Miksi vähemmistöstressistä pitää puhua?
Pride-kuukausi tarjoaa mahdollisuuden lisätä kaikkien tietoisuutta vähemmistöstressin vaikutuksista ja kannustaa muuttamaan omia toimintatapojamme sensitiivisempään suuntaan.
– Ensisijaisen tärkeää on tunnistaa, että vähemmistöstressi ei johdu kenestäkään itsestä, vaan ympäröivän yhteiskunnan normeista ja rakenteista, jotka määrittävät tavoiteltavat ihanteet. Samalla nimittäin tulemme määrittäneeksi rakenteita, jotka eivät ole tavoiteltavia. Stressiä syntyy siten tilanteessa, jossa vähemmistön edustaja joutuu kohtaamaan, ettei kuulu yhteiskunnan vallitseviin ihanteisiin, kertoo Terveystalon psykoterapeutti Terhi Väisänen.
Vähemmistöstressi aiheuttaa jatkuvaa kuormitusta, minkä vuoksi sillä on havaittu olevan heikentävä vaikutus sekä psyykkiseen että fyysiseen terveyteen.
– Sairastumisen riski kasvaa, kun keho on koko ajan hälytysvalmiudessa. Vatsa- ja pääkivut ja niska-hartiaseudun jumit ovat suurimmalle osalle tuttuja tavanomaisen stressitilanteen oireita, jotka menevät ohi tilanteen mukana. Vähemmistöstressissä ei ole taukohetkiä, jolloin se kasvattaa mm. masennuksen, ahdistushäiriön, sydänoireiden sekä astmaan sairastumisen riskiä.
Väisänen tapaa vastaanotollaan paljon vähemmistöstressiä kokevia ihmisiä ja auttaa heitä löytämään keinoja stressin hallintaan.
– Keskitymme asioihin, joihin stressitilanteessa voi vaikuttaa. Jokaisella on yksilölliset keinot, joilla voi rauhoittaa itseään tilanteissa, joissa on ylikuormittunut tai peloissaan. Opettelemme tunnistamaan eri tilanteita ja harjoittelemme kuinka ylivireystilasta päästään omaan sietoikkunaan, jotta stressireaktio saadaan purettua.
Syrjinnän vähentäminen kaipaa liittolaisuutta
Vähemmistöstressin hoitaminen ei kuitenkaan tulisi jäädä syrjintää kokeneen yksilön vastuulle. Priden kaltaisia tapahtumia tarvitaan, jotta yhdessä voisimme muuttaa vallitsevia rakenteita yhdenvertaisempaan suuntaan. Vähemmistöstressi ei ole yksistään sateenkaaritermi, vaan linkittyy kaikkiin syrjittyihin vähemmistöihin. Vastaavaa kokevat siis myös esimerkiksi etniset, kielelliset ja kulttuuriset vähemmistöt, minkä lisäksi tulee ymmärtää, että jokainen voi samaan aikaan kuulua useampaan eri vähemmistöön.
– Vähemmistöstressiä tukevien rakenteiden purkamisessa liittolaisuus on tärkeää. Liittolaisilta tarvitaan tekoja syrjinnän vähentämiseksi, tekoja yhdenvertaisuuden edistämiseksi.
Kyse ei ole pelkästä vähemmistöjen puolustamisesta, vaan jokaisen olisi hyvä tarkastella myös omaa toimintaansa, ettei tiedostamattaan lisää vähemmistöstressiä mikroaggressioilla.
– Esimerkiksi positiiviseksi ilmaukseksi tarkoitettu huomautus ”en olisi ikinä uskonut, että olet käynyt läpi transition”, tosiasiassa korostaa vallitsevia normeja ja valitettavasti luo syrjivän asetelman. Mikroaggressiot ovat kuin hyttysen pistoja – yksi hieman ärsyttää, mutta pinnan alla polte on sietämätön, jos niitä tulee sarjana useita, Väisänen havainnollistaa.
Sanoilla luot yhdenvertaisen maailman
1) Tunnista omat lähtökohtasi
Jos et lainkaan kipuile yhteiskunnan vallitsevien normien ja rakenteiden kanssa, olet todennäköisesti säästynyt vähemmistöstressiltä. Tiedosta, että yhdenvertaisuuden rakennuspalikkana toimii oikea asenne – halu oppia, tietoisuus omasta tahattomastakin toiminnasta ja ymmärrys moninaisuudesta.
2) Älä oleta muuta kuin moninaisuutta
Me kaikki ihmiset olemme ainutlaatuisia yksilöitä. Puhe seksuaalivähemmistöistä pitää sisällään tahattomasti oletuksen enemmistön olemassaolosta. On yhdenvertaisempaa puhua moninaisuudesta.
3) Tutki omaa puhettasi ja tee siitä yhdenvertaista
Usein puhuttu kieli voi tiedostamattomasti olla asenteellisesti latautunutta, joten tutki omaa kieltäsi ja mieti kuinka sanoittaisit asiat yhdenvertaisemmin ja kuinka välttäisit mikroaggressioiden ansan.
Sinä olet tärkein. Ja tärkeintä kuullaan.
Olemme tänäkin vuonna Helsinki Pride -tapahtuman virallinen kumppani. Haluamme oppia kohtaamaan sateenkaariyhteisöihin kuuluvia asiakkaitamme paremmin. Siksi tahtoisimme kuulla sinua. Kerro meille luottamuksellisesti kokemuksistasi terveydenhuollossa.
Lue lisää aiheesta
Onnistuneen etätyön johtamisen avainpiirteet
Yksi työelämän voimakkaimmista muutosajureista on teknologian kehitys. Koronapandemian myötä organisaatioissa otettiin nopeasti käyttöön etätyön mahdollistavia työkaluja ja käytäntöjä, minkä myötä myös etäjohtaminen arkipäiväistyi. Paluuta takaisin täysimääräiseen lähityöhön tuskin tapahtuu, mutta hybridimallinkin toimivaksi saaminen edellyttää sopivien rakenteiden luomista sekä etätyölle että etäjohtamiselle.
Millaista johtamista kaivataan haastavina aikoina?
Tiukat talousajat näkyvät nyt Suomen yrityskentässä. Myös Tilastokeskus uutisoi hiljattain, että konkurssihakemusten sekä yrityssaneerausten määrät ovat jatkaneet nousuaan, joten yhä useampi yritysjohtaja on haasteellisen tilanteen edessä – kuinka selviytyä kovien talouspaineiden alla ja käsitellä muutoksia inhimilliset tekijät huomioiden?
Omalaatuinen influenssa: tiesitkö nämä kuusi influenssaan liittyvää arvoitusta
Ovella kolkutteleva kausi-influenssa on suomalaisten jokavuotinen riesa. Tuttuun tautiin liittyy kuitenkin vielä avoimia lääketieteellisiä kysymyksiä ja kummallisuuksia, kertoo Terveystalon yleislääketieteen erikoislääkäri Emil Heinäaho.
Yrittäjyys on innovaatioita, työpaikkoja ja rohkeita harppauksia
Sanotaan, että Suomi on tuhansien järvien maa. Laskentatavasta riippuen, yrittäjiä on Suomessa kuitenkin melkein tuplasti sen mitä järviä – lähes 300 000. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan yrittäjyys on Suomessa myös yleisempää, kuin muissa Pohjoismaissa. Onkin siksi oikein osuvaa, että valtakunnallista yrittäjän päivää vietetään Suomessa vuosittain.
Valmistaudu toimintasuunnitelmaan nyt!
Toimialat ja työn luonne vaihtelevat, ja jokainen työpaikka on omanlaisensa. Siten myös jokaisella organisaatiolla on omat työterveyteen liittyvät tarpeensa. Työterveyden kanssa yhteistyössä vuosittain laadittavassa toimintasuunnitelmassa määritellään työterveyden tarpeet ja tavoitteet sekä niihin perustuvat toimenpiteet.
Työyhteisön energiasyöpöt kuriin loman jälkeen
Terveystalon keväällä 2023 toteuttamassa Terve työelämä –barometrissa kartoitettiin suomalaisen työelämän tilaa ja organisaatioiden kykyä vastata muuttuvaan työelämään. Kyselyn vastaajista lähes 80% oli sitä mieltä, että suomalainen työelämä on entistä nopeatempoisempaa ja kuormittavampaa. Useimmille kesän pidempi lomajakso on otollista aikaa kuormituksesta palautumiselle, mutta jos työelämän tekemisen tahti ei ole kestävää, akut tyhjenevät nopeasti. Terveystalon organisaatiopsykologit Outi Ikonen ja Jaakko Sahimaa peräänkuuluttavat organisaatioihin inhimillisesti tehokasta johtamisosaamista, jotta työvoimapulasta kärsivä Suomi onnistuu huolehtimaan työikäisen väestön työkyvystä.