Eroon kakkostyypin diabeteksesta elintapamuutoksen avulla
Kun Timo Partanen sai terveystarkastuksessa tietää sairastavansa kakkostyypin diabetesta, hän ymmärsi, että päätyisi hoitamaan sairauttaan lääkkeillä lopun ikäänsä, jos kaikki jatkuisi ennallaan. Diagnoosi herätti hänet pohtimaan tulevaisuuttaan ja motivoi hänet pysyvään muutoksen.
Partanen on työskennellyt yli 30 vuotta asiantuntijatehtävissä energia-alalla. Teknisen päällikön työ on monelle toimistotehtävissä olevalle kovin tuttua; työtä tehdään pääsääntöisesti päätelaitteella ja työpäivän aikainen fyysinen aktiivisuus on kovin maltillista. Näin oli myös Partasella, minkä lisäksi työvuosien karttuessa vapaa-ajan liikuntaharrastukset olivat jääneet vähemmälle nuoruusvuosien vahvasta urheilutaustasta huolimatta.
– Työni on itsenäistä ja edellyttää oman työn johtamisen lisäksi myös oman työhyvinvoinnin johtamista. Myönnän, että aiemmin en kiinnittänyt niin paljoa huomioita esimerkiksi työpäivien aikaiseen ravintoon ja aktiivisuuteen, vaikka tiedostinkin millaisia riskejä liikkumattomuus ja hiljalleen noussut paino oli tuonut tullessaan.
Työpäivien aikainen energiatasojen heittely ei vielä ollut huolestuttanut Partasta tarpeeksi, mutta työterveystarkastuksessa havaittiin, että Partasen sokeriarvot olivat nousseet vauhdilla ja kohonneet jo hälyttävälle tasolle. Hänet ohjattiin diabeteshoitajan vastaanotolle, jotta puhjenneen sairauden hoito saadaan käyntiin. Kuten niin moni muukin, myös Partanen havahtui asiaan vasta diagnoosinsa jälkeen.
– Tapani on aina ollut perehtyä asioihin perusteellisesti. Kakkostyypin diabeteskin voi pahimmillaan hoitamattomana johtaa raajojen menetykseen, sokeutumiseen ja dialyysihoitoon; kaikki sellaisia tulevaisuudenkuvia, mitä en itselleni toivo. Onneksi omat arvoni eivät vielä olleet aivan näin kriittisessä pisteessä, vaikka lääkehoito aloitettiinkin välittömästi. Ymmärsin, että muuttamalla omia elintapojani voin myös päästä lääkkeistä eroon ja saada niiden tilalle terveemmän ja hyvinvoivemman elämän.
Ammattilainen tukena muutosmatkalla
Apua arjen muutoksiinsa Partanen haki ravitsemusterapeutti Päivi Lassilalta, jonka tuella Partasen ruokavalio kävi läpi perusteellisen remontin. Hän poisti nopeita hiilihydraatteja ruokavaliostaan ja keskittyi hitaisiin hiilihydraatteihin, samalla lisäten kasvisten ja proteiinin osuutta. Ateriarytmi muuttui säännölliseksi myös etätyöpäivien aikana, mikä auttoi verensokeritason hallinnassa. Lisäksi Partanen palasi liikuntaharrastustensa pariin, mikä osaltaan tuki hänen yleistä hyvinvointiaan ja energiatasoaan.
– Minulle toimi se, että tein aika radikaalejakin muutoksia kerralla. Alkuun vaikutukset olivat pieniä, mutta ajan myötä ne kasaantuivat ja huomasin merkittäviä parannuksia energiatasossani ja yleisessä terveydessäni. Seurasin tekemieni muutosten vaikutusta myös arvoihini ja jo puolen vuoden kohdalla ne olivat niin hyvällä tolalla, että sain jättää lääkkeet pois. Verensokeritasojen tasoittuessa vireystila ja energisyys parantuivat merkittävästi. Tämä heijastui omaan työkykyyni, ja on kasvattanut minua myös esihenkilönä. Itse muutoksen kokeneena, kerron omasta muutoksestani avoimesti toivoen, että siitä olisi apua jollekin. Kannustan kaikkia huolehtimaan työn ja vapaa-ajan välisestä tasapainosta. Tiedän käytännön kokemuksesta, millainen vaikutus hyvinvoinnilla on jaksamiseen ja suoriutumiseen.
Ennaltaehkäisy ja varhainen reagointi muutoksiin kannattaa
Työssään Partanen pitää huolta energiantuotannon laitteiden kunnosta ja kertoo jatkaneensa omien arvojensa kehityksen seurantaa vastaavalla tavalla Terveystalon sovelluksessa.
– Kunnossapidossa hälytyskellot soivat jo siinä vaiheessa, kun laakerin värähtelyt nousevat pikkuhiljaa. Toimenpiteet käynnistyvät ennakoivasti, sillä muutoin nousu jatkuu samaa rataa, mikä puolestaan johtaa väistämättä laitteen rikkoutumiseen. Myös oma terveys vaatii jatkuvaa seurantaa ja huolenpitoa, eikä kenenkään kannattaisi lähtökohtaisesti odottaa sitä, että päätyy elintapojensa vuoksi diagnoosiin asti. Vaikka kakkostyypin diabetes on tässä kohtaa muutosmatkaani jo selätetty, tiedän että palaamalla takaisin vanhoihin elintapoihini, diabetes voisi hyvinkin palata elämääni. On fiksua reagoida omien arvojen kehitykseen jo siinä vaiheessa, jos ne ennustavat sairauden puhkeamista.
Timo Partasen vinkit elämäntapamuutoksen tekemiseen
- Muutos vaatii aina henkilökohtaista motivaatiota ja sitoutumista. Jokaisen on itse otettava askeleet kohti terveellisempiä elämäntapoja, mutta muutosmatkalle kannattaa ottaa ammattilaisen apu vastaan.
- Aseta tavoitteeksi pysyvä muutos ja tee tarvittaessa pieniä tekoja vähitellen, pala kerrallaan.
- Kiinnitä huomiota ruokavalioon ja ateriarytmiin: vältä nopeita hiilihydraatteja, lisää kasviksia sekä proteiinia ja pidä ateriarytmi säännöllisenä, jotta verensokeritasot pysyvät tasaisina.
- Lisää liikuntaa arkeesi, jo pieni päivittäinen liikunta voi tehdä ihmeitä.
- Pidä itsesi motivoituneena seuraamalla edistymistäsi säännöllisesti. Muista, että muutos vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä, mutta tulokset ovat sen arvoisia.
Lue lisää yritysterveyden artikkeleita
Valmistaudu toimintasuunnitelmaan nyt!
Toimialat ja työn luonne vaihtelevat, ja jokainen työpaikka on omanlaisensa. Siten myös jokaisella organisaatiolla on omat työterveyteen liittyvät tarpeensa. Työterveyden kanssa yhteistyössä vuosittain laadittavassa toimintasuunnitelmassa määritellään työterveyden tarpeet ja tavoitteet sekä niihin perustuvat toimenpiteet.
Näin Suomi voi: Mielenterveysperusteisten sairauspoissaolojen laskuvauhti kiihtynyt entisestään
Terveystalossa sitouduimme vuoden alussa tavoittelemaan mielenterveysperusteisten sairauspoissaolojen laskua 5 prosentilla nykyasiakaskannassamme vuoden 2025 aikana. Kunnianhimoinen laskutavoite on edennyt vuoden ensimmäisen puolikkaan aikana erinomaisesti, sillä laskua on kertynyt jo lähes tuplasti tavoitteeseen nähden. Erinomaista tulosta ovat siivittäneet työterveysasiakkaiden mielenterveyspalveluiden kehitys sekä tiivis yhteistyö yritysasiakkaidemme kanssa.
Flunssakausi on käynnistynyt: näin lääkäri ehkäisisi itse flunssaa
Tavallista flunssaa kiertää Suomessa koko ajan. Virukset leviävät kuitenkin syksyllä innokkaammin ja loppuvuodesta käynnistyy tyypillisesti myös influenssakausi.
Tulevaisuuden työelämä rakentuu uteliaisuudelle ja ällistykselle – näin vahvistat oppimisen tehotunteita
Tulevaisuuden työelämä haastaa aivojamme aivan uudella tavalla. Organisaatiot ja yksilöt joutuvat sopeutumaan jatkuvaan muutokseen, jossa oppiminen, tiedon jakaminen ja monimuotoisen ajattelun hyödyntäminen nousevat keskiöön. Enää ei riitä, että hallitsee yhden taidon perusteellisesti, vaan tarvitaan uteliaisuutta, kykyä uudistua ja taitoa yhdistellä erilaisia näkökulmia luovasti. Aivotutkija Katri Saarikiven mukaan kognitiivisesti stimuloiva työ parantaa aivoterveyttä, kunhan organisaatioissa onnistutaan huolehtimaan siitä, että kuormitus ei jatkuvasti loiskahda liian suureksi.
Mihin pitkittynyt univaje voi johtaa?
Kun uni jää toistuvasti liian vähäiseksi, seuraukset tuntuvat arjessa ja pidemmällä aikavälillä myös terveydessä. Terveystalon yleislääketieteen erikoislääkärin mukaan pitkittynyt univaje voi altistaa myös vakaville sairauksille.
"Voiko elintavoilla oikeasti laskea verenpainetta, vai tarvitaanko aina lääkkeitä?"
Ennaltaehkäisevän terveydenhuollon johtava lääkäri Ilse Rauhaniemi vastaa Terveen ikääntymisen uutiskirjeen lukijoiden kysymyksiin elintapojen vaikutuksesta terveyteen.