Miten tunteisiin oikein pitäisi suhtautua? Aina tunteista ei tarvitse puhua, kertoo psykoterapeutti

- Tunteet ovat lajikehityksen myötä syntyneitä automaattisia prosesseja, jotka pyrkivät takaamaan vähintään hengissä pysymisen, lisääntymisen ja ihmisen hyvinvoinnin, kuvailee psykologi ja psykoterapeutti Matti Isosävi Terveystalosta.

Kaikille ihmisille yhteisiä tunteita kulttuurista riippumatta on tutkimuksen mukaan seitsemän: ilo, viha, suru, hämmästys, halveksinta, pelko ja inho. Näitä sanotaan perustunteiksi.

- Tunteiden syntymiseen vaikuttaa myös henkilökohtainen historia: voimme aiempien kokemusten ja synnynnäisen temperamentin vuoksi olla herkistyneitä tuntemaan jotakin juuri tietyissä olosuhteissa.

Tunteet virittävät kehon ja mielen: niiden tarjoaman tiedon äärelle kannattaa pysähtyä

Tunteet ovat eräänlainen ilmoitusjärjestelmä: ne kertovat siitä, että jotakin meille merkityksellistä on tapahtumassa. 

- Tunteiden tarjoamaa tietoa ei tulisi sivuuttaa. Verrataan vaikka tilannetta, jossa jalkaasi alkaa särkeä lenkillä. Särky kertoo sinulle, että jotakin merkityksellistä tapahtuu kehossasi ja ehkä hidastat vauhtia. Tunteisiin voi suhtautua samoin: ne kannattaa aina huomioida ja pysähtyä niiden tarjoaman tiedon äärelle. Mitä oleellista nyt tapahtuu? Mihin reagoin? Miten tunnereaktioni vaikuttaa?

Vahvat tunteet voivat kaventaa näkökulmia ja havaintoja

Tunteita kannattaakin pitää vihjeinä – ei todellisena kuvana tilanteesta. Voimakkaat tunteet vaikuttavat nimittäin merkittävästi havainnointiin ja ajatuksiin. 

- Kokemukset ja ajatukset asioista tai ihmisistä voivat poiketa suuresti havainnoistamme, kun emme ole vahvan tunteen keskellä. Voimakas tunne voi olla eräänlainen vääristävä linssi, joka yksinkertaistaa kokemuksia ja jakaa maailmaa esimerkiksi mustavalkoisesti kategorioihin, joita ei ole olemassa, Isosävi kuvailee.

Ainoa keino vaikuttaa tunnelinssien vääristymiin on olla tietoinen niistä ja ottaa tunteiden vaikutukset huomioon. 

- Voit ajatella tunteita alustana, jolla liikut. Jos et huomioi asfaltin muuttumista juurakkoiseksi poluksi, tulet todennäköisesti kärsimään tästä. Samoin kärsit, jos et huomioi tunteiden vaikutusta. Hyvän päätöksenteko- ja ongelmanratkaisukyvyn taustalla on vallitsevan tunnetilan huomiointi.

Tunteiden hallinta on illuusiota: hyvät tunnetaidot ovat uteliaisuutta ja myötätuntoa

- Hyvien tunnetaitojen ja niiden säätelyn perusta muodostuu uteliaisuudesta, suopeudesta ja myötätunnosta omaan kokemusmaailmaan. Miksi tunnen vihaa? Olenko ylikuormittunut? Pitäisikö minun tehdä muutoksia arkeeni? Tunteet auttavat pääsemään kiinni sellaiseen tietoon mielessä, mihin on muuten vaikea päästä käsiksi – ja löytämään sitä kautta ratkaisuja, kertoo Isosävi.

Tunteiden hallinta on Isosäville puolestaan hyvin vieras ajatus. Tunteita ei voi hallita, mutta niitä voi pyrkiä säätelemään.

- Tunteiden syntyminen on automaattinen prosessi, mutta tunteiden pohjalta viriävään käyttäytymiseen voi hyvinkin vaikuttaa. Tässäkin auttaa nöyrä suhtautuminen tunteisiin: kukaan ei ole niiden yläpuolella ja välillä läikkyy yli. Mutta kun esimerkiksi vihan tunteen huomaa, on ainakin mahdollista pyrkiä vaikuttamaan siihen.

Aina tunteista ei tarvitse puhua

Isosävi haluaa myös haastaa käsitystä siitä, että tunteista itsessään puhuminen olisi itseisarvo. 

- Tunteet herättävät tunteita, minkä vuoksi tunnepuhe voi olla haastavaa ottaa vastaan. On monia tilanteita, joissa tunteista itsestään puhuminen ei ole mielekkäin tapa edistää asioita, jotta omat tarpeet tulisivat parhaalla tavalla kuulluksi. Joskus neutraali tapa ilmaista vain asia on helpompi väylä tulla kuulluksi. 

Läheisissä ihmissuhteissa sitä vastoin mahdollisuus puhua omista kokemuksista ja tunteista on useimmiten itseisarvo ja hyvin tärkeää. 

- Ihmissuhde, jossa voit ilmaista myös vaikeampia tunteita, on hyvinvoinnin kannalta hyvin keskeistä. Suhde, jossa voi olla oma itsensä myös ikävimpine tunteineen on voimavara ja luo perustavanlaatuista turvaa.