Näin Suomi voi vuonna 2022: Sairauspoissaolojen määrä kasvoi runsaasti ja ne koskettivat yhä useampaa työnantajaa
Terveystalon datasta selviää, että työikäisten sairastaminen kasvoi kymmeniä prosentteja vertailtaessa vuotta 2022 vuoden 2021 tilastoon. Sairastaminen myös näkyi yhä useammalla työpaikalla, sillä loppuvuoden flunssa-aalto oli poikkeuksellisen voimakas ja kontrasti koronavuosien sairastamiseen oli suuri. Mielenterveysperusteiset sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksiin liittyvät poissaolot olivat molemmat laskusuunnassa, mutta muutosta ei voida pitää pelkästään positiivisena.
Infektioihin liittyvät sairastapaukset kasvoivat voimakkaasti
Ero vuosien 2021 ja 2022 välillä on infektiopoissaolojen osalta jopa 82%, mutta vertailukelpoisuuden varmistamiseksi Terveystalon datassa on analysoitu myös aineistoja koronapandemiaa edeltäviltä vuosilta.
Hengityselininfektioiden suhteen vuosi 2022 alkoi hiukan korkeammalla tasolla kuin vuosi 2021, mutta verrattuna aikaan ennen koronapandemiaa, vuoden 2022 alkuvuosi oli selvästi matalammalla tasolla. Samoin vuoden 2022 toukokuusta alkaen aina joulukuulle asti hengityselininfektioista johtuvien sairauspoissaolojen määrä noudatti hyvin samaa tasoa mitä vuosina 2017-2019. Sen sijaan joulukuu 2022 oli selkeästi kaikkien seurantavuosien korkein taso, sillä vertailtaessa joulukuuta 2022 ns. normaalin vuoden 2019 joulukuulle, infektioista johtuvien poissaolojen määrä oli jopa 42% korkeampi.
– Koronavuosina 2020 ja 2021 infektioihin liittyviä poissaoloja oli maltillisesti osin koronaepidemiaan liittyvien rajoitusten vuoksi, minkä vuoksi työnantajat olivat jo ehtineet tottua tiettyyn sairastamisen tasoon. Syksyn ja loppuvuoden aikainen lukuisten flunssavirusten liikkeelläolo aiheutti myös poissaoloissa räjähdysmäisen kasvun, mikä tuotti varmuudella haasteita työjärjestelyihin lukuisissa organisaatioissa, sanoo työterveyshuollon ylilääkäri Jukka Pitkänen Terveystalosta.
Myös omailmoitteisista lyhyistä (1-10 päivän) sairastapauksista johtuvat poissaolot kasvoivat vuoden 2022 aikana. Nämä tilastoidaan Terveystalossa kategoriaan Muut, jonka kasvu vuoden 2022 aikana oli 61%.
– Koronapandemian myötä useissa asiakasorganisaatioissamme on otettu käyttöön omailmoitusmalli, joka tuo joustavuutta työhön ja viestii luottamuksesta. On kaikkien etu, että käytäntöä hyödynnetään; työnantajalle ja työntekijälle tämä säästää aikaa, vaivaa ja rahaa, minkä lisäksi käytäntö myös vähentää terveydenhuollon resurssien väärinkäyttöä ja auttaa suuntaamaan ammattilaisten aikaa paremmin, täydentää Pitkänen.
Mielenterveyden poissaolot kertovat sinnittelystä
Mielenterveysperusteiset poissaolot ovat olleet jo useamman vuoden kiinnostuksen kohteena, sillä niiden määrä on kasvanut koko 2000-luvun ajan. Terveystalon tilastoista selviää, että alkuvuodesta 2022 trendi jatkui ennallaan ja mielenterveyden poissaolot pysyivät vuoden 2021 tasoa korkeampana.
– Sodan julistaminen Ukrainaan vavisutti odotetusti turvallisuuden tunnettamme ja nostatti huolta, joka näkyi erityisesti matalan kynnyksen palvelun yhteydenoton syissä sekä vastaanotoilla alkukeväällä. Uusi kriisitilanne tuli edellisen, psyykkistä kuormitusta aiheuttaneen poikkeuksellisen ajanjakson, eli pandemian kanssa osittain limittäin. Emme päässeetkään siirtymään takaisin normaaliin arkeen, vaan sopeutumiskykyä ja voimia tarvittiin jälleen, sanoo Terveystalon johtava psykologi Tuija Turunen.
Koko vuotta 2022 tarkastellessa poissaoloissa tapahtui kuitenkin selkeä notkahdus syksyllä ja mielenterveysperusteisia sairauspoissaoloja oli lopulta 5% vähemmän kuin vuonna 2021.
– Vaikka kuinka miellyttävältä tuntuisi ajatus siitä, että ihmiset aidosti voisivat paremmin, on notkahduksessa todennäköisesti kyse pikemminkin 90-luvun lama-ajalta jo tutuksi tulleesta ilmiöstä sinnittelystä. Kun uhka tulee lähelle, ja alkaa vaikuttaa arkeemme, käperrymme sisäänpäin ja keskitymme perusarjesta selviämiseen, Turunen kertoo.
– Sodan seuraukset ulottuvat arkeen myös meillä Suomessa: inflaatio, asuntolainojen korkojen nousu, energiapula, työllisyyden tulevaisuuden näkymät, nämä kaikki vaikuttavat meidän jokaisen omaan elämään. Erityisesti jos oma toimeentulo huolettaa, ei välttämättä uskalleta tunnustaa omaan jaksamiseen liittyviä haasteita ja sinnitellään töissä, Turunen jatkaa.
Terveystalon datasta selviää, että poissaolojen muutos on ollut suhteellisesti suurinta ruuhkavuosia elävässä ikäluokassa 30-40-vuotiaissa, joilla on usein huolehdittava oman toimeentulonsa lisäksi myös perheestä.
– Matalan kynnyksen vastaanotoillamme onkin erityisesti loppuvuoden aikana yhä useammin autettu itsetuhoisista ajatuksista kärsiviä ja huolta on ollut myös koko perheen, erityisesti lasten hyvinvoinnista. Jotta emme yhteiskuntana toistaisi lama-ajan virheitä, organisaatioissa tulisi luoda psykologisesti turvallinen ympäristö, jossa toiminta on mahdollisimman ennakoitavaa ja rakentaa luottamusta ja varmuutta. Huolehtimalla vanhemmista tuemme myös seuraavan sukupolven työkykyä, Turunen neuvoo.
Pitkät poissaolot lyhenevät oikea-aikaisen hoidon ansiosta
Pitkien mielenterveysperusteisten sairauspoissaolojen määrässä ei juurikaan havaita muutosta viimeisten vuosien välillä, mutta lyhyet poissaolojaksot ovat hiukan kasvaneet vuoden 2022 aikana. Tähän trendimuutokseen vaikuttaa ennaltaehkäisevä työ, jossa yhtenä olennaisena elementtinä on työterveyden lyhytpsykoterapia.
– Jo aiemmin julkaisemassamme selvityksessä havaittiin, että mielenterveyteen liittyvät sairauspoissaolot vähenivät työterveysasiakkaillamme noin 40 prosenttia, kun työntekijöille mahdollistettiin lyhytpsykoterapiajakso osana työterveyttä. Siirtymä pitkistä poissaolojaksoista lyhyisiin kertoo, että kun hoito on aloitettu ajoissa, poissaolojaksot eivät pitkity ja mielenterveyden häiriö muutu yhä vakavammaksi, Pitkänen kuvaa.
Tuki- ja liikuntaelinvaivojen poissaoloissa näkyy pitkäjänteinen kehitystyö
Muiden poissaolojen kasvaessa, tuki- ja liikuntaelinvaivoihin liittyvät poissaolot ovat laskeneet merkittävästi. Trendi on ollut laskusuunnassa jo pidempään, mutta vuoden 2022 aikana havaittu 13 prosentin muutos on tavanomaiseen muutokseen verrattuna suuri. Ajurina muutokselle on toiminut työterveyshuoltolain uudistus, jossa työfysioterapeutit palasivat työterveyden ammattihenkilön asemaan vuoden 2022 alusta.
– Lakimuutoksen myötä uudistimme omat toimintamallimme siten, että työfysioterapeutit ovat entistä vahvemmin mukana työyhteisön ennaltaehkäisevässä työssä. Tavoitteenamme oli myös ohjata tuki- ja liikuntaelinvaivoissa suoraan ammattilaiselle, joka tuntee fyysisen työympäristön ja osaa siten neuvoa potilaalle rajoitteet huomioivia työn tekemisen tapoja. Suoraviivaisemmat hoitopolut näkyvät nyt työkykyisyyden paranemisena ja poissaolojen vähentymisenä, toteaa Terveystalon johtava työfysioterapeutti Janina Achrén.
Eniten suomalaisia vaivaa edelleen selkä, johon liittyvät vaivat kattavat kolmanneksen tuki- ja liikuntaelinpoissaoloista.
– Terveystalossa on ollut koko vuoden 2022 ajan käytössä epäspesifin alaselkäkivun digitaalinet hoitopolku, joka tukee asiakkaan omahoitoa vastaanottojen välillä. Siinä missä lakimuutos tukee hoidon käynnistymistä oikealla asiantuntijalla, digitaalinen hoitopolku varmistaa, että hoitopolku jatkuu katkeamattomana ja vaiva saadaan kuntoon, Pitkänen kertoo.
Lue lisää työterveyden artikkeleita
Työelämässä optimistinen asenne on onnellisuutta tärkeämpää
Onnellisuus on yksi länsimaisen kulttuurin tavoitelluimmista asioista. Onnellisuus - kuten mikä tahansa muukaan tunnetila - ei tutkimuksen* mukaan vaikuta merkittävästi työn tuottavuuteen, koska onnellinen henkilö on täysin tyytyväinen siihen, mitä hänellä on. Työelämässä lähtökohtaisesti pyritään kehittymään ja tavoitellaan jatkuvasti jotain parempaa. Jos jo on täysin tyytyväinen, puuttuu tarve haastaa itseään sekä työyhteisöä kilvoittelemaan kohti parempaa. Vaikka onnellisuudella ei ole mitään tekemistä työn onnistumisen kanssa, tulisi työelämässä silti tavoitella asioita, jotka edistävät onnellisuutta.
Terveystalon uudet pitkäaikaissairauksien hoitopolut varmistavat hoitotasapainon ja tukevat työkykyä
Terveystalossa kehitetyt digitaaliset hoitopolut tukevat omalta osaltaan hoidon jatkuvuutta, joka on Terveystalossa mitattavastikin erinomaisella tasolla. Hoidon jatkuvuuden taas on osoitettu olevan yhteydessä parempiin hoitotuloksiin, vähempään päivystyspalveluiden käyttöön sekä vähempään sairastavuuteen ja kuolleisuuteen eli moneen hoidon laadun kovaan mittariin.
Joka toinen aikuinen pelkää hammaslääkäriä: psykologi kertoo vinkkinsä pelon voittamiseen
Jos pelkäät hammaslääkärillä käyntiä, toimit todennäköisesti näin: vältät kohtaamasta pelkoasi, jätät mainitsematta siitä hammaslääkärille tai lykkäät koko hommaa viimeiseen asti. Terveystalon psykologi ja suunterveyden ylilääkäri neuvovat, miten pelkoaan voi lievittää.
Enemmän terveyttä ja tyytyväisyyttä: hoidon jatkuvuus on Terveystalossa erinomaisella tasolla
Terveystalo raportoi tiettävästi ensimmäisenä terveydenhuollon toimijana hoidon jatkuvuuden toteutumista. Hoidon jatkuvuus parantaa hoidon tuloksia ja lisää sekä asiakkaan että ammattilaisen tyytyväisyyttä.
Tapaturman sattuessa nopea ohjaus työterveyteen tukee työhön paluuta
Tapaturmattomuuden eteen on suomalaisissa organisaatioissa tehty systemaattista työtä jo vuosien ajan. Terveystalonkin tilastoista selviää, että tapaturmiin liittyvien poissaolojen määrä on laskenut vuosittain ja vuonna 2022 työtapaturmat aiheuttivat 9 % vähemmän poissaoloja mitä vuonna 2021. Itse tapaturmiin liittyvien poissaolojen lasku ei ole aivan yhtä suurta, sillä hybridityön yleistyttyä tapaturmia sattuu myös etätyössä, mutta useimmiten näitä ei voida laskea työtapaturmiksi. Vahingon sattuessa on tärkeä varmistaa tapaturman akuutin hoidon jälkeen potilaan ohjaus työterveyteen, jotta voidaan arvioida työkykyisyys ja laatia työhön paluusuunnitelma.
Sujuvammin takaisin töihin
Nopean hoitoon pääsyn lisäksi potilaalle on tärkeää päästä mahdollisimman nopeasti kuntoon. Sujuva hoitopolku mahdollistaa takaisin töihin ja omaan arkeen palaamisen esimerkiksi työtapaturman tai leikkauksen jälkeen niin pian kuin mahdollista.