Työyhteisön energiasyöpöt kuriin loman jälkeen
Terveystalon keväällä 2023 toteuttamassa Terve työelämä –barometrissa kartoitettiin suomalaisen työelämän tilaa ja organisaatioiden kykyä vastata muuttuvaan työelämään. Kyselyn vastaajista lähes 80% oli sitä mieltä, että suomalainen työelämä on entistä nopeatempoisempaa ja kuormittavampaa. Useimmille kesän pidempi lomajakso on otollista aikaa kuormituksesta palautumiselle, mutta jos työelämän tekemisen tahti ei ole kestävää, akut tyhjenevät nopeasti. Terveystalon organisaatiopsykologit Outi Ikonen ja Jaakko Sahimaa peräänkuuluttavat organisaatioihin inhimillisesti tehokasta johtamisosaamista, jotta työvoimapulasta kärsivä Suomi onnistuu huolehtimaan työikäisen väestön työkyvystä.

Terveystalon Terve työelämä -barometrin vastauksissa näkyy selkeä vastakkainasettelu ylimmän johdon ja esihenkilötason välillä, sillä ylin johto arvioi suomalaisen työelämän inhimillisempänä ja vähemmän kuormittavana kuin mitä HR-johto, esihenkilöt tai muissa rooleissa työskentelevät.
– Samaan aikaan kun puhumme työelämän inhimillisyydestä, henkilöstöstä monet kokevat, että tulokset otetaan ihmisten selkänahasta. Tällaiset näkemyserot ovat omiaan syömään energiaa ja niihin tulisi puuttua, sillä yhdelläkään työnantajalla ei ole varaa menettää osaajia tai riskeerata oman henkilöstön työkykyä, kertoo Terveystalon johtava organisaatiopsykologi Outi Ikonen.
Palauttavan loman jälkeen jokaisella pitäisi olla tankki täynnä. Näkökulma on usein hyvin yksilökeskeinen ja vastuu akkujen latautumisesta, tehokkaasta syksyllä toimeen tarttuvasta työntekijästä on yksilön harteilla. Tosiasia kuitenkin on, että jos työyhteisössä ei kaikki ole kunnossa, sen kuormittavuus syö jaksamista nopeasti. Organisaatiopsykologi Jaakko Sahimaan mukaan se, että akut on syöty,ei välttämättä kerro, että loma oli huono, vaan sen, että työyhteisössä on energiasyöppöjä, joihin tulisi johtamisen kautta puuttua.
– Näitä energiasyöppöjä ovat esimerkiksi toimimattomat työprosessit tai järjestelmät, jotka saavat ihmiset tuskastumaan, kun aikaa kuluu toistuvien virheiden ja kommunikaatiokatkosten selvittämiseen. Epäselvät roolit ja vastuut, jotka aiheuttavat kollegoiden varpaille astumista, ristiriitoja ja tehtävien tekemättä jäämistä, ovat myös esimerkki rakenteellisesta energiasyöpöstä, Ikonen sanoo.
Levosta täyteen vauhtiin vai asteittain lisää kuormitusta?
Nykyaikana työn pirstaleisuus, se että työn puitteet eivät mahdollista riittävää syventymistä keskittymistä vaativiin tehtäviin ja päivät juostaan satanen lasissa, voi tyhjentää ladatut akut nopeasti.
– Yleinen virhe on ajatus siitä, että nythän kaikki ovat levänneet, ja saman tien täysi vauhti päälle. Näin voi toki ollakin, mutta toisaalta jos ennen lomakautta on tunnistettu työyhteisössä ongelmia, ne eivät ole yleensä kadonneet mihinkään loman aikana, Ikonen muistuttaa.
Energiasyöppöjä syntyy, kun työn ja työyhteisön kehittämiseen yhdessä ei ole riittävästi aikaa. Kaikissa tiimeissä ja myös organisaatiotasoilla on säännöllisesti tarkasteltava, mikä toimii ja mikä ei. Lomalta paluun jälkeen on otollista yhdessä arvioida ja priorisoida mihin toiminnassa tulee keskittyä ja mitä asioita tulisi parantaa.
– Yksilötasollakin priorisointi on hyödyllistä tehdä virkeällä mielellä, joten näin voi ajatella olevan myös tiimi- ja organisaatiotasolla. Miettikää yhdessä mitä voisitte tehdä fiksummin, jotta työ on inhimillisesti tehokasta ja kestävää, Sahimaa vinkkaa.
Jännitteet hyötykäyttöön
Inhimilliset tarpeet ja organisaatiodynamiikan ilmiöt on siis tarpeen ottaa entistä paremmin huomioon organisaatioiden kehittämisessä, jotta työelämää rakennetaan kestävälle pohjalle. Tämä edellyttää, että inhimillisyyden ja liiketoiminnan väliset jännitteet tunnistetaan ja hyväksytään johtamisessa ja organisaation toiminnassa
– Johtajien on kyettävä sitoutumaan johdonmukaiseen toimintaan, jossa ei poukkoilla tehokkuutta painottavan kovan ja inhimillisen pehmeän tyylin välillä. Molempia tarvitaan samanaikaisesti, ei satunnaisesti ja epäjohdonmukaisesti. Kun näistä keskenään ajoittain ristiriitaisistakin tavoitteista ja arvoista keskustellaan työyhteisössä avoimesti ja etsitään yhdessä ratkaisuja niiden yhteensovittamiseksi, johtamisesta tulee ennakoitavaa ja ihmisten hyvinvointia tukevaa. Henkilöstön ei tarvitse miettiä mistä päin tuulee milloinkin, sanoo Ikonen.
Terve työelämä -barometri on Terveystalon keväällä 2023 toteuttama verkkopaneeli, jossa kartoitettiin suomalaisen työelämän tilaa, organisaatioiden kykyä vastata muuttuvaan työelämään ja työterveyden roolia työelämässä. Paneelin vastasi 736 yrityspäättäjää.
Haluatko vahvistaa organisaatiosi inhimillistä tehokkuutta? Ilmoittaudu syyskuussa alkavaan Inhimillisen tehokkuuden esihenkilövalmennukseen
Autamme sinua löytämään yrityksellesi tai organisaatiollesi sopivan tasapainon operatiivisen ja inhimillisen tehokkuuden välillä.
Tässä verkkovalmennuksessa kerrytät ymmärrystäsi ja osaamistasi inhimillisen tehokkuuden johtamisesta ja saat työkaluja näiden tekijöiden kehittämiseen omassa työyhteisössäsi. Koulutus sopii kaiken kokoisten työpaikkojen esihenkilöille.
Valmennus alkaa 11.9. Ilmoittaudu nyt mukaan!
Lue lisää työterveyden artikkeleita

Onnistuneen etätyön johtamisen avainpiirteet
Yksi työelämän voimakkaimmista muutosajureista on teknologian kehitys. Koronapandemian myötä organisaatioissa otettiin nopeasti käyttöön etätyön mahdollistavia työkaluja ja käytäntöjä, minkä myötä myös etäjohtaminen arkipäiväistyi. Paluuta takaisin täysimääräiseen lähityöhön tuskin tapahtuu, mutta hybridimallinkin toimivaksi saaminen edellyttää sopivien rakenteiden luomista sekä etätyölle että etäjohtamiselle.

Millaista johtamista kaivataan haastavina aikoina?
Tiukat talousajat näkyvät nyt Suomen yrityskentässä. Myös Tilastokeskus uutisoi hiljattain, että konkurssihakemusten sekä yrityssaneerausten määrät ovat jatkaneet nousuaan, joten yhä useampi yritysjohtaja on haasteellisen tilanteen edessä – kuinka selviytyä kovien talouspaineiden alla ja käsitellä muutoksia inhimilliset tekijät huomioiden?

Omalaatuinen influenssa: tiesitkö nämä kuusi influenssaan liittyvää arvoitusta
Ovella kolkutteleva kausi-influenssa on suomalaisten jokavuotinen riesa. Tuttuun tautiin liittyy kuitenkin vielä avoimia lääketieteellisiä kysymyksiä ja kummallisuuksia, kertoo Terveystalon yleislääketieteen erikoislääkäri Emil Heinäaho.

Yrittäjyys on innovaatioita, työpaikkoja ja rohkeita harppauksia
Sanotaan, että Suomi on tuhansien järvien maa. Laskentatavasta riippuen, yrittäjiä on Suomessa kuitenkin melkein tuplasti sen mitä järviä – lähes 300 000. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan yrittäjyys on Suomessa myös yleisempää, kuin muissa Pohjoismaissa. Onkin siksi oikein osuvaa, että valtakunnallista yrittäjän päivää vietetään Suomessa vuosittain.

Valmistaudu toimintasuunnitelmaan nyt!
Toimialat ja työn luonne vaihtelevat, ja jokainen työpaikka on omanlaisensa. Siten myös jokaisella organisaatiolla on omat työterveyteen liittyvät tarpeensa. Työterveyden kanssa yhteistyössä vuosittain laadittavassa toimintasuunnitelmassa määritellään työterveyden tarpeet ja tavoitteet sekä niihin perustuvat toimenpiteet.

Influenssakausi lähestyy – suojaa työntekijäsi rokotteella
Nopeasti leviävä influenssa voi aiheuttaa työikäisillä pitkiä sairauspoissaoloja. Tehokkain suoja influenssaa vastaan on rokote. Se ehkäisee sairauden jopa 80 prosenttisesti ja lyhentää taudin kestoa. Jos influenssa kuitenkin iskee, suosittelemme asiakkaitamme hyödyntämään Terveystalon etäpalveluita sekä ottamaan omailmoituksen käyttöön.