Tulevaisuuden työelämässä teknologia on mahdollistaja ja tiimien ongelmanratkaisukyky resepti menestykseen

Kun toimintaympäristö muuttuu nopeasti ja epävarmuus lisääntyy, on helppo vetäytyä sivustaseuraajaksi ja tukeutua tuttuihin toimintamalleihin. Arkailun sijaan Ritola kannustaa kuitenkin olemaan hereillä nopean teknologisen kehityksen vallankumouksessa ja hyppäämään muutoksen kelkkaan, jotta voimme hyödyntää sitä matkalla kohti tavoiteltavaa tulevaisuutta.

– Yksi yhteinen nimittäjä aikakaudella, jota elämme on lisääntyvä epävarmuus, ja tähän liittyvät ehkä voimakkaatkin tunteet, kuten kuulunko minä tai miten pysyn kelkassa mukana. Muutos koputtaa ovella ja se koputus muuttuu takomiseksi, mikäli emme kutsu muutosta sisään ja yritä ymmärtää, mistä siinä on kyse. Moni on kertonut pelkäävänsä työpaikkansa puolesta. Varmasti moni työtehtävän toteutus tulee teknologisen kehityksen kautta muuttumaan, mutta tämä ei tarkoita töiden loppua. Päinvastoin, työssä on aina ollut kyse ongelmien ratkaisemisesta ja ongelmiahan meiltä ei puutu. Tavat ratkaista ongelmia kehittyvät eteenpäin, kuten tekoälyn kehitystrendi meille nyt osoittaa, ja niin ratkaisutapojen pitääkin kehittyä, sillä totutut lähestymistavat eivät riitä ajassa, jota leimaa nopeasti muuttuvat tilanteet ja haasteiden moniulotteisuus.

Kehityksen jyrkän vauhdin vuoksi olemme tilanteessa, jossa sääntely ei meinaa pysyä innovaatioiden matkassa. Organisaatioiden onkin syytä olla erityisen hereillä tämän kanssa ja analysoitava teknologiaan liittyvien valintojen vaikutuksia laaja-alaisesti.

Teknologia ihmisen tukena

Missä koneen ja ihmisen äly kohtaavat? Ritola korostaa, että koneet alkavat olla taitavia useissa tehtävissä, kuten datan keräämisessä, analytiikassa ja ennusteissa. Tämä vapauttaa ihmisten aikaa uusiin asioihin. Se on hyvä asia, sillä ratkaistavat ongelmat ovat luonteeltaan aiempaa monimutkaisempia, systeemisiä. Meidän ihmisten on vahvistettava tiettyjä taitoja, jotta kykenemme luovimaan viisaasti eteenpäin. 

– Näistä taidoista keskeisimpiä ovat vuorovaikutustaidot. Tästä esimerkiksi Harvard Business Review julkaisi selvityksen jokin aika sitten. Sen mukaan vuorovaikutuksen määrä on kasvanut organisaatioissa keskimäärin 50% kuluneen kahden vuosikymmenen aikana. Selvityksen mukaan monissa organisaatioissa yli 75% ajasta kuluu kommunikoiden kollegojen kanssa. Tälle on luonteva syy. Kun ympäristö on epävarma ja tilanteet muuttuvat nopeasti, on kyettävä reagoimaan ja ratkomaan ongelmia joustavasti lennossa. On selvää, että tällainen ongelmanratkaisu onnistuu parhaiten, kun on ihmisiä ympärillä, joiden kanssa pallotella vaihtoehtoja.

– Unileverin toimitusjohtaja taannoin totesi, että meidän tänä päivänä kohtaamamme ongelmat ovat niin suuria ja niin haastavia, että on selvää, ettemme pysty yksin niitä ratkomaan. Muut on pakko pyytää mukaan. Osaammeko pyytää ja tiedämmekö, mikä tekee vuorovaikutuksesta laadukasta? Panostammeko siihen, miten ihmiset työskentelevät yhdessä? Näitä asioita organisaatioiden on nyt tärkeää kysyä itseltään.

Vaikka paikkariippumaton työ tarjoaa joustavuutta, hybridimallilla toimiminen ei kaikissa tapauksissa välttämättä tue tiimien työskentelyä, koska vuorovaikutus verkon välityksellä on erilaista. Ongelmien ratkaiseminen vaatii jatkuvaa oppimista. Organisaatiossa, joissa työtä tehdään etänä ja hybridimallilla tuleekin panostaa kohtaamisiin ja läsnäoloon sekä kouluttaa esihenkilöille etäjohtamisen taitoja.