Loma loppui, jäikö korkki auki?
Tuopin tai pullon pohja tulee loman aikana joillekin varsin tutuksi osana rentoutumista. Asiantuntija kertoo, mitä mielelle ja keholle tapahtuu, kun korkin laittaa tiukemmalle tai kokonaan kiinni.

Vaikka päihteiden kokonaiskulutus Suomessa on laskenut 2020-luvulla, niiden käyttö näyttä kuitenkin yleistyneen henkilöillä, joilla jo entuudestaan on suurkulutusta. Päihdeongelmat ovatkin verrattain yleisiä, sillä eri tutkimusten mukaan jopa lähes puolet työikäisistä miehistä ja neljäsosa naisista käyttää liikaa alkoholia. Alkoholiriippuvaisista henkilöistä niinkin suuri osa kuin 70 prosenttia on mukana työelämässä.
Alkoholin kulutuksen vähentäminen tai lopettaminen tuo kuitenkin monia terveyshyötyjä. Ensimmäiset positiiviset merkit juomisen lopettamisesta tuntuvat aamuisin.
– Yksi merkittävimmistä vaikutuksista on unen laadun ja palauttavan vaikutuksen parantuminen. Jo kaksi ravintola-annosta vähentää palauttavan unen määrää ja siirtää kehon palautumisen alkamista, toteaa Terveystalon työterveyden kehittämisylilääkäri Maaret Helintö.
Yksi ravintola-annos, kuten pieni pullo olutta, rentouttaa ja saattaa auttaa nukahtamiseen. Kehon alkoholitoleranssin kasvaessa rentoutuminen vaatiikin pian kaksi annosta, sitten kolme. Tissuttelusta voi salakavalasti muodostua osin opittu tapa, mutta siitä voi myös poisoppia.
Kuinka paljon on liikaa?
Alkoholin vaikutus on yksilöllistä. Ihmisen paino vaikuttaa merkittävästi alkoholin imeytymiseen. Siksi miehet kestävät alkoholia jo kokonsa takia paremmin kuin naiset ja tämän takia naisten ja miesten riskirajat ovat erilaiset. Jo yksi annos alkoholia voi vaikuttaa yöunen laatuun ja sen myötä vireystasoon. Jos riskirajat paukkuvat jatkuvasti, eikä yöuni ole palauttavaa, kannattaa miettiä omaa alkoholin käyttöään, pitää tipattomia päiviä ja hakeutua asiantuntijan juttusille.
Alkoholin kohtalaisen riskin rajat keskikokoiselle, terveelle työikäiselle miehelle ja naiselle.
Yksi annos = noin yksi 12 cl viinilasillinen tai 0,33 keskiolutpullollinen.
|
annosta |
annosta |
mies |
2 |
14 |
nainen |
1 |
7 |
Vain positiivisia vaikutuksia
Alkoholi lamaannuttaa keskushermostoa, joka puolestaan veltostuttaa ylähengitysteiden lihaksia eli ihminen kuorsaa helpommin. Tämä voi vaikuttaa esimerkiksi unenaikaiseen hapetukseen, joka vaikuttaa kehon ja mielen palautumiseen sekä aineenvaihduntaan. Tissuttelun lopettamisen myötä maksa alkaa palautua ja mieliala tasaantuu. Myös aineenvaihdunta palaa normaalitilaan ja alkoholin kehoon kerryttämä ylimääräinen neste alkaa poistua.
– Tissuttelun lopettaminen lähtee siitä, että laskee rehellisesti juotujen annosten määrän esimerkiksi viikkotasolla ja asettaa itselleen tavoitteen vähentää annosten määrää ensi viikon aikana. Toisille taas toimii paremmin kerrasta poikki -menetelmä eli korkki tiukasti kiinni, Helintö sanoo.
Helintö kehottaa myös miettimään tilanteita, joissa pulloon tai tuoppiin tarttuu. Jos sosiaalinen elämä kohdistuu terassille ja baareihin, voisiko sinne menemisen sijaan tehdä jotain muuta.
– On hyvä pyrkiä motivoimaan itseään ja miettiä niitä asioita, jotka olisivat paremmin, kun tissuttelun lopettaa, Helintö neuvoo.
Jos vähentäminen tai lopettaminen ei omin avuin onnistu, kannattaa hakeutua ammattilaisten avun piiriin.
– Harmillisen vähän ihmiset tulevat tämän asian kanssa vastaanotolle. Meidän tarkoituksemme on auttaa, ei missään tapauksessa tuomita, Helintö toteaa.
Hanki työkalut päihdeongelmiin puuttumiseen – verkkovalmennus esihenkilöille
Lue lisää työterveyden artikkeleita

Työterveyspsykologin vinkit työyhteisön mielenhyvinvointivallankumoukseen
Mielenterveyden haasteisiin liittyvä stigma on onneksi väistymässä. Sen lisäksi, että työnantajia nykyään ohjataan vahvemmin huolehtimaan psykososiaalisesta kuormituksesta, mielenterveyden haasteita uskalletaan puhua avoimemmin ja niihin osataan hakea apua. Tämä selviää myös Terveystalon tilastoista, joissa niin ahdistushäiriöihin kuin masennustiloihin liittyvät käynnit ovat kasvaneet koko 2020-luvun ajan. Terveystalon johtava työterveyspsykologi Sari Nuikki kertoo, kuinka pienillä arkisilla teoilla työpaikoilla voidaan tukea mielen hyvinvointia.

Miten tunteisiin oikein pitäisi suhtautua? Aina tunteista ei tarvitse puhua, kertoo psykoterapeutti
Tunteet ovat tärkeitä vihjeitä, mutta huonoja ohjeita. Mielenterveysviikolla puhumme Terveystalon psykologi ja psykoterapeutti Matti Isosävin kanssa tunteista – vaikka aina niistä ei tarvitsekaan puhua.

Tekoäly tulevaisuuden työelämässä
Generatiivinen tekoäly, kuten Chat GPT, on tuonut tekoälyn uuteen valoon viime aikoina. Erityisesti sen vaikutus työelämään on kuluvan vuoden aikana puhututtanut niin Suomessa kuin maailmallakin. Terveystalon digitaalisten palveluiden johtaja Ilari Richardt jakoi näkemyksensä tekoälyn tuomista mahdollisuuksista Terveystalon tulevaisuuden työelämän tekijät -tapahtumassa.

Tulevaisuuden työelämässä teknologia on mahdollistaja ja tiimien ongelmanratkaisukyky resepti menestykseen
Elämme aikakautta, joka on täynnä epävarmuutta ja nopeaa teknologista kehitystä. Generatiivinen tekoäly on noussut 2023 vuoden aikana kaikkien tietoisuuteen ja organisaatioissa mietitään millä tavalla tekoäly muuttaa työtä ja tekemisen tapoja. Teknologian nopea kehitys asettaa haasteita, mutta luo samaan aikaan mahdollisuuksia. Terveystalon Tulevaisuuden työelämän tekijät -tapahtumassa Maria Ritola, teknologiavaikuttaja ja Iris.ai:n perustaja, jakoi näkemyksiään siitä, miten rakentaa hyvää työelämää ja valjastaa teknologia työn tekemisen apuriksi.

Ilman systemaattisuutta ja systeemisyyttä ennakointi on vailla syvyyttä
Ainoastaan tunnistamalla vaihtoehtoisia tulevaisuuksia ja niihin vaikuttavia muutosajureita, voimme tehdä valintoja toivotun tulevaisuuden eteen. Olemalla aktiivinen toimija, meistä tulee tulevaisuuden arkkitehtejä, sen sijaan, että olisimme sen uhreja. Tulevaisuusmuotoilija Minna Koskelo nosti Terveystalon Tulevaisuuden työelämän tekijät –tapahtumassa esille muutosajureita, jotka olisi hyvä tiedostaa kaikissa organisaatioissa.

Onnistuneen etätyön johtamisen avainpiirteet
Yksi työelämän voimakkaimmista muutosajureista on teknologian kehitys. Koronapandemian myötä organisaatioissa otettiin nopeasti käyttöön etätyön mahdollistavia työkaluja ja käytäntöjä, minkä myötä myös etäjohtaminen arkipäiväistyi. Paluuta takaisin täysimääräiseen lähityöhön tuskin tapahtuu, mutta hybridimallinkin toimivaksi saaminen edellyttää sopivien rakenteiden luomista sekä etätyölle että etäjohtamiselle.