttaa myös haasteita.
Uni - elintapamuutoksen kriittinen kulmakivi
Uni vaikuttaa kaikkiin kehomme osa-alueisiin, aina aivoista fyysiseen suorituskykyyn. Kokonaisvaltaisuutensa vuoksi sen merkitys elintapamuutoksessa on kiistaton. Terveystalon unen asiantuntijalääkäri Eevert Partinen kertoo, miten uni liittyy keskeisiin elintapasairauksiin ja mitä vaikutuksia sillä on päivittäiseen toimintaan.
Terveystalossa kehitetään uusia lähestymistapoja mielenterveyden hoitoon Vaikuttavuussäätiön tuella
Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Ari Väänänen on saanut Vaikuttavuussäätiön Tandem Industry Academia Professor -rahoituksen (TIA) tutkiakseen yhteistyössä Terveystalon kanssa uudenlaisia lähestymistapoja mielenterveyden tutkimiseen koneoppimisen mallien ja monipuolisten tietovarantojen avulla. Vuosina 2024-2026 toteutettava tutkimus valottaa myös mielenterveyden erilaistuneita konteksteja, joissa erilaiset työntekijäryhmät toimivat ja rakentavat työkykyään. Poikkeuksellisen laajaan aineistokokonaisuuteen perustuva monitieteinen tutkimus tuottaa tuoretta tietoa, joka on laajasti hyödynnettävissä.
Vilustumisoireet vaivaavat nyt suomalaisia – tehokkaat kotikonstit flunssan taltuttamiseksi
Pääkipu, aivastelu, köhä, kuume – nämä tutut oireet kertovat flunssaviruksen tekevän tuloaan. Samat vilustumisoireet korostuvat parhaillaan myös Terveystalon työterveysasiakkaiden yhteydenotoissa. Työterveyshuollon erikoislääkäri Toni Vänni vinkkaa tehokkaimmat keinot flunssan taltuttamiseksi ja neuvoo, milloin on sopiva hetki palata työpaikalle taudin saatuaan.