Työpaikoilla toistuvat samat ystävyyden ilmiöt kuin lapsilla kouluissa

Haluamme tuntea itsemme hyväksytyksi ja nähdyksi omana itsenämme, olemme sitten lapsia tai aikuisia. Parhaan ystävän kanssa tätä voi kokea vahvemmin kuin isossa ryhmässä, mutta työpaikoilla sydänystävyydet voivat aiheuttaa myös haasteita.

Mies ja kaksi naista ovat kahvitauolla ja nauravat

Ystävyyksiä on eritasoisia, mutta sydänystävyyttä yhdistävät tietyt piirteet.

− Sydänystävyyden erottaa muista ystävyyksistä läheisyyden ja luottamuksen aste. Sydänystävän kanssa on tunne siitä, että saa olla kokonainen ihminen haavoittuvuuksineen ja yhdessä jaetaan niin ilot kuin surut, Terveystalon johtava organisaatiopsykologi Outi Ikonen kuvailee.

Sydänystävät kokevat usein voimakasta emotionaalista yhteyttä. Toinen on niin sanotusti minun ihmiseni. 

− Ystävyyteen voi siksi liittyä mustasukkaisuutta: entä jos ystävä hylkää tai löytää jonkun toisen parhaan ystävän? Aina sydänystävyys ei myöskään ole tasapuolista tai vastavuoroista: toinen voi olla esimerkiksi aktiivisempi yhteydenpidossa ja toinen kokee jäävänsä altavastaajaksi. Jos tällaista huomaa, on hyvä pohtia, onko sydänystävyys nimellistä vai aitoa, Ikonen täydentää.

Onko lasten sydänystävyys erilaista kuin aikuisten? 

Ikosen mukaan ystävyys on varsin samanlaista tunnekokemuksena, olipa lapsi tai aikuinen. 

− Kaiken ikäisille ihmisille on tärkeää tuntea itsensä hyväksytyksi ja nähdyksi omana itsenään. Sydänystävän kanssa tätä voi kokea vahvemmin kuin isossa ryhmässä.

 Lapsilla sosiaaliset- ja ystävätaidot ovat kuitenkin vielä kehittymässä. 

− Yhteentörmäyksiä ja pahastumisia voi tulla herkemmin kuin aikuisten välisessä ystävyydessä, vaikka eivät aikuisetkaan loukkaantumisilta välty. Lapset näyttävät kuitenkin tunteitaan kaikin tavoin välittömämmin kuin aikuiset. 

Miksi etsimme myös parhaita työkavereita?

Meillä on myös taipumus hakeutua samanhenkisten ihmisten seuraan, koska heidän kanssaan oleminen on turvallista. 

− Samoin kuin muutenkin ystävyydessä, paras ystävä työpaikalla tuo turvaa. Hänen kanssaan voi keskustella työpaikan vaikeistakin asioista luottamuksellisesti. 

Työelämässä kaveripareilla on Ikosen mukaan myös toiminnallinen tarkoitus. 

− Jos jonkun kanssa työt sujuvat paremmin kuin toisen, kokee, että saa hyvän työkaverin kanssa yhdessä paljon aikaan. Energiaa ei mene erilaisten työtapojen ja kommunikaation yhteensovittamiseen.

Parhaat työkaverit voivat sulkea muita ulkopuolelle

Niin luonnollista ja iloa tuottavaa kuin ystävyyksien muodostuminen onkin, parhaat kaverit usein sulkevat muita ulkopuolelle. 

− Tätä ystävykset eivät välttämättä edes huomaa. Toiset työtoverit voivat kokea, että ystävykset tekevät työt pääasiassa kahdestaan ja muut jäävät ulkopuolisiksi. Erityisen haitallista työpaikalla on, jos esihenkilö on hyvä ystävä tiimiläisensä kanssa, ja se näyttäytyy muille ystävän suosimisena, Ikonen kertoo.

Sydänystäväsuhteita ei kannata korostaa työpaikalla

Ikosen mukaan hyvä ohjenuora on, että sydänystäväsuhteet eivät vaikuta töiden tekemiseen eikä niitä korosteta työpaikalla. 

− Kaikkia työtovereita tulee kohdella ja kohdata yhtä hyvinä työystävinä. Vaikka on luonnollista, että toisten kanssa tulee toimeen paremmin, aikuisena on vastuu siitä, että ei anna tämän vaikuttaa omaan käyttäytymiseen. 

Hyvä toimintatapa tiimissä on myös se, että parityötä vaativat asiat tehdään joustavasti eri työtovereiden kanssa. 

−  Usein saa huomata, että kun tekee töitä sellaisen henkilön kanssa, jonka kanssa ei välittömästi löydy yhteistä säveltä, oppiikin itsestään ja työn tekemisen tavoista paljon enemmän kuin tutun ja turvallisen kollegan, Ikonen kertoo.

Kohti inhimillisesti tehokasta organisaatiota

Lue lisää aiheesta

Terveystalon uusi liikennelääketieteen keskus edistää ammattikuljettajien työkykyä Artikkeli

Terveystalon uusi liikennelääketieteen keskus edistää ammattikuljettajien työkykyä

Kuljetus- ja logistiikka-ala on pitkien välimatkojen Suomessa merkittävä työllistäjä. Ammattikuljettajien hyvinvoinnista ja työkyvystä huolehtiminen edellyttää erityisosaamista heidän tarpeistaan ja työn luonteesta johtuen. Tästä syystä Terveystalo perustaa nyt moniammatillisen liikennelääketieteen keskuksen palvelemaan kuljetus- ja logistiikka-alan yrityksiä. Uudessa keskuksessa pyritään löytämään keinot vaikuttaa ammattikuljettajien suurimpiin terveysriskeihin, jotka altistavat tuki- ja liikuntaelinvaivoille sekä elintapasairauksille.

Uni - elintapamuutoksen kriittinen kulmakivi Artikkeli

Uni - elintapamuutoksen kriittinen kulmakivi

Uni vaikuttaa kaikkiin kehomme osa-alueisiin, aina aivoista fyysiseen suorituskykyyn. Kokonaisvaltaisuutensa vuoksi sen merkitys elintapamuutoksessa on kiistaton. Terveystalon unen asiantuntijalääkäri Eevert Partinen kertoo, miten uni liittyy keskeisiin elintapasairauksiin ja mitä vaikutuksia sillä on päivittäiseen toimintaan.

Ari Väänänen, kuvaaja Annukka Pakarinen Artikkeli

Terveystalossa kehitetään uusia lähestymistapoja mielenterveyden hoitoon Vaikuttavuussäätiön tuella

Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Ari Väänänen on saanut Vaikuttavuussäätiön Tandem Industry Academia Professor -rahoituksen (TIA) tutkiakseen yhteistyössä Terveystalon kanssa uudenlaisia lähestymistapoja mielenterveyden tutkimiseen koneoppimisen mallien ja monipuolisten tietovarantojen avulla. Vuosina 2024-2026 toteutettava tutkimus valottaa myös mielenterveyden erilaistuneita konteksteja, joissa erilaiset työntekijäryhmät toimivat ja rakentavat työkykyään. Poikkeuksellisen laajaan aineistokokonaisuuteen perustuva monitieteinen tutkimus tuottaa tuoretta tietoa, joka on laajasti hyödynnettävissä.

Vilustumisoireet vaivaavat nyt suomalaisia – tehokkaat kotikonstit flunssan taltuttamiseksi Artikkeli

Vilustumisoireet vaivaavat nyt suomalaisia – tehokkaat kotikonstit flunssan taltuttamiseksi

Pääkipu, aivastelu, köhä, kuume – nämä tutut oireet kertovat flunssaviruksen tekevän tuloaan. Samat vilustumisoireet korostuvat parhaillaan myös Terveystalon työterveysasiakkaiden yhteydenotoissa. Työterveyshuollon erikoislääkäri Toni Vänni vinkkaa tehokkaimmat keinot flunssan taltuttamiseksi ja neuvoo, milloin on sopiva hetki palata työpaikalle taudin saatuaan.

Tippa ei tapa, mutta voi kertoa paljon! Artikkeli

Tippa ei tapa, mutta voi kertoa paljon!

Jotta voi ymmärtää kokonaiskuvan, on joskus sukellettava pintaa syvemmälle. Koska emme aina voi silmin havaita hienovaraisia signaaleja, jotka ovat avainasemassa työkyvyn ylläpitämisessä, tarvitsemme moderneja työkaluja selvitystyön avuksi. Terveystalon työterveysasiakkaille yksinoikeudella osan terveystarkastusta tarjottava Nightingalen verianalyysiteknologia avaa ikkunan henkilön hyvinvointiin ja mahdollisiin työkykyä uhkaaviin riskeihin. Kumppanimme Nightingale Healthin teknologiajohtaja ja perustaja Antti Kangas kertoo, miten veripisarasta saadaan puristettua polku kohti terveempää ja tuottavampaa työtä.

Uudet elintavat rutiineiksi – kuinka onnistun? Artikkeli

Uudet elintavat rutiineiksi – kuinka onnistun?

Kukapa meistä ei olisi vähintään kertaalleen elämässään päättänyt aloittaa uuden tavan ja lipsunut takasin vanhaan muutaman päivän tai viikon sisään? Muutos jo rutinoituneeseen tapaan on vaikeaa ja vaatii aktiivista työtä. Terveystalon työterveyspsykologi Sari Nuikki kertoo muutoksen anatomiasta ja siitä kuinka nopeasti uudet elintavat muuttuvat tavanomaisen arkisiksi.