Sujuvammin takaisin töihin
Nopean hoitoon pääsyn lisäksi potilaalle on tärkeää päästä mahdollisimman nopeasti kuntoon. Sujuva hoitopolku mahdollistaa takaisin töihin ja omaan arkeen palaamisen esimerkiksi työtapaturman tai leikkauksen jälkeen niin pian kuin mahdollista.

– Kun työntekijä kuntoutuu työtapaturman jälkeen nopeammin, siitä hyötyvät kaikki. Toimiva hoitopolku auttaa potilasta saamaan toimintakykynsä takaisin keskimäärin nopeammin. Tämä on etu työnantajallekin – lyhyemmät sairauspoissaolot näkyvät viivan alla selvänä säästönä, muistuttaa Terveystalon johtava työterveyslääkäri Anita Riipinen.
Riipisen mukaan ketään ei kuitenkaan lähetetä takaisin töihin puolikuntoisena:
– Hoitopolun nopeuttamisessa on kyse siitä, että potilaista pidetään aktiivisesti huolta ja ripeämmän kuntoutumisen mahdollisuudet hyödynnetään. Tiheämmät tilannearviot sekä eri alojen ammattilaisten tekemä yhteistyö auttavat tekemään töihin paluusta sujuvampaa.
Avaimet nopeaan toipumiseen
Ripeää hoitoon pääsyä edesauttavat työnantajan antamat selkeät ohjeet tapaturmatilanteen varalle. Jos onnettomuus osuu kohdalle, on hyvä tietää etukäteen, miten kannattaa toimia.
– Tapaturman sattuessa nopeus on valttia. Kun työntekijä osaa hakeutua hoitoon saman tien, auttaa se saamaan oikeaa hoitoakin nopeammin. Terveystalossa ennen mahdollista leikkausta tehtävä töihinpaluusuunnitelma ja kuntoutumisen aikatauluarvio auttavat työnantajaakin ennakoimaan, kuinka kauan työntekijä joutuu todennäköisesti pysyttelemään poissa töistä. Samalla kartoitetaan nopeamman toipumisen mahdollisuudet, kertoo Riipinen.
Terveystalossa potilas pääsee ennen leikkausta fysioterapeutin vastaanotolle, jossa asiantuntija neuvoo, mitä liikkeitä leikkauksen jälkeen kannattaa välttää ja kuinka toipumisen kannalta olennaisia lihaksia voi vahvistaa. Fysioterapian käynnistäminen heti hoidon alkuvaiheessa tukee töihin paluuta.
– Kun kontakti sekä työterveyslääkäriin että fysioterapeuttiin on alusta alkaen tiivis, auttaa se seuraamaan työntekijän toipumista ja pysymään ajan tasalla siitä, kuinka pian töihin palaaminen on taas ajankohtaista. Työhön paluun valmisteluissa voidaan hyödyntää työfysioterapeuttia, joka arvioi mahdollista työtapojen muokkausta tai apuvälineiden tarvetta. Ei ole tarkoituksenmukaista kirjoittaa kerralla monen kuukauden sairauslomaa – tiheämmin työntekijän tilaa seuratessa saadaan selville, kuntoutuuko potilas odotettua nopeammin tai vaatiiko poikkeuksellisen hidas paranemisprosessi erityistä tukea. Riipinen havainnollistaa.
Katkeamaton hoitopolku
Eri ammattiryhmien saumaton yhteistyö sujuvoittaa hoitopolkua ja auttaa muodostamaan ajantasaisen kuvan työntekijän työkyvystä. Terveystalossa sekä työterveyslääkäri, fysioterapeutti että työfysioterapeutti tukevat työhön ja arkeen paluuta: siinä missä fysioterapeutti ohjaa kuntoutusharjoitteita ja työfysioterapeutti opastaa muokkaamaan työtapoja työterveyslääkäri arvioi potilaan sairauspoissaolon tarvetta sen mukaan, millaista työ on.
Leikkauksen jälkeen työterveyslääkärille ei aina muista varata kontrollikäyntiä, vaikka lähetteen olisi saanutkin. Terveystalossa hoidon jatkuvuudesta huolehditaan ja lähetteestä muistutetaan tarvittaessa. Näin hoitopolku ei katkea, ja sairauspoissaolot voivat säännöllisten tarkastusten myötä lyhentyä.
Keskeisimpiä kuntoutumisen mittareita on myös leikkauksen ja töihin paluun väliin jäävien sairauspoissaolopäivien lukumäärä. Terveystalossa seurataan säännöllisesti leikkausten toipumisaikoja ja tiedot julkaistaan osana Terveystalon laatumittaristoa.
– Leikkauspäivänä kirjoitetun sairausloman mediaanipituus on lyhentynyt noin 10 päivää viimeisen parin vuoden aikajänteellä ja olemme lähellä tavoitetasoa, jolla yleisimmissä ortopedisissa leikkauksissa edistetään yksilöllisempää työkyvyn arviointia, sanoo Riipinen.
Työtapaturmahoitopolkujen onnistumista arvioidaan Terveystalossa mittaamalla leikkauksen jälkeisen työkyvyttömyyden kestoa tyypillisimmissä ortopedisissa leikkauksissa. Sekä olkanivelen kiertäjäkalvosimen ja polven eturistisiteen korjausleikkauksissa toipumisaika on lyhentynyt merkittävästi. Terveystalon datasta selviää, että yksilöllinen työkyvyn arviointi on johtanut jopa useamman kymmenen työkyvyttömyyspäivän vähennykseen.
– Jo 10 päivää lyhyempi sairausloma tarkoittaa työnantajan kannalta selviä säästöjä sairauspoissaolokuluissa, puhumattakaan 20 ja 30 päivän mittaisesta kehityksestä. Elinkeinoelämän keskusliiton laskelman mukaan yksittäisen sairauspoissaolopäivän kustannuksen työnantajalle on arvioitu olevan 370 euroa työpäivältä. Näin laskettuna 10 päivän ajalta säästöä ehtii kertyä jopa 3 700 euron arvosta.
Riipisen mukaan lyhentyneiden sairauspoissaolojen taustalla on kova työ:
– Poissaolojen lyhentyminen kertoo hoitopolun sekä itse hoidon tehostumisesta: hoidon vaikuttavuuden jatkuva kehittäminen tuottaa näin näkyvää tulosta.
Tapaturman sattuessa nopea ohjaus työterveyteen tukee työhön paluuta
Lue lisää työterveyden artikkeleita

Työelämässä optimistinen asenne on onnellisuutta tärkeämpää
Onnellisuus on yksi länsimaisen kulttuurin tavoitelluimmista asioista. Onnellisuus - kuten mikä tahansa muukaan tunnetila - ei tutkimuksen* mukaan vaikuta merkittävästi työn tuottavuuteen, koska onnellinen henkilö on täysin tyytyväinen siihen, mitä hänellä on. Työelämässä lähtökohtaisesti pyritään kehittymään ja tavoitellaan jatkuvasti jotain parempaa. Jos jo on täysin tyytyväinen, puuttuu tarve haastaa itseään sekä työyhteisöä kilvoittelemaan kohti parempaa. Vaikka onnellisuudella ei ole mitään tekemistä työn onnistumisen kanssa, tulisi työelämässä silti tavoitella asioita, jotka edistävät onnellisuutta.

Terveystalon uudet pitkäaikaissairauksien hoitopolut varmistavat hoitotasapainon ja tukevat työkykyä
Terveystalossa kehitetyt digitaaliset hoitopolut tukevat omalta osaltaan hoidon jatkuvuutta, joka on Terveystalossa mitattavastikin erinomaisella tasolla. Hoidon jatkuvuuden taas on osoitettu olevan yhteydessä parempiin hoitotuloksiin, vähempään päivystyspalveluiden käyttöön sekä vähempään sairastavuuteen ja kuolleisuuteen eli moneen hoidon laadun kovaan mittariin.

Näin Suomi voi vuonna 2022: Sairauspoissaolojen määrä kasvoi runsaasti ja ne koskettivat yhä useampaa työnantajaa
Terveystalon datasta selviää, että työikäisten sairastaminen kasvoi kymmeniä prosentteja vertailtaessa vuotta 2022 vuoden 2021 tilastoon. Sairastaminen myös näkyi yhä useammalla työpaikalla, sillä loppuvuoden flunssa-aalto oli poikkeuksellisen voimakas ja kontrasti koronavuosien sairastamiseen oli suuri. Mielenterveysperusteiset sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksiin liittyvät poissaolot olivat molemmat laskusuunnassa, mutta muutosta ei voida pitää pelkästään positiivisena.

Enemmän terveyttä ja tyytyväisyyttä: hoidon jatkuvuus on Terveystalossa erinomaisella tasolla
Terveystalo raportoi tiettävästi ensimmäisenä terveydenhuollon toimijana hoidon jatkuvuuden toteutumista. Hoidon jatkuvuus parantaa hoidon tuloksia ja lisää sekä asiakkaan että ammattilaisen tyytyväisyyttä.

Tapaturman sattuessa nopea ohjaus työterveyteen tukee työhön paluuta
Tapaturmattomuuden eteen on suomalaisissa organisaatioissa tehty systemaattista työtä jo vuosien ajan. Terveystalonkin tilastoista selviää, että tapaturmiin liittyvien poissaolojen määrä on laskenut vuosittain ja vuonna 2022 työtapaturmat aiheuttivat 9 % vähemmän poissaoloja mitä vuonna 2021. Itse tapaturmiin liittyvien poissaolojen lasku ei ole aivan yhtä suurta, sillä hybridityön yleistyttyä tapaturmia sattuu myös etätyössä, mutta useimmiten näitä ei voida laskea työtapaturmiksi. Vahingon sattuessa on tärkeä varmistaa tapaturman akuutin hoidon jälkeen potilaan ohjaus työterveyteen, jotta voidaan arvioida työkykyisyys ja laatia työhön paluusuunnitelma.

Nyrjähdykset, murtumat ja mustelmat: näillä ohjeilla voit välttyä liukastumisen aiheuttamilta vammoilta
Pyllähtämiset ja kaatumiset ovat talvikuukausina arkipäivää, kun kadut jäätyvät luistinkentäksi. Tasapainoa ja reaktiokykyä kannattaa treenata, jotta välttyy kaatumisen vammoilta.