Miten tunteisiin oikein pitäisi suhtautua? Aina tunteista ei tarvitse puhua, kertoo psykoterapeutti
Tunteet ovat tärkeitä vihjeitä, mutta huonoja ohjeita. Mielenterveysviikolla puhumme Terveystalon psykologi ja psykoterapeutti Matti Isosävin kanssa tunteista – vaikka aina niistä ei tarvitsekaan puhua.
- Tunteet ovat lajikehityksen myötä syntyneitä automaattisia prosesseja, jotka pyrkivät takaamaan vähintään hengissä pysymisen, lisääntymisen ja ihmisen hyvinvoinnin, kuvailee psykologi ja psykoterapeutti Matti Isosävi Terveystalosta.
Kaikille ihmisille yhteisiä tunteita kulttuurista riippumatta on tutkimuksen mukaan seitsemän: ilo, viha, suru, hämmästys, halveksinta, pelko ja inho. Näitä sanotaan perustunteiksi.
- Tunteiden syntymiseen vaikuttaa myös henkilökohtainen historia: voimme aiempien kokemusten ja synnynnäisen temperamentin vuoksi olla herkistyneitä tuntemaan jotakin juuri tietyissä olosuhteissa.
Tunteet virittävät kehon ja mielen: niiden tarjoaman tiedon äärelle kannattaa pysähtyä
Tunteet ovat eräänlainen ilmoitusjärjestelmä: ne kertovat siitä, että jotakin meille merkityksellistä on tapahtumassa.
- Tunteiden tarjoamaa tietoa ei tulisi sivuuttaa. Verrataan vaikka tilannetta, jossa jalkaasi alkaa särkeä lenkillä. Särky kertoo sinulle, että jotakin merkityksellistä tapahtuu kehossasi ja ehkä hidastat vauhtia. Tunteisiin voi suhtautua samoin: ne kannattaa aina huomioida ja pysähtyä niiden tarjoaman tiedon äärelle. Mitä oleellista nyt tapahtuu? Mihin reagoin? Miten tunnereaktioni vaikuttaa?
Vahvat tunteet voivat kaventaa näkökulmia ja havaintoja
Tunteita kannattaakin pitää vihjeinä – ei todellisena kuvana tilanteesta. Voimakkaat tunteet vaikuttavat nimittäin merkittävästi havainnointiin ja ajatuksiin.
- Kokemukset ja ajatukset asioista tai ihmisistä voivat poiketa suuresti havainnoistamme, kun emme ole vahvan tunteen keskellä. Voimakas tunne voi olla eräänlainen vääristävä linssi, joka yksinkertaistaa kokemuksia ja jakaa maailmaa esimerkiksi mustavalkoisesti kategorioihin, joita ei ole olemassa, Isosävi kuvailee.
Ainoa keino vaikuttaa tunnelinssien vääristymiin on olla tietoinen niistä ja ottaa tunteiden vaikutukset huomioon.
- Voit ajatella tunteita alustana, jolla liikut. Jos et huomioi asfaltin muuttumista juurakkoiseksi poluksi, tulet todennäköisesti kärsimään tästä. Samoin kärsit, jos et huomioi tunteiden vaikutusta. Hyvän päätöksenteko- ja ongelmanratkaisukyvyn taustalla on vallitsevan tunnetilan huomiointi.
Tunteiden hallinta on illuusiota: hyvät tunnetaidot ovat uteliaisuutta ja myötätuntoa
- Hyvien tunnetaitojen ja niiden säätelyn perusta muodostuu uteliaisuudesta, suopeudesta ja myötätunnosta omaan kokemusmaailmaan. Miksi tunnen vihaa? Olenko ylikuormittunut? Pitäisikö minun tehdä muutoksia arkeeni? Tunteet auttavat pääsemään kiinni sellaiseen tietoon mielessä, mihin on muuten vaikea päästä käsiksi – ja löytämään sitä kautta ratkaisuja, kertoo Isosävi.
Tunteiden hallinta on Isosäville puolestaan hyvin vieras ajatus. Tunteita ei voi hallita, mutta niitä voi pyrkiä säätelemään.
- Tunteiden syntyminen on automaattinen prosessi, mutta tunteiden pohjalta viriävään käyttäytymiseen voi hyvinkin vaikuttaa. Tässäkin auttaa nöyrä suhtautuminen tunteisiin: kukaan ei ole niiden yläpuolella ja välillä läikkyy yli. Mutta kun esimerkiksi vihan tunteen huomaa, on ainakin mahdollista pyrkiä vaikuttamaan siihen.
Aina tunteista ei tarvitse puhua
Isosävi haluaa myös haastaa käsitystä siitä, että tunteista itsessään puhuminen olisi itseisarvo.
- Tunteet herättävät tunteita, minkä vuoksi tunnepuhe voi olla haastavaa ottaa vastaan. On monia tilanteita, joissa tunteista itsestään puhuminen ei ole mielekkäin tapa edistää asioita, jotta omat tarpeet tulisivat parhaalla tavalla kuulluksi. Joskus neutraali tapa ilmaista vain asia on helpompi väylä tulla kuulluksi.
Läheisissä ihmissuhteissa sitä vastoin mahdollisuus puhua omista kokemuksista ja tunteista on useimmiten itseisarvo ja hyvin tärkeää.
- Ihmissuhde, jossa voit ilmaista myös vaikeampia tunteita, on hyvinvoinnin kannalta hyvin keskeistä. Suhde, jossa voi olla oma itsensä myös ikävimpine tunteineen on voimavara ja luo perustavanlaatuista turvaa.
Ylivoimaisen vaikeiden tunteiden kanssa ei kannata jäädä yksin
Toisinaan voimakkaat tunteet jatkuvat pitkään ja saattavat käydä jopa ylitsevuotaviksi. Tällöin tunteet voivat alkaa määrittää kokemusta itsestä ja muista.
- Voi tulla vaikka pysyvän oloinen kokemus siitä, että on perustavanlaatuisesti huono, eikä asialle voi tehdä mitään. Tällaisia tilanteita voi olla jopa mahdotonta pyrkiä ratkomaan yksin ja tarvitsemme muiden ihmisten näkökulmia, jottemme jää omien tunteidemme vangiksi. Jos läheinen tukiverkko ei riitä, on hyvä suoda itselleen mahdollisuus jutella ammattilaisen kanssa.
Lue lisää aiheesta
Tekoäly oppi ennustamaan mielenterveyden diagnooseja, tuloksia voi hyödyntää ennaltaehkäisyyn
Tekoäly oppi tunnistamaan terveyttä ja hyvinvointia arvioivan työterveyskyselyn vastauksista piirteitä, jotka voivat ennustaa tulevaa mielenterveysdiagnoosia, selviää Terveystalon ja Työterveyslaitoksen tutkimuksesta. Tulos valottaa tekoälyn potentiaalia mielenterveysongelmien tunnistamisessa ja ennaltaehkäisyssä.
Mielenterveyteen liittyvät käynnit ovat lisääntyneet merkittävästi Terveystalossa: Tavis Amanda -patsas muistuttaa kasvavista suorituspaineista
Naisten osuus masennus- ja ahdistuneisuusdiagnooseissa on yli kaksinkertainen miehiin verrattuna, mutta mielenterveysongelmat jatkavat kasvuaan ikään ja sukupuoleen katsomatta. Terveystalo on mukana kampanjassa, joka nostaa huomioon erityisesti naisten kasvavat suorituspaineet.
Työterveyspsykologin vinkit työyhteisön mielenhyvinvointivallankumoukseen
Mielenterveyden haasteisiin liittyvä stigma on onneksi väistymässä. Sen lisäksi, että työnantajia nykyään ohjataan vahvemmin huolehtimaan psykososiaalisesta kuormituksesta, mielenterveyden haasteita uskalletaan puhua avoimemmin ja niihin osataan hakea apua. Tämä selviää myös Terveystalon tilastoista, joissa niin ahdistushäiriöihin kuin masennustiloihin liittyvät käynnit ovat kasvaneet koko 2020-luvun ajan. Terveystalon johtava työterveyspsykologi Sari Nuikki kertoo, kuinka pienillä arkisilla teoilla työpaikoilla voidaan tukea mielen hyvinvointia.
Tekoäly tulevaisuuden työelämässä
Generatiivinen tekoäly, kuten Chat GPT, on tuonut tekoälyn uuteen valoon viime aikoina. Erityisesti sen vaikutus työelämään on kuluvan vuoden aikana puhututtanut niin Suomessa kuin maailmallakin. Terveystalon digitaalisten palveluiden johtaja Ilari Richardt jakoi näkemyksensä tekoälyn tuomista mahdollisuuksista Terveystalon tulevaisuuden työelämän tekijät -tapahtumassa.
Tulevaisuuden työelämässä teknologia on mahdollistaja ja tiimien ongelmanratkaisukyky resepti menestykseen
Elämme aikakautta, joka on täynnä epävarmuutta ja nopeaa teknologista kehitystä. Generatiivinen tekoäly on noussut 2023 vuoden aikana kaikkien tietoisuuteen ja organisaatioissa mietitään millä tavalla tekoäly muuttaa työtä ja tekemisen tapoja. Teknologian nopea kehitys asettaa haasteita, mutta luo samaan aikaan mahdollisuuksia. Terveystalon Tulevaisuuden työelämän tekijät -tapahtumassa Maria Ritola, teknologiavaikuttaja ja Iris.ai:n perustaja, jakoi näkemyksiään siitä, miten rakentaa hyvää työelämää ja valjastaa teknologia työn tekemisen apuriksi.
Ilman systemaattisuutta ja systeemisyyttä ennakointi on vailla syvyyttä
Ainoastaan tunnistamalla vaihtoehtoisia tulevaisuuksia ja niihin vaikuttavia muutosajureita, voimme tehdä valintoja toivotun tulevaisuuden eteen. Olemalla aktiivinen toimija, meistä tulee tulevaisuuden arkkitehtejä, sen sijaan, että olisimme sen uhreja. Tulevaisuusmuotoilija Minna Koskelo nosti Terveystalon Tulevaisuuden työelämän tekijät –tapahtumassa esille muutosajureita, jotka olisi hyvä tiedostaa kaikissa organisaatioissa.