Miksi vähemmistöstressistä pitää puhua?
Pride-kuukausi tarjoaa mahdollisuuden lisätä kaikkien tietoisuutta vähemmistöstressin vaikutuksista ja kannustaa muuttamaan omia toimintatapojamme sensitiivisempään suuntaan.
– Ensisijaisen tärkeää on tunnistaa, että vähemmistöstressi ei johdu kenestäkään itsestä, vaan ympäröivän yhteiskunnan normeista ja rakenteista, jotka määrittävät tavoiteltavat ihanteet. Samalla nimittäin tulemme määrittäneeksi rakenteita, jotka eivät ole tavoiteltavia. Stressiä syntyy siten tilanteessa, jossa vähemmistön edustaja joutuu kohtaamaan, ettei kuulu yhteiskunnan vallitseviin ihanteisiin, kertoo Terveystalon psykoterapeutti Terhi Väisänen.
Vähemmistöstressi aiheuttaa jatkuvaa kuormitusta, minkä vuoksi sillä on havaittu olevan heikentävä vaikutus sekä psyykkiseen että fyysiseen terveyteen.
– Sairastumisen riski kasvaa, kun keho on koko ajan hälytysvalmiudessa. Vatsa- ja pääkivut ja niska-hartiaseudun jumit ovat suurimmalle osalle tuttuja tavanomaisen stressitilanteen oireita, jotka menevät ohi tilanteen mukana. Vähemmistöstressissä ei ole taukohetkiä, jolloin se kasvattaa mm. masennuksen, ahdistushäiriön, sydänoireiden sekä astmaan sairastumisen riskiä.
Väisänen tapaa vastaanotollaan paljon vähemmistöstressiä kokevia ihmisiä ja auttaa heitä löytämään keinoja stressin hallintaan.
– Keskitymme asioihin, joihin stressitilanteessa voi vaikuttaa. Jokaisella on yksilölliset keinot, joilla voi rauhoittaa itseään tilanteissa, joissa on ylikuormittunut tai peloissaan. Opettelemme tunnistamaan eri tilanteita ja harjoittelemme kuinka ylivireystilasta päästään omaan sietoikkunaan, jotta stressireaktio saadaan purettua.
Syrjinnän vähentäminen kaipaa liittolaisuutta
Vähemmistöstressin hoitaminen ei kuitenkaan tulisi jäädä syrjintää kokeneen yksilön vastuulle. Priden kaltaisia tapahtumia tarvitaan, jotta yhdessä voisimme muuttaa vallitsevia rakenteita yhdenvertaisempaan suuntaan. Vähemmistöstressi ei ole yksistään sateenkaaritermi, vaan linkittyy kaikkiin syrjittyihin vähemmistöihin. Vastaavaa kokevat siis myös esimerkiksi etniset, kielelliset ja kulttuuriset vähemmistöt, minkä lisäksi tulee ymmärtää, että jokainen voi samaan aikaan kuulua useampaan eri vähemmistöön.
– Vähemmistöstressiä tukevien rakenteiden purkamisessa liittolaisuus on tärkeää. Liittolaisilta tarvitaan tekoja syrjinnän vähentämiseksi, tekoja yhdenvertaisuuden edistämiseksi.
Kyse ei ole pelkästä vähemmistöjen puolustamisesta, vaan jokaisen olisi hyvä tarkastella myös omaa toimintaansa, ettei tiedostamattaan lisää vähemmistöstressiä mikroaggressioilla.
– Esimerkiksi positiiviseksi ilmaukseksi tarkoitettu huomautus ”en olisi ikinä uskonut, että olet käynyt läpi transition”, tosiasiassa korostaa vallitsevia normeja ja valitettavasti luo syrjivän asetelman. Mikroaggressiot ovat kuin hyttysen pistoja – yksi hieman ärsyttää, mutta pinnan alla polte on sietämätön, jos niitä tulee sarjana useita, Väisänen havainnollistaa.
Sanoilla luot yhdenvertaisen maailman
1) Tunnista omat lähtökohtasi
Jos et lainkaan kipuile yhteiskunnan vallitsevien normien ja rakenteiden kanssa, olet todennäköisesti säästynyt vähemmistöstressiltä. Tiedosta, että yhdenvertaisuuden rakennuspalikkana toimii oikea asenne – halu oppia, tietoisuus omasta tahattomastakin toiminnasta ja ymmärrys moninaisuudesta.
2) Älä oleta muuta kuin moninaisuutta
Me kaikki ihmiset olemme ainutlaatuisia yksilöitä. Puhe seksuaalivähemmistöistä pitää sisällään tahattomasti oletuksen enemmistön olemassaolosta. On yhdenvertaisempaa puhua moninaisuudesta.
3) Tutki omaa puhettasi ja tee siitä yhdenvertaista
Usein puhuttu kieli voi tiedostamattomasti olla asenteellisesti latautunutta, joten tutki omaa kieltäsi ja mieti kuinka sanoittaisit asiat yhdenvertaisemmin ja kuinka välttäisit mikroaggressioiden ansan.
Sinä olet tärkein. Ja tärkeintä kuullaan.
Olemme tänäkin vuonna Helsinki Pride -tapahtuman virallinen kumppani. Haluamme oppia kohtaamaan sateenkaariyhteisöihin kuuluvia asiakkaitamme paremmin. Siksi tahtoisimme kuulla sinua. Kerro meille luottamuksellisesti kokemuksistasi terveydenhuollossa.
Lue lisää aiheesta
Siirry Terveystalon yrityssivustoon
Mielen hyvinvointi
Mielenterveysongelmista johtuvat sairauspoissaolot ja työkykyriskit ovat olleet kasvussa jo useiden vuosien ajan. Samalla mielenterveyskuntoutujien osuus on kasvanut ja mielenterveydenhäiriöt ovat nousseet yleisimmäksi syyksi siirtyä työkyvyttömyyseläkkeelle. Vuonna 2022 mielenterveydelliset syyt kattoivat yli kolmanneksen kaikista työeläkekuntoutus- ja työkyvyttömyyseläkepäätöksistä. Työnantajan on siis yhä tärkeämpää huolehtia työntekijöiden mielenterveydestä ennaltaehkäisevästi, jotta työntekijöiden ja työyhteisön työkyky säilyy. Työterveystiimimme ja työnhyvinvoinnin palvelumme ovat tukenasi mielen hyvinvoinnin työkykyjohtamisessa. Haluatko tietää lisää? Lataa Mielenpalveluista kertova esitteemme.
Ajankohtaista työterveydessä
Mistä työelämässä tällä hetkellä keskustellaan? Tältä sivulta löydät työterveyden ajankohtaiset uutiset, artikkelit ja tietopaketit sekä tietoa tulevista webinaareista, tapahtumista ja koulutuksista. Tutustu työntekijän ja työyhteisön hyvinvointiin, johtamiseen ja työterveyden vaikuttavuuteen liittyviin aiheisiin.
Tilaa työterveyden uutiskirje yrityspäättäjille
Haluatko saada työn ja terveyden ajankohtaisia puheenaiheita sähköpostiisi? Uutiskirjeemme tarjoilee luettavaa muun muassa työntekijän ja työyhteisön hyvinvointiin, johtamiseen sekä työterveyden vaikuttavuuteen liittyen. Uutiskirje on suunnattu yritysten edustajille, yritysjohdolle, liiketoimintapäättäjille ja yrittäjille.