Työyhteisön energiasyöpöt kuriin loman jälkeen

Terveystalon Terve työelämä -barometrin vastauksissa näkyy selkeä vastakkainasettelu ylimmän johdon ja esihenkilötason välillä, sillä ylin johto arvioi suomalaisen työelämän inhimillisempänä ja vähemmän kuormittavana kuin mitä HR-johto, esihenkilöt tai muissa rooleissa työskentelevät.

– Samaan aikaan kun puhumme työelämän inhimillisyydestä, henkilöstöstä monet kokevat, että tulokset otetaan ihmisten selkänahasta. Tällaiset näkemyserot ovat omiaan syömään energiaa ja niihin tulisi puuttua, sillä yhdelläkään työnantajalla ei ole varaa menettää osaajia tai riskeerata oman henkilöstön työkykyä, kertoo Terveystalon johtava organisaatiopsykologi Outi Ikonen.

Palauttavan loman jälkeen jokaisella pitäisi olla tankki täynnä. Näkökulma on usein hyvin yksilökeskeinen ja vastuu akkujen latautumisesta, tehokkaasta syksyllä toimeen tarttuvasta työntekijästä on yksilön harteilla. Tosiasia kuitenkin on, että jos työyhteisössä ei kaikki ole kunnossa, sen kuormittavuus syö jaksamista nopeasti. Organisaatiopsykologi Jaakko Sahimaan mukaan se, että akut on syöty,ei välttämättä kerro, että loma oli huono, vaan sen, että työyhteisössä on energiasyöppöjä, joihin tulisi johtamisen kautta puuttua. 

– Näitä energiasyöppöjä ovat esimerkiksi toimimattomat työprosessit tai järjestelmät, jotka saavat ihmiset tuskastumaan, kun aikaa kuluu toistuvien virheiden ja kommunikaatiokatkosten selvittämiseen. Epäselvät roolit ja vastuut, jotka aiheuttavat kollegoiden varpaille astumista, ristiriitoja ja tehtävien tekemättä jäämistä, ovat myös esimerkki rakenteellisesta energiasyöpöstä, Ikonen sanoo.

Levosta täyteen vauhtiin vai asteittain lisää kuormitusta?

Nykyaikana työn pirstaleisuus, se että työn puitteet eivät mahdollista riittävää syventymistä keskittymistä vaativiin tehtäviin ja päivät juostaan satanen lasissa, voi tyhjentää ladatut akut nopeasti. 

– Yleinen virhe on ajatus siitä, että nythän kaikki ovat levänneet, ja saman tien täysi vauhti päälle. Näin voi toki ollakin, mutta toisaalta jos ennen lomakautta on tunnistettu työyhteisössä ongelmia, ne eivät ole yleensä kadonneet mihinkään loman aikana, Ikonen muistuttaa.

Energiasyöppöjä syntyy, kun työn ja työyhteisön kehittämiseen yhdessä ei ole riittävästi aikaa. Kaikissa tiimeissä ja myös organisaatiotasoilla on säännöllisesti tarkasteltava, mikä toimii ja mikä ei. Lomalta paluun jälkeen on otollista yhdessä arvioida ja priorisoida mihin toiminnassa tulee keskittyä ja mitä asioita tulisi parantaa.

– Yksilötasollakin priorisointi on hyödyllistä tehdä virkeällä mielellä, joten näin voi ajatella olevan myös tiimi- ja organisaatiotasolla. Miettikää yhdessä mitä voisitte tehdä fiksummin, jotta työ on inhimillisesti tehokasta ja kestävää, Sahimaa vinkkaa.

Jännitteet hyötykäyttöön

Inhimilliset tarpeet ja organisaatiodynamiikan ilmiöt on siis tarpeen ottaa entistä paremmin huomioon organisaatioiden kehittämisessä, jotta työelämää rakennetaan kestävälle pohjalle. Tämä edellyttää, että inhimillisyyden ja liiketoiminnan väliset jännitteet tunnistetaan ja hyväksytään johtamisessa ja organisaation toiminnassa

– Johtajien on kyettävä sitoutumaan johdonmukaiseen toimintaan, jossa ei poukkoilla tehokkuutta painottavan kovan ja inhimillisen pehmeän tyylin välillä. Molempia tarvitaan samanaikaisesti, ei satunnaisesti ja epäjohdonmukaisesti. Kun näistä keskenään ajoittain ristiriitaisistakin tavoitteista ja arvoista keskustellaan työyhteisössä avoimesti ja etsitään yhdessä ratkaisuja niiden yhteensovittamiseksi, johtamisesta tulee ennakoitavaa ja ihmisten hyvinvointia tukevaa. Henkilöstön ei tarvitse miettiä mistä päin tuulee milloinkin, sanoo Ikonen.