Miksi vähemmistöstressistä pitää puhua?

Pride-kuukausi tarjoaa mahdollisuuden lisätä kaikkien tietoisuutta vähemmistöstressin vaikutuksista ja kannustaa muuttamaan omia toimintatapojamme sensitiivisempään suuntaan.

 

– Ensisijaisen tärkeää on tunnistaa, että vähemmistöstressi ei johdu kenestäkään itsestä, vaan ympäröivän yhteiskunnan normeista ja rakenteista, jotka määrittävät tavoiteltavat ihanteet. Samalla nimittäin tulemme määrittäneeksi rakenteita, jotka eivät ole tavoiteltavia. Stressiä syntyy siten tilanteessa, jossa vähemmistön edustaja joutuu kohtaamaan, ettei kuulu yhteiskunnan vallitseviin ihanteisiin, kertoo Terveystalon psykoterapeutti Terhi Väisänen.

Vähemmistöstressi aiheuttaa jatkuvaa kuormitusta, minkä vuoksi sillä on havaittu olevan heikentävä vaikutus sekä psyykkiseen että fyysiseen terveyteen.

–  Sairastumisen riski kasvaa, kun keho on koko ajan hälytysvalmiudessa. Vatsa- ja pääkivut ja niska-hartiaseudun jumit ovat suurimmalle osalle tuttuja tavanomaisen stressitilanteen oireita, jotka menevät ohi tilanteen mukana. Vähemmistöstressissä ei ole taukohetkiä, jolloin se kasvattaa mm. masennuksen, ahdistushäiriön, sydänoireiden sekä astmaan sairastumisen riskiä.

Väisänen tapaa vastaanotollaan paljon vähemmistöstressiä kokevia ihmisiä ja auttaa heitä löytämään keinoja stressin hallintaan.

–  Keskitymme asioihin, joihin stressitilanteessa voi vaikuttaa. Jokaisella on yksilölliset keinot, joilla voi rauhoittaa itseään tilanteissa, joissa on ylikuormittunut tai peloissaan. Opettelemme tunnistamaan eri tilanteita ja harjoittelemme kuinka ylivireystilasta päästään omaan sietoikkunaan, jotta stressireaktio saadaan purettua.

Syrjinnän vähentäminen kaipaa liittolaisuutta

Vähemmistöstressin hoitaminen ei kuitenkaan tulisi jäädä syrjintää kokeneen yksilön vastuulle. Priden kaltaisia tapahtumia tarvitaan, jotta yhdessä voisimme muuttaa vallitsevia rakenteita yhdenvertaisempaan suuntaan. Vähemmistöstressi ei ole yksistään sateenkaaritermi, vaan linkittyy kaikkiin syrjittyihin vähemmistöihin. Vastaavaa kokevat siis myös esimerkiksi etniset, kielelliset ja kulttuuriset vähemmistöt, minkä lisäksi tulee ymmärtää, että jokainen voi samaan aikaan kuulua useampaan eri vähemmistöön.

–  Vähemmistöstressiä tukevien rakenteiden purkamisessa liittolaisuus on tärkeää. Liittolaisilta tarvitaan tekoja syrjinnän vähentämiseksi, tekoja yhdenvertaisuuden edistämiseksi.

Kyse ei ole pelkästä vähemmistöjen puolustamisesta, vaan jokaisen olisi hyvä tarkastella myös omaa toimintaansa, ettei tiedostamattaan lisää vähemmistöstressiä mikroaggressioilla.

–  Esimerkiksi positiiviseksi ilmaukseksi tarkoitettu huomautus ”en olisi ikinä uskonut, että olet käynyt läpi transition”, tosiasiassa korostaa vallitsevia normeja ja valitettavasti luo syrjivän asetelman. Mikroaggressiot ovat kuin hyttysen pistoja – yksi hieman ärsyttää, mutta pinnan alla polte on sietämätön, jos niitä tulee sarjana useita, Väisänen havainnollistaa.

Sanoilla luot yhdenvertaisen maailman

1) Tunnista omat lähtökohtasi

Jos et lainkaan kipuile yhteiskunnan vallitsevien normien ja rakenteiden kanssa, olet todennäköisesti säästynyt vähemmistöstressiltä. Tiedosta, että yhdenvertaisuuden rakennuspalikkana toimii oikea asenne – halu oppia, tietoisuus omasta tahattomastakin toiminnasta ja ymmärrys moninaisuudesta.

2) Älä oleta muuta kuin moninaisuutta

Me kaikki ihmiset olemme ainutlaatuisia yksilöitä. Puhe seksuaalivähemmistöistä pitää sisällään tahattomasti oletuksen enemmistön olemassaolosta. On yhdenvertaisempaa puhua moninaisuudesta.

3) Tutki omaa puhettasi ja tee siitä yhdenvertaista

Usein puhuttu kieli voi tiedostamattomasti olla asenteellisesti latautunutta, joten tutki omaa kieltäsi ja mieti kuinka sanoittaisit asiat yhdenvertaisemmin ja kuinka välttäisit mikroaggressioiden ansan.

Sinä olet tärkein. Ja tärkeintä kuullaan.

Olemme tänäkin vuonna Helsinki Pride -tapahtuman virallinen kumppani. Haluamme oppia kohtaamaan sateenkaariyhteisöihin kuuluvia asiakkaitamme paremmin. Siksi tahtoisimme kuulla sinua. Kerro meille luottamuksellisesti kokemuksistasi terveydenhuollossa. 

Kerro meille kokemuksistasi.

Lue lisää aiheesta

Lapset ruutujen ääressä Artikkeli

Millaisia periaatteita psykologit itse noudattavat lastensa ruutuaikojen kanssa?

Lasten ruutuaikaa on rajoitettava, mutta miten? Terveystalon psykologit kertovat, millaisia periaatteita heillä on lasten ruutujen käyttöön.

Artikkeli

Terveystalon uusi liikennelääketieteen keskus edistää ammattikuljettajien työkykyä

Kuljetus- ja logistiikka-ala on pitkien välimatkojen Suomessa merkittävä työllistäjä. Ammattikuljettajien hyvinvoinnista ja työkyvystä huolehtiminen edellyttää erityisosaamista heidän tarpeistaan ja työn luonteesta johtuen. Tästä syystä Terveystalo perustaa nyt moniammatillisen liikennelääketieteen keskuksen palvelemaan kuljetus- ja logistiikka-alan yrityksiä. Uudessa keskuksessa pyritään löytämään keinot vaikuttaa ammattikuljettajien suurimpiin terveysriskeihin, jotka altistavat tuki- ja liikuntaelinvaivoille sekä elintapasairauksille.

Mies ja kaksi naista ovat kahvitauolla ja nauravat Artikkeli

Työpaikoilla toistuvat samat ystävyyden ilmiöt kuin lapsilla kouluissa

Haluamme tuntea itsemme hyväksytyksi ja nähdyksi omana itsenämme, olemme sitten lapsia tai aikuisia. Parhaan ystävän kanssa tätä voi kokea vahvemmin kuin isossa ryhmässä, mutta työpaikoilla sydänystävyydet voivat aiheuttaa myös haasteita.

Nuori nainen liukastuu jäisellä tiellä ja kaatuu Artikkeli

Psykologi vastaa: miksi kaatuminen nolostuttaa ja mitä se meistä kertoo?

Ei sattunut! Tuttu lausahdus, kun liukkaat kelit saavat meidät pyllähtelemään teiden varsilla. Mutta miksi kaatuminen nolostuttaa ja entä jos se suorastaan hävettää? Terveystalon psykologi ja psykoterapeutti Matti Isosävi vastaa kysymyksiin häpeästä.

Artikkeli

Uni - elintapamuutoksen kriittinen kulmakivi

Uni vaikuttaa kaikkiin kehomme osa-alueisiin, aina aivoista fyysiseen suorituskykyyn. Kokonaisvaltaisuutensa vuoksi sen merkitys elintapamuutoksessa on kiistaton. Terveystalon unen asiantuntijalääkäri Eevert Partinen kertoo, miten uni liittyy keskeisiin elintapasairauksiin ja mitä vaikutuksia sillä on päivittäiseen toimintaan.

Artikkeli

Miten lapsi tai nuori voi oppia säätelemään impulsiivista ja aggressiivista käyttäytymistä?

Psykologi, koulutuspsykoterapeutti Katri Laine vastaa kysymyksiin, joita Lasten Terveystalon uutiskirjeen lukijat lähettivät lapsen tunnesäätelystä.