Työelämässä optimistinen asenne on onnellisuutta tärkeämpää

20.3.2023

Onnellisuus on yksi länsimaisen kulttuurin tavoitelluimmista asioista. Onnellisuus - kuten mikä tahansa muukaan tunnetila - ei tutkimuksen* mukaan vaikuta merkittävästi työn tuottavuuteen, koska onnellinen henkilö on täysin tyytyväinen siihen, mitä hänellä on. Työelämässä lähtökohtaisesti pyritään kehittymään ja tavoitellaan jatkuvasti jotain parempaa. Jos jo on täysin tyytyväinen, puuttuu tarve haastaa itseään sekä työyhteisöä kilvoittelemaan kohti parempaa. Vaikka onnellisuudella ei ole mitään tekemistä työn onnistumisen kanssa, tulisi työelämässä silti tavoitella asioita, jotka edistävät onnellisuutta.

Hymyä työyhteisössä

Onnellisuus on positiivisen psykologian käsite, joka kehottaa keskittymään niihin asioihin, jotka ovat hyvin ja joista saa voimaa. Terveystalon johtavan työterveyspsykologi Antti Aron mukaan työssä koettua onnellisuutta voi miettiä esimerkiksi itsemääräämisteorian mukaan. Sen mukaan ihmisellä on kolme psykologista perustarvetta, jotka yhdessä selittävät suuren osan ihmisen kokemasta tyytyväisyydestä.  

Teorian mukaiset perustarpeet ovat tiivistetysti  

  1. autonomian kokemus eli kokemus siitä, että pystyy vaikuttamaan asioihin,  
  2. pystyvyyden tunne eli kokemus siitä, että osaa hommansa, selviää haasteista ja saa asioita aikaan ja omaa osaamista arvostetaan sekä  
  3. tarve olla yhteydessä toisiin ihmisiin ja kokea heidän kanssaan yhteenkuuluvuutta ja olla osa jotain itseä suurempaa.  

– Johtamisella on valtava vaikutus työhyvinvointiin ja -tyytyväisyyteen. Esihenkilöiden vastuulla on luoda toimintaympäristö, jossa kyseiset perusmotiivit voivat täyttyä, sanoo Aro. 

Onnellisuutta ruokkivassa organisaatiokulttuurissa tehdään yhteistyötä psykologisesti turvallisessa tiimissä  

Esihenkilöillä on suuri vastuu omien tiimiläistensä hyvinvoinnista, sillä vietämme työn parissa valtaosan valveillaoloajasta. Työ voi monelle olla merkittävä terveyden ja onnellisuuden lähde, erityisesti tilanteissa, joissa työarki luo positiivisia kokemuksia. Ihminen onkin tutkitusti onnellisimmillaan, kun hän onnistuu yhteistyössä toisten kanssa. Työ on merkityksellistä, kun meillä on mahdollisuus tehdä yhdessä toisten kanssa jotakin mielekästä ja saavuttaa asioita, joihin kukaan ei yksin kykene.  

– Onnellisuushormoni oksitosiini alkaa virrata, kun olemme hyvässä vuorovaikutuksessa toistemme kanssa ja teemme toimivaa yhteistyötä. Sillä on erittäin voimakas palkitseva vaikutus, sillä yhteisöön kuuluminen on yksi suurimmista inhimillisistä tarpeista, Aro kertoo.  

Oksitosiinia erittyy riittävän turvallisissa ihmissuhteissa ja vuorovaikutustilanteissa, kun yhdessä on mukava olla. Se vahvistaa yhteistyötä ja avuliaisuutta.  

– Onnellisuus kytkeytyy paljolti turvallisuuteen ja luottamukseen. Psykologisesti turvallisessa tiimissä jäsenet tuntevat olonsa turvallisiksi, eikä heidän esimerkiksi tarvitse pelätä syyttelyä virheistä. Turvallisessa tiimissä voi myös nostaa epäkohdat esiin, Aro korostaa.  

Oksitosiinivirtausta saa vahvistettua tekemällä hyviä tekoja toiselle. Kiitollisuuden ja arvostuksen osoittaminen ovat keinoja luoda onnellisempaa työelämää. 

– Tee pieniä hyviä tekoja toisille, ole huomaavainen ja ystävällinen. Esihenkilönä muista palautteen vahvistava vaikutus, sillä positiivinen palaute omasta toiminnasta vahvistaa kokemusta entisestään ja ruokkii myös asiakastyytyväisyyttä, kannattavuutta ja tuon työn tuottavuutta, Aro neuvoo. 

Onni koostuu pienistä palasista – työssä ja vapaa-ajalla 

Joka päivä onnen ei tarvitse löytyä työpaikalta. Oksitosiinia on hyvä kerryttää myös vapaa-ajalla. 

– Se, että tavoittelee montaa asiaa elämässä, ei suinkaan tee ihmisestä huonoa työntekijää. Päinvastoin. Palautumisen kannalta on olennaista, että elämässä on jotain muutakin kuin työ, muistuttaa Aro. 

Onnellisuus ei kuitenkaan saa olla pakkomielle, koska onneen kuuluu, että se aina väistämättä särkyy. 

– Jos jatkuvasti tavoittelee huippuhetkiä, tulee pettymään. Onnellisuus ei tarkoita sitä, että olisi koko ajan seitsemännessä taivaassa. Se on ennemmin sitä, että huomaa elämässään pienet asiat ja hetket, jotka tuottavat onnea ja kiitollisuutta. Onnellisuus on helmenharmaata arkea, kuten kiva työpiste, hyvin istuvat työhaalarit tai lempiruoka päivällisellä, sanoo Aro. 

Aron mukaan työelämässä onkin merkityksellisempää onnellisuuden sijaan tavoitella optimistista asennetta, jonka tiedetään ennustavan menestystä. 

– Uskomalla, että asiat menevät hyvin, todennäköisyys sille, että ne todellakin menevät hyvin, kasvaa.

*Tutkimus tunnetilan vaikutuksesta tuottavuuteen

Lue lisää työterveyden artikkeleita

Artikkeli

6 tehokkainta vinkkiä johtajille työkyvystä huolehtimiseen

Yritykset huoltavat tietokoneitaan, remontoivat toimitilojaan ja käyttävät autojaan määräaikaishuolloissa. Nämä ovat kaikille itsestään selviä välttämättömyyksiä. Työntekijöiden työkyvyn hoito puolestaan ei useinkaan saa samanlaista huomiota osakseen. Jos Terveystalon johtavan työterveyspsykologi Antti Aron pitäisi antaa yritysjohtajille vain yksi neuvo, hän kehoittaisi heitä katsomaan asioita työntekijöiden näkökulmasta.

Töitä tehdään yhdessä tietokoneella Artikkeli

Mielen pahoinvointi lisääntyy vauhdilla työelämässä – varhainen puuttuminen on osa vahvaa yrityskulttuuria

Mielenterveyden ongelmien aiheuttamat sairauspoissaolot ja työkyvyttömyys ovat lisääntyneet vauhdilla. Työnantajan on yhä tärkeämpää huolehtia työntekijöiden mielenterveydestä ennaltaehkäisevästi.

Ihmisiä palaverissa toimistolla Artikkeli

Mikään määrä terapiaa ei riitä, jos työperäisiä syitä ei ratkaista

Jotta työ tuottaa tekijöilleen hyvinvointia, on pidettävä huolta työyhteisöstä. Terveystalon johtava työterveyspsykologi Sari Nuikki kertoo, mitä esihenkilö voi tehdä terveen työelämän mahdollistamiseksi.

Iäkäs nainen ja nuori mies työpaikalla Artikkeli

Työturvallisuuslain päivitykset voimaan 1.6.2023 – mitä työnantajan tulee huomioida?

Työturvallisuuslain päivityksen myötä työpaikkojen tulee kesäkuun alusta alkaen entistä järjestelmällisemmin arvioida työn kuormitustekijöitä. Päivitys selkiyttää työnantajan huolehtimisvelvollisuutta täsmentämällä, minkälaisia työn psykososiaalisia kuormitustekijöitä työnantajan on otettava huomioon. Jotta työelämästä saadaan kestävämpää, on päivityksessä kiinnitetty erityistä huomiota työuupumukselle altistaviin psykososiaalisiin kuormitustekijöihin, jotka liittyvät työn sisältöön, työn järjestelyihin ja työyhteisön sosiaaliseen toimivuuteen. Lisäksi laissa otetaan kantaa työnantajien velvollisuuksiin tehdä toimenpiteitä työurien pidentämisen ja työssä jaksamisen eteen.

Digihoitaja Terveystalossa Artikkeli

Sairaanhoitajan etävastaanotolla hoitopolut tukevat potilaan ongelman ratkaisua

Sairaanhoitajan etävastaanotolla, joka Terveystalossa tunnetaan Digihoitajapalveluna, hoitaja pyrkii auttamaan asiakasta heti arvioimalla työntekijän tarvitseman hoidon ja sen kiireellisyyden sekä antamalla oireiden mukaista hoitoa, kotihoito-ohjeita ja tarvittaessa poissaolosuosituksen. Alkukevään aikana Digihoitajapalveluun tulevien yhteydenottojen ratkaisuaste ja hoidon vaikuttavuus on noussut entisestään käypä hoito -suosituksiin perustuvien hoitopolkujen käyttöönoton myötä.

Laboratoriossa tehdään näytteenottoa Artikkeli

Terveystalon uudet pitkäaikaissairauksien hoitopolut varmistavat hoitotasapainon ja tukevat työkykyä

Terveystalossa kehitetyt digitaaliset hoitopolut tukevat omalta osaltaan hoidon jatkuvuutta, joka on Terveystalossa mitattavastikin erinomaisella tasolla. Hoidon jatkuvuuden taas on osoitettu olevan yhteydessä parempiin hoitotuloksiin, vähempään päivystyspalveluiden käyttöön sekä vähempään sairastavuuteen ja kuolleisuuteen eli moneen hoidon laadun kovaan mittariin.