Sujuvammin takaisin töihin

– Kun työntekijä kuntoutuu työtapaturman jälkeen nopeammin, siitä hyötyvät kaikki. Toimiva hoitopolku auttaa potilasta saamaan toimintakykynsä takaisin keskimäärin nopeammin. Tämä on etu työnantajallekin – lyhyemmät sairauspoissaolot näkyvät viivan alla selvänä säästönä, muistuttaa Terveystalon johtava työterveyslääkäri Anita Riipinen.

Riipisen mukaan ketään ei kuitenkaan lähetetä takaisin töihin puolikuntoisena:

– Hoitopolun nopeuttamisessa on kyse siitä, että potilaista pidetään aktiivisesti huolta ja ripeämmän kuntoutumisen mahdollisuudet hyödynnetään. Tiheämmät tilannearviot sekä eri alojen ammattilaisten tekemä yhteistyö auttavat tekemään töihin paluusta sujuvampaa.

Avaimet nopeaan toipumiseen

Ripeää hoitoon pääsyä edesauttavat työnantajan antamat selkeät ohjeet tapaturmatilanteen varalle. Jos onnettomuus osuu kohdalle, on hyvä tietää etukäteen, miten kannattaa toimia.

– Tapaturman sattuessa nopeus on valttia. Kun työntekijä osaa hakeutua hoitoon saman tien, auttaa se saamaan oikeaa hoitoakin nopeammin. Terveystalossa ennen mahdollista leikkausta tehtävä töihinpaluusuunnitelma ja kuntoutumisen aikatauluarvio auttavat työnantajaakin ennakoimaan, kuinka kauan työntekijä joutuu todennäköisesti pysyttelemään poissa töistä. Samalla kartoitetaan nopeamman toipumisen mahdollisuudet, kertoo Riipinen.

Terveystalossa potilas pääsee ennen leikkausta fysioterapeutin vastaanotolle, jossa asiantuntija neuvoo, mitä liikkeitä leikkauksen jälkeen kannattaa välttää ja kuinka toipumisen kannalta olennaisia lihaksia voi vahvistaa. Fysioterapian käynnistäminen heti hoidon alkuvaiheessa tukee töihin paluuta.

– Kun kontakti sekä työterveyslääkäriin että fysioterapeuttiin on alusta alkaen tiivis, auttaa se seuraamaan työntekijän toipumista ja pysymään ajan tasalla siitä, kuinka pian töihin palaaminen on taas ajankohtaista. Työhön paluun valmisteluissa voidaan hyödyntää työfysioterapeuttia, joka arvioi mahdollista työtapojen muokkausta tai apuvälineiden tarvetta. Ei ole tarkoituksenmukaista kirjoittaa kerralla monen kuukauden sairauslomaa – tiheämmin työntekijän tilaa seuratessa saadaan selville, kuntoutuuko potilas odotettua nopeammin tai vaatiiko poikkeuksellisen hidas paranemisprosessi erityistä tukea.  Riipinen havainnollistaa.

Katkeamaton hoitopolku

Eri ammattiryhmien saumaton yhteistyö sujuvoittaa hoitopolkua ja auttaa muodostamaan ajantasaisen kuvan työntekijän työkyvystä. Terveystalossa sekä työterveyslääkäri, fysioterapeutti että työfysioterapeutti tukevat työhön ja arkeen paluuta: siinä missä fysioterapeutti ohjaa kuntoutusharjoitteita ja työfysioterapeutti opastaa muokkaamaan työtapoja työterveyslääkäri arvioi potilaan sairauspoissaolon tarvetta sen mukaan, millaista työ on.

Leikkauksen jälkeen työterveyslääkärille ei aina muista varata kontrollikäyntiä, vaikka lähetteen olisi saanutkin. Terveystalossa hoidon jatkuvuudesta huolehditaan ja lähetteestä muistutetaan tarvittaessa. Näin hoitopolku ei katkea, ja sairauspoissaolot voivat säännöllisten tarkastusten myötä lyhentyä.

Keskeisimpiä kuntoutumisen mittareita on myös leikkauksen ja töihin paluun väliin jäävien sairauspoissaolopäivien lukumäärä. Terveystalossa seurataan säännöllisesti leikkausten toipumisaikoja ja tiedot julkaistaan osana Terveystalon laatumittaristoa.

– Leikkauspäivänä kirjoitetun sairausloman mediaanipituus on lyhentynyt noin 10 päivää viimeisen parin vuoden aikajänteellä ja olemme lähellä tavoitetasoa, jolla yleisimmissä ortopedisissa leikkauksissa edistetään yksilöllisempää työkyvyn arviointia, sanoo Riipinen.

Työtapaturmahoitopolkujen onnistumista arvioidaan Terveystalossa mittaamalla leikkauksen jälkeisen työkyvyttömyyden kestoa tyypillisimmissä ortopedisissa leikkauksissa. Sekä olkanivelen kiertäjäkalvosimen ja polven eturistisiteen korjausleikkauksissa toipumisaika on lyhentynyt merkittävästi. Terveystalon datasta selviää, että yksilöllinen työkyvyn arviointi on johtanut jopa useamman kymmenen työkyvyttömyyspäivän vähennykseen.

– Jo 10 päivää lyhyempi sairausloma tarkoittaa työnantajan kannalta selviä säästöjä sairauspoissaolokuluissa, puhumattakaan 20 ja 30 päivän mittaisesta kehityksestä. Elinkeinoelämän keskusliiton laskelman mukaan yksittäisen sairauspoissaolopäivän kustannuksen työnantajalle on arvioitu olevan 370 euroa työpäivältä. Näin laskettuna 10 päivän ajalta säästöä ehtii kertyä jopa 3 700 euron arvosta.

Riipisen mukaan lyhentyneiden sairauspoissaolojen taustalla on kova työ:

– Poissaolojen lyhentyminen kertoo hoitopolun sekä itse hoidon tehostumisesta: hoidon vaikuttavuuden jatkuva kehittäminen tuottaa näin näkyvää tulosta.