Miten tunteisiin oikein pitäisi suhtautua? Aina tunteista ei tarvitse puhua, kertoo psykoterapeutti
Tunteet ovat tärkeitä vihjeitä, mutta huonoja ohjeita. Mielenterveysviikolla puhumme Terveystalon psykologi ja psykoterapeutti Matti Isosävin kanssa tunteista – vaikka aina niistä ei tarvitsekaan puhua.
- Tunteet ovat lajikehityksen myötä syntyneitä automaattisia prosesseja, jotka pyrkivät takaamaan vähintään hengissä pysymisen, lisääntymisen ja ihmisen hyvinvoinnin, kuvailee psykologi ja psykoterapeutti Matti Isosävi Terveystalosta.
Kaikille ihmisille yhteisiä tunteita kulttuurista riippumatta on tutkimuksen mukaan seitsemän: ilo, viha, suru, hämmästys, halveksinta, pelko ja inho. Näitä sanotaan perustunteiksi.
- Tunteiden syntymiseen vaikuttaa myös henkilökohtainen historia: voimme aiempien kokemusten ja synnynnäisen temperamentin vuoksi olla herkistyneitä tuntemaan jotakin juuri tietyissä olosuhteissa.
Tunteet virittävät kehon ja mielen: niiden tarjoaman tiedon äärelle kannattaa pysähtyä
Tunteet ovat eräänlainen ilmoitusjärjestelmä: ne kertovat siitä, että jotakin meille merkityksellistä on tapahtumassa.
- Tunteiden tarjoamaa tietoa ei tulisi sivuuttaa. Verrataan vaikka tilannetta, jossa jalkaasi alkaa särkeä lenkillä. Särky kertoo sinulle, että jotakin merkityksellistä tapahtuu kehossasi ja ehkä hidastat vauhtia. Tunteisiin voi suhtautua samoin: ne kannattaa aina huomioida ja pysähtyä niiden tarjoaman tiedon äärelle. Mitä oleellista nyt tapahtuu? Mihin reagoin? Miten tunnereaktioni vaikuttaa?
Vahvat tunteet voivat kaventaa näkökulmia ja havaintoja
Tunteita kannattaakin pitää vihjeinä – ei todellisena kuvana tilanteesta. Voimakkaat tunteet vaikuttavat nimittäin merkittävästi havainnointiin ja ajatuksiin.
- Kokemukset ja ajatukset asioista tai ihmisistä voivat poiketa suuresti havainnoistamme, kun emme ole vahvan tunteen keskellä. Voimakas tunne voi olla eräänlainen vääristävä linssi, joka yksinkertaistaa kokemuksia ja jakaa maailmaa esimerkiksi mustavalkoisesti kategorioihin, joita ei ole olemassa, Isosävi kuvailee.
Ainoa keino vaikuttaa tunnelinssien vääristymiin on olla tietoinen niistä ja ottaa tunteiden vaikutukset huomioon.
- Voit ajatella tunteita alustana, jolla liikut. Jos et huomioi asfaltin muuttumista juurakkoiseksi poluksi, tulet todennäköisesti kärsimään tästä. Samoin kärsit, jos et huomioi tunteiden vaikutusta. Hyvän päätöksenteko- ja ongelmanratkaisukyvyn taustalla on vallitsevan tunnetilan huomiointi.
Tunteiden hallinta on illuusiota: hyvät tunnetaidot ovat uteliaisuutta ja myötätuntoa
- Hyvien tunnetaitojen ja niiden säätelyn perusta muodostuu uteliaisuudesta, suopeudesta ja myötätunnosta omaan kokemusmaailmaan. Miksi tunnen vihaa? Olenko ylikuormittunut? Pitäisikö minun tehdä muutoksia arkeeni? Tunteet auttavat pääsemään kiinni sellaiseen tietoon mielessä, mihin on muuten vaikea päästä käsiksi – ja löytämään sitä kautta ratkaisuja, kertoo Isosävi.
Tunteiden hallinta on Isosäville puolestaan hyvin vieras ajatus. Tunteita ei voi hallita, mutta niitä voi pyrkiä säätelemään.
- Tunteiden syntyminen on automaattinen prosessi, mutta tunteiden pohjalta viriävään käyttäytymiseen voi hyvinkin vaikuttaa. Tässäkin auttaa nöyrä suhtautuminen tunteisiin: kukaan ei ole niiden yläpuolella ja välillä läikkyy yli. Mutta kun esimerkiksi vihan tunteen huomaa, on ainakin mahdollista pyrkiä vaikuttamaan siihen.
Aina tunteista ei tarvitse puhua
Isosävi haluaa myös haastaa käsitystä siitä, että tunteista itsessään puhuminen olisi itseisarvo.
- Tunteet herättävät tunteita, minkä vuoksi tunnepuhe voi olla haastavaa ottaa vastaan. On monia tilanteita, joissa tunteista itsestään puhuminen ei ole mielekkäin tapa edistää asioita, jotta omat tarpeet tulisivat parhaalla tavalla kuulluksi. Joskus neutraali tapa ilmaista vain asia on helpompi väylä tulla kuulluksi.
Läheisissä ihmissuhteissa sitä vastoin mahdollisuus puhua omista kokemuksista ja tunteista on useimmiten itseisarvo ja hyvin tärkeää.
- Ihmissuhde, jossa voit ilmaista myös vaikeampia tunteita, on hyvinvoinnin kannalta hyvin keskeistä. Suhde, jossa voi olla oma itsensä myös ikävimpine tunteineen on voimavara ja luo perustavanlaatuista turvaa.
Ylivoimaisen vaikeiden tunteiden kanssa ei kannata jäädä yksin
Toisinaan voimakkaat tunteet jatkuvat pitkään ja saattavat käydä jopa ylitsevuotaviksi. Tällöin tunteet voivat alkaa määrittää kokemusta itsestä ja muista.
- Voi tulla vaikka pysyvän oloinen kokemus siitä, että on perustavanlaatuisesti huono, eikä asialle voi tehdä mitään. Tällaisia tilanteita voi olla jopa mahdotonta pyrkiä ratkomaan yksin ja tarvitsemme muiden ihmisten näkökulmia, jottemme jää omien tunteidemme vangiksi. Jos läheinen tukiverkko ei riitä, on hyvä suoda itselleen mahdollisuus jutella ammattilaisen kanssa.
Lue lisää aiheesta
Organisaatiopsykologin vinkit: Näin luot psykologista turvallisuutta työpaikalla
Terveystalon organisatiopsykologi Eveliina Holmgren kertoo, kuinka työyhteisön psykologisen turvallisuuden vahvistamisessa pääsee alkuun.
”Elämä saa näkyä töissä”
Työyhteisön inhimillisyys ruokkii työhyvinvointia ja tuottavuutta. Työpaikoilla tarvitaan uudenlaista kulttuuria, joka arvostaa aidosti erilaisuutta ja huomioi eri elämäntilanteet, sanoo Terveystalon organisaatiopsykologi Eveliina Holmgren.
Terveystalo mukana Terapiat etulinjaan -yhteiskehittämishankkeessa työterveysasiakkaille
Terapiat etulinjaan -toimintamalli työterveyshuollon tukena on vuoden 2025 aikana toteutettava yhteiskehittämishanke hyvinvointialueiden, työterveyshuollon, työterveyslaitoksen ja muiden asiantuntijatahojen kanssa. Terveystalo on yksi ensimmäisistä hankkeessa mukana olevista työterveystoimijoista. Hanke käynnistyy Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueelta keväällä 2025, jonka jälkeen toimintamalli tulee käyttöön vaiheittain Terveystalon työterveysasiakkaille myös muilla hyvinvointialueilla.
Työterveyspsykologit ovat vajaakäytössä mielenterveysongelmien tsunamin yltyessä
Psykologisten ongelmien lisääntymisestä ja työssä uupumisesta puhutaan nyt jatkuvasti. Mielenterveyden häiriöt ovat yksi merkittävämmistä työtehon laskun, sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen aiheuttajista. Voi kysyä, miksi tilanne on tämä, kun maassamme kuitenkin on maailman mitassa ainutlaatuinen ja hyväksi todettu työterveyshuoltojärjestelmä, jossa toimii iso joukko työn ja psyykkisen terveyden välisen yhteyden asiantuntijoita - meitä työterveyspsykologeja.
Terveystalo ja MIELI ry edistävät yhdessä mielen hyvinvointia
Terveystalo ja MIELI ry ovat sopineet pitkäjänteisestä yhteistyöstä, jonka tavoitteena on vahvistaa suomalaisten mielenterveyttä ja hyvinvointia ja löytää ratkaisuja mielenterveyskriisiin.
Miten estämme työelämän ylikuumenemisen? - Tuoreen selvityksen mukaan 80 % suomalaisista kokee työelämän tahdin kiihtyneen
Terveystalon teettämän Inhimillisesti tehokas työelämä -kyselytutkimuksen* mukaan jopa neljä viidestä suomalaisesta kokee työelämän tahdin muuttuneen entistä nopeatempoisemmaksi ja kuormittavammaksi. Vastaajista ainoastaan 13 % kokee työelämän kehittyvän hyvään suuntaan. Tekemisen tahdin kiihtyminen näyttäytyy työikäisten kasvavana mielenterveysoireiluna, mikä vaikuttaa henkilöiden työkykyyn ja yritysten tuottavuuteen ja kasvunäkymiin. Terveystalon organisaatiopsykologit Jaakko Sahimaa ja Annamari Heikkilä peräänkuuluttavat kestävää tekemisen tahtia ratkaisuna työelämän ylikuumenemiselle.
Terveystalo lisää avoimuutta mielenterveyskeskusteluun ja julkaisee jatkossa tietoa yhtiön omista mielenterveysperusteisista sairauspoissaoloista
Julkaisemalla Terveystalon omat mielenterveyspoissaolotilastot Terveystalo haluaa lisätä avoimuutta mielenterveyskeskusteluun ja kannustaa organisaatioita jakamaan omia onnistumisiaan mielenterveyskriisin selättämiseen.
Mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot kääntyivät vihdoin laskuun – Terveystalo sitoutuu kunnianhimoiseen tavoitteeseen vuodelle 2025
Suomessa menetetään vuosittain arviolta jopa 7 miljoonaa työpäivää mielenterveyteen liittyvien sairauspoissaolojen vuoksi. Sen lisäksi, että kroonistuessaan mielenterveyshaasteet voivat johtaa tarpeettoman ennenaikaiseen syrjäytymiseen työelämästä, tilanne on kestämätön myös suomalaisen elinvoiman ja kansantalouden kannalta. Terveystalon tuore data osoittaa, että oikea-aikaisilla ja tarkoituksenmukaisilla toimenpiteillä mielenterveysperusteisten poissaolojen kestoa on onnistuttu vähentämään ja niiden määrä on kääntynyt laskuun ensimmäistä kertaa vuosikymmeneen. Tämä merkittävä käännekohta antaa toivoa siitä, että mielenterveyden kriisi voidaan ehkäistä, mutta se vaatii yhteisiä ponnisteluja kaikilta osapuolilta.
Merkittäviä hyötyjä pienillä muutoksilla koko yhteisölle
Mielenterveyshaasteiden taustalla on laaja kirjo tekijöitä, jotka ulottuvat geneettisistä ja temperamenttitekijöistä varhaislapsuuden kasvuympäristöön, nuoruuteen ja nuoreen aikuisuuteen, elämäntapoihin, sosiaalisiin suhteisiin, yhteiskunnallisiin olosuhteisiin ja työpaikan olosuhteisiin. Ongelman kompleksisuus tarkoittaa, että alati kasvavan mielenterveysepidemian taltuttamisessa kaikki keinot on otettava käyttöön. Ratkaisu kaipaa useammalta eri toimijalta yhtäaikaisia toimenpiteitä.
Viheliäät ongelmat voidaan ratkaista vain yhdessä
Mielenterveyshaasteista johtuva työkyvyttömyys on monisyinen viheliäs ongelma, joka ei ratkea yksittäisillä tempuilla. Ongelman ratkaisu vaatii pitkäjänteistä ja systemaattista lähestymistapaa sekä yksilöiden että yhteisöjen tasolla. Terveystalon johtavan epidemiologi Simo Taimelan mukaan mielenterveysepidemian taltuttaminen edellyttää sekä ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä työyhteisöille, että kohdistettua ja vaikuttavaa hoitoa niille, jotka siitä eniten hyötyvät.
Mielen chat ja sparri ovat 1.1.2025 alkaen terveydenhuollon palveluja
Mielen chat ja sparri palvelua kehitetään systemaattisesti asiakaskokemusten ja -tarpeiden pohjalta. 1.1.2025 alkaen palvelut muuttuvat hyvinvointipalvelusta terveydenhuollon palveluiksi, jotta ne voivat tarjota katkeamattoman hoitopolun palvelussa asioiville henkilöille kaikissa tilanteissa. Muutoksen myötä palvelujen hintaan ei lisätä arvonlisäveroa. Terveydenhuollon palveluna Mielen chat ja sparri eivät kuulu kelakorvauksen piiriin (KL0).
Mielenterveyteen liittyvät poissaolot vähenivät lyhytpsykoterapian avulla 45 prosenttia – merkittävä vaikutus myös muihin poissaoloihin
Terveystalon selvityksessä* seurattiin työterveysasiakkaiden lyhytpsykoterapian vaikutusta sairauspoissaoloihin vuosina 2019–2024. Selvityksessä havaittiin, että lyhytpsykoterapiaa hyödyntämällä mielenterveyteen liittyvät sairauspoissaolot vähenivät 45 prosenttia ja muut sairauspoissaolot vähenivät 19 prosenttia. Selvitys on jatkoa 2 vuotta sitten tehdylle vastaavalle selvitykselle ja vahvistaa oikea-aikaisen hoitoon pääsyn tärkeyttä mielenterveysoireiden hoidossa.
Toiminnalliset riippuvuudet ovat lisääntyneet: ”Riippuvuus on aivosairaus”
Erityisesti nuorilla riippuvuudet digipeleihin ja sosiaaliseen mediaan ovat lisääntyneet koronapandemian jäljiltä.
Kuinka luoda mielekästä työelämää?
Terveystalon alueen johtava psykologi ja psykoterapeutti Aino Kohtala muistuttaa, että vaikka moni työelämän mielekkyyden kulmakivistä muuttuu meistä riippumatta, jokaisella itsellään on mahdollisuus vaikuttaa oman työyhteisönsä toimintaan, mieltä tukevaan kulttuuriin ja omaan sekä muiden jaksamiseen.
Mielen pahoinvointi lisääntyy vauhdilla työelämässä – varhainen puuttuminen on osa vahvaa yrityskulttuuria
Mielenterveyden ongelmien aiheuttamat sairauspoissaolot ja työkyvyttömyys ovat lisääntyneet vauhdilla. Työnantajan on yhä tärkeämpää huolehtia työntekijöiden mielenterveydestä ennaltaehkäisevästi.
Työterveyspsykologin 6 neuvoa – ”Ei enää neljän tunnin yöunilla leuhkivia sankarijohtajia”
Yritykset huoltavat tietokoneitaan, remontoivat toimitilojaan ja käyttävät autojaan määräaikaishuolloissa. Nämä ovat kaikille itsestään selviä välttämättömyyksiä. Työntekijöiden työkyvyn hoito puolestaan ei useinkaan saa samanlaista huomiota osakseen. Jos Terveystalon johtavan työterveyspsykologin Antti Aron pitäisi antaa yritysjohtajille vain yksi neuvo, hän kehottaisi heitä katsomaan asioita työntekijöiden näkökulmasta.
Työterveyspsykologi: ”Vahvuusjohtaminen rakentaa tervettä työelämää”
Jotta työ tuottaa tekijöilleen hyvinvointia, on pidettävä huolta työyhteisöstä. Terveystalon johtava työterveyspsykologi Sari Nuikki kertoo, mitä esihenkilö voi tehdä terveen työelämän mahdollistamiseksi.
Näin Suomi voi vuonna 2024 – katsaus työikäisten terveyteen
Vuonna 2023 Suomessa palattiin takaisin koronavuosia edeltävälle tasolle sairastavuudessa. Terveystalon Näin Suomi voi -data* paljastaa kuitenkin sairauspoissaolojen luonteessa merkittävän muutoksen, joka kertoo työkyvyn johtamiskulttuurin muutoksesta ja työn tekemisen tapojen murroksesta. Sairauspoissaolojen määrän laskusta huolimatta, työikäisen väestön huono yleiskunto huolestuttaa terveydenhuollon ammattilaisia.
Terveystalossa kehitetään uusia lähestymistapoja mielenterveyden hoitoon Vaikuttavuussäätiön tuella
Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Ari Väänänen on saanut Vaikuttavuussäätiön Tandem Industry Academia Professor -rahoituksen (TIA) tutkiakseen yhteistyössä Terveystalon kanssa uudenlaisia lähestymistapoja mielenterveyden tutkimiseen koneoppimisen mallien ja monipuolisten tietovarantojen avulla. Vuosina 2024-2026 toteutettava tutkimus valottaa myös mielenterveyden erilaistuneita konteksteja, joissa erilaiset työntekijäryhmät toimivat ja rakentavat työkykyään. Poikkeuksellisen laajaan aineistokokonaisuuteen perustuva monitieteinen tutkimus tuottaa tuoretta tietoa, joka on laajasti hyödynnettävissä.
Tekoäly oppi ennustamaan mielenterveyden diagnooseja, tuloksia voi hyödyntää ennaltaehkäisyyn
Tekoäly oppi tunnistamaan terveyttä ja hyvinvointia arvioivan työterveyskyselyn vastauksista piirteitä, jotka voivat ennustaa tulevaa mielenterveysdiagnoosia, selviää Terveystalon ja Työterveyslaitoksen tutkimuksesta. Tulos valottaa tekoälyn potentiaalia mielenterveysongelmien tunnistamisessa ja ennaltaehkäisyssä.
Voit käyttää nuolinäppäimiä nähdäksesi lisää
Siirry Terveystalon yrityssivustoon
Mielen hyvinvointi
Mielen palvelut auttavat työntekijöitäsi voimaan paremmin paitsi työssä, myös koko elämässä. Näin ehkäisemme tehokkaimmin työkykyriskejä ja lisäämme tuottavuutta organisaatiossanne. Tarjoamme kattavat Mielen palvelut niin yksilöille, esihenkilöille kuin kokonaisille työyhteisöille.
Ajankohtaista työterveydessä
Mistä työelämässä tällä hetkellä keskustellaan? Tältä sivulta löydät työterveyden ajankohtaiset uutiset, artikkelit ja tietopaketit sekä tietoa tulevista webinaareista, tapahtumista ja koulutuksista. Tutustu työntekijän ja työyhteisön hyvinvointiin, johtamiseen ja työterveyden vaikuttavuuteen liittyviin aiheisiin.
Tilaa työterveyden uutiskirje yrityspäättäjille
Haluatko saada työn ja terveyden ajankohtaisia puheenaiheita sähköpostiisi? Uutiskirjeemme tarjoilee luettavaa muun muassa työntekijän ja työyhteisön hyvinvointiin, johtamiseen sekä työterveyden vaikuttavuuteen liittyen. Uutiskirje on suunnattu yritysten edustajille, yritysjohdolle, liiketoimintapäättäjille ja yrittäjille.