Lisää tehoa työkykyjohtamiseen juurisyihin vaikuttamalla
Terveystalossa on hyödynnetty kumppanimme Nightingalen modernia verianalyysiteknologiaa ennaltaehkäisevän työkykyjohtamisen tukena pian kahden vuoden ajan. Pyrimme jatkuvasti kehittämään toimintaamme, koska haluamme olla varmoja, että asiakkaat ohjautuvat asianmukaiselle jatkopolulle ja saavat tukea ja ohjausta sairastumisriskiä madaltavien elintapamuutosten toteuttamiseen.
Osana Terveystalon terveystarkastuksia tavanomaisesta verinäytteestä tunnistetaan elintapasairauksien riskitekijät ja muodostetaan henkilökohtainen elintapasairauksien riskiriskiraportti. Jatkossa tilanteissa, joissa elintapasairauksien riskiraportilla on näkyvissä kohonnut tai korkea riski, työntekijälle tarjotaan automaattisesti tekstiviestillä alustava ajanvarausehdotus oman työterveyshoitajan soittoajalle. Näin toimimalla hänet onnistutaan ohjaamaan mahdollisimman sujuvasti työkykyä tukevalle hoitopolulle.
– Aiemmin sopivia terveystarkastusten seuranta-aikoja on usein etsitty vastaanoton yhteydessä. Nyt aika, joka aiemmin on kulunut sopivan ajan etsimiseen vastaanotolla, voidaan käyttää asiakkaan kohtaamiseen ja elintapamuutoksen käynnistämisen tukemiseen, kertoo Terveystalon johtava työterveyshoitaja Sanni Ohisalo.
– Alustavan ajanvarausehdotuksen myötä aikaa säästyy ja asiakkaan asiointikokemus sujuvoituu, kun hän pääsee itse valitsemaan sopivimman ajan ehdotuksista. Mikäli asiakas ei valitse aikaa, varausta ei muodostu. Ehdotettua aikaa ei siis tarvitse perua, jatkaa Ohisalo.
Vastaava alustavien ajanvarausten toimintatapa on Terveystalossa ollut jo pidemmän aikaa käytössä muiden tunnistettujen työkykyhaasteiden tukena.
– Aiemmat kokemuksemme alustavista ajanvarauksista työkyvyn tuen prosessissa ovat olleet hyviä, sillä niiden ansiosta työkykyhaasteisiin tarttuminen onnistuu nopeammin, kertoo Terveystalon ennaltaehkäisevän terveydenhuollon johtava lääkäri Ilse Rauhaniemi.
Elintapasairaudet laskevat työkykyä ja linkittyvät työkyvyttömyyteen
Elintapasairaudet paitsi aiheuttavat huomattavaa inhimillistä kärsimystä, myös linkittyvät vahvasti tavallisimpiin työkyvyttömyyttä aiheuttaviin sairauksiin kuten tuki- ja liikuntaelinsairauksiin ja mielenterveyden häiriöihin.
– Näemme omasta aineistostamme, että korkea sairastumisriski iästä ja sukupuolesta riippumatta todella on yhteydessä suurempaan sairauspoissaolokertymään. Mitä useampi yhtäaikainen korkea sairastumisriski henkilöllä on, sitä suurempi on henkilön sairauspoissaolokertymä. Riskiä nostaviin elintapoihin liittyy oireita, jotka laskevat työtehoa myös työssä ollessa. Elintapasairastumisrikit vaikuttavat siis suoraan myös työnantajan kustannuksiin, toteaa Rauhaniemi.
Riskeihin voi vaikuttaa elintapojen muutoksella
Työterveyshoitajan terveyden edistämisen asiantuntijuutta kannattaa hyödyntää tähän. Heillä on osaamista tukea asiakkaan toimijuutta elintapamuutoksessa ja keinoja varmistaa, ettei muutos jää arjen kiireen jalkoihin.
– Olemme jo pitkään laatineet terveystarkastuksissa työkykyyn ja terveyteen liittyviä tavoitteita yhdessä asiakkaan kanssa. Monesti elintapamuutoksissa niin sanotusti “elämä tulee väliin” ja jos keskustelu elintapasairausriskeistä jää hyvin pistemäiseksi, muutos terveystottumuksissa jää kesken. Elintapasairausriskejä on kustannustehokasta ehkäistä, ennen kuin ne maksavat työnantajalle tehottomuutena, kuten esimerkiksi väsymyksenä tai jopa poissaoloina, sanoo Ohisalo.
– On tärkeää, että kukaan ei jää elintapamuutoksen kanssa yksin. Tutkimusten mukaan muutos onnistuu varmimmin, kun sille on asetettu selkeät tavoitteet ja tavoitteiden saavuttamista tuetaan ja seurataan. Oman työterveyshoitajan antama tuki on tässä tilanteessa arvokas ja kustannustehokas tapa tukea asiakasta elintapamuutoksessa, toteaa Rauhaniemi.
