Mielen chat ja sparri -palvelusta apua mielen kuorman purkamiseen
Mielen hyvinvoinnin digitaalinen palvelukokonaisuus Mielen chat ja sparri on matalan kynnyksen mielenterveyttä vahvistava, ennaltaehkäisevä palvelu Terveystalon työterveysasiakkaille. Palvelun tarkoituksena on tarjota työntekijälle kanava mielen kuorman purkamiseen mahdollisimman vaivattomasti, vaikka kotisohvalta käsin.
Maailmassa tapahtuu asioita, joihin emme voi vaikuttaa, mutta huolten kanssa ei tarvitse jäädä yksin. Onneksi yhä useampi hakeekin itselleen tukea. Mielen hyvinvoinnin digitaalisten palveluiden Mielen chatin ja sparrin käyttö on kasvanut korona-aikana yli 250 prosenttia.
– Muuttuva maailma ja tasapainottelu etä- ja lähityön välillä sitovat meiltä kaikilta psyykkisiä voimia ja vaativat mieleltä kykyä joustaa ja sopeutua. Arjen huolet voivat kuormittaa aiempaa enemmän nyt kun poikkeuksellinen tilanne vielä jatkuu. Onneksi mielen jousto- ja palautumiskykyä, eli resilienssiä voi aina vahvistaa. Mielen kuorman purkaminen vapauttaa energiaa muuhun, psykologi Tuija Turunen kertoo.
Miksi tarjota Mielen chat ja sparri -palvelu työntekijöille?
Mielen hyvinvoinnista matalalla kynnyksellä huolehtiminen on ennakoivaa mielenterveystyötä.
Mielen hyvinvoinnin digitaalisten palveluiden tavoitteena on yhdessä asiakkaan kanssa vahvistaa mielen hyvinvoinnin taitoja, mikä lisää työntekijän psyykkistä hyvinvointia ja keinoja selviytyä mieltä kuormittavista tilanteista. Digitaalinen palvelu parantaa saatavuutta ja madaltaa kynnystä hakeutua tuen piiriin ajoissa.
Lisäksi ennaltaehkäisevä tuki on erityisen kustannusvaikuttavaa toimintaa – investoimalla mielen hyvinvointiin etukäteen, ennen suurempien ongelmien ilmenemistä, loppujen lopuksi säästät.
Miten Mielen chat ja sparri -palvelu toimii?
Terveystalon Mielen chat ja sparri toimivat Terveystalo-sovelluksen tai verkkopalvelun kautta. Kun työntekijälle tulee tarve purkaa mieltä painavia asioita tai löytää keinoja kuormittavassa tilanteessa selviytymiseen, hän avaa sovelluksen Etäpalvelut-kohdasta Mielen chatin. Chatin kautta työntekijä saa yhteyden digihoitajaan mihin vuorokauden aikaan ja viikonpäivään tahansa. Mielen chatissa tehdään tilannearvio työntekijän tilanteesta ja ohjataan hänet oikealle polulle joko Mielen sparriin tai tarvittaessa työterveyteen.
Varsinainen keskustelu ja työskentely tapahtuu kaikessa rauhassa Mielen sparrissa, joka on videovastaanotto mielen hyvinvoinnin asiantuntijan kanssa. Sparraajat ovat joko psykologeja tai psykoterapeutteja. Mielen sparrissa voi keskittyä vahvistamaan esimerkiksi stressinsäätelykeinoja, tunteiden tunnistamis- ja säätelytaitoja, paineisten tilanteiden hallinta-ja purkukeinoja ja muita omasta itsestä huolehtimisen keinoja.
Millaisia asioita palvelussa voi hoitaa?
Mielen chat ja sparri -palvelukokonaisuus on mielen hyvinvoinnin ennaltaehkäisevää tukea. Palveluun voi ottaa yhteyttä esimerkiksi jos työntekijä haluaa:
- Vahvistaa voimavarojaan
- Käsitellä elämässä vastaantulevia kuormittavia asioita
- Työkaluja stressinhallintaan ja jaksamiseen
- Keinoja selviytyä hankalista tilanteista työssä ja sen ulkopuolella
- Lisää keinoja pärjätä monenlaisten tunteiden ja tilanteiden kanssa.
Miten yritykseni voi ottaa palvelun käyttöön?
Ota yhteys yrityksesi asiakkuusvastaavaan tai -päällikköön tai pyydä tarjous.
Tutustu myös muihin työterveyden sisältöihin
Työelämässä optimistinen asenne on onnellisuutta tärkeämpää
Onnellisuus on yksi länsimaisen kulttuurin tavoitelluimmista asioista. Onnellisuus - kuten mikä tahansa muukaan tunnetila - ei tutkimuksen* mukaan vaikuta merkittävästi työn tuottavuuteen, koska onnellinen henkilö on täysin tyytyväinen siihen, mitä hänellä on. Työelämässä lähtökohtaisesti pyritään kehittymään ja tavoitellaan jatkuvasti jotain parempaa. Jos jo on täysin tyytyväinen, puuttuu tarve haastaa itseään sekä työyhteisöä kilvoittelemaan kohti parempaa. Vaikka onnellisuudella ei ole mitään tekemistä työn onnistumisen kanssa, tulisi työelämässä silti tavoitella asioita, jotka edistävät onnellisuutta.
Työperäisen maahanmuuton onnistuminen vaatii kurkottamista ja kutomista
Suomen hallitus on asettanut tavoitteeksi kaksinkertaistaa työperäisen maahanmuuton määrä vuoteen 2030 mennessä. Tämä tarkoittaa, että Suomeen pyritään seuraavan seitsemän vuoden aikana saamaan noin 50 000 työntekijää ulkomailta. Tämän jälkeen Suomeen toivotaan työn vuoksi muuttavan noin 10 000 henkilöä vuosittain. Työperäisen maahanmuuton määrän kasvaessa on tärkeää kysyä, mitä tämä tarkoittaa työn arjessa ja millaisia muutoksia henkilöstön moninaistuminen edellyttää johtajilta.
Tuki- ja liikuntaelinsairauspoissaolot vähenivät vuonna 2022 13% – Mikä sai laivan vihdoin kääntymään?
Muistan hyvin piirustuksen, jonka tein erikoistumisaikanani muistikirjaani. Piirsin janaa pitkin juoksevan tikku-ukon; tikku-työfysioterapeutin. Hahmottamani jana kuvasi työterveyshuollon ja työelämän muutosta edeltävän parin sadan vuoden ajalta; aina teollisesta vallankumouksesta, työterveyden alkumuodoista ja tehdaslääkäreistä lähtien, 2000-luvun työterveyshuoltolakiin ja laajoihin työterveyshuollon asiantuntijatiimeihin. Vaikka työterveyttä oli matkan varrella kehitetty harppauksin, työelämä ja toimintaympäristömme oli muuttunut vielä nopeammin. Juoksuaskelista huolimatta, tikku-työfysioterapeutti oli silti jatkuvasti askeleen perässä, usein mukana vasta silloin, kun ongelma oli jo syntynyt. Kirjoitin piirustukseni alle kysymyksen; milloin työterveys pääsee niin pitkälle, että kuljemme työelämän rinnalla ja näemme tulevan, jotta voimme sen ennaltaehkäistä? Tikku-työfysioterapeuttini joutui odottamaan tuota vastausta vielä reilun vuosikymmenen…
Terveystalon uudet pitkäaikaissairauksien hoitopolut varmistavat hoitotasapainon ja tukevat työkykyä
Terveystalossa kehitetyt digitaaliset hoitopolut tukevat omalta osaltaan hoidon jatkuvuutta, joka on Terveystalossa mitattavastikin erinomaisella tasolla. Hoidon jatkuvuuden taas on osoitettu olevan yhteydessä parempiin hoitotuloksiin, vähempään päivystyspalveluiden käyttöön sekä vähempään sairastavuuteen ja kuolleisuuteen eli moneen hoidon laadun kovaan mittariin.
Maailman paras työterveyshuolto on Suomelle 24 miljardin euron kysymys
Suomalaisen työterveyshuollon ovat vuosien kuluessa rakentaneet työnantajat ja työntekijät, jotka myös rahoittavat sen lähes kokonaan (työnantajat n. 80 %, työntekijät 20 %). Työterveydenhuollon piirissä on yli 1,9 miljoonaa työikäistä suomalaista, joiden terveydellä ja työkyvyllä on ratkaiseva merkitys koko Suomen menestykselle, kilpailukyvylle ja hyvinvointiyhteiskunnan ylläpidolle. Työterveyshuolto on täysin keskeinen osa terveydenhuolloin järjestelmäämme; se toimii erityistehtävänsä lisäksi julkisen terveydenhuollon kasvavan taakan tasaajana kansainvälisesti ainutlaatuisella tavalla ja erinomaisin tuloksin.
Joka toinen aikuinen pelkää hammaslääkäriä: psykologi kertoo vinkkinsä pelon voittamiseen
Jos pelkäät hammaslääkärillä käyntiä, toimit todennäköisesti näin: vältät kohtaamasta pelkoasi, jätät mainitsematta siitä hammaslääkärille tai lykkäät koko hommaa viimeiseen asti. Terveystalon psykologi ja suunterveyden ylilääkäri neuvovat, miten pelkoaan voi lievittää.