Väsymys ja sen hoito
Väsymys voi olla fyysistä tai henkistä ja ilmetä esimerkiksi aloitekyvyttömyytenä tai muisti- ja keskittymisvaikeutena. Väsymys voidaan jakaa kahteen ryhmään: uupumukseen ja uneliaisuuteen. Uupumuksessa nukahtamisen todennäköisyys ei ole suurentunut, kun taas uneliaisuudessa näin on.
Yleisin päiväaikaisen väsymyksen syy on unen puute. Väsymyksen taustalla voi olla myös jatkuva stressi tai paljon urheilevalla liian runsas fyysinen harjoittelu eli niin sanottu ylikunto. Yli kolme kuukautta kestänyt väsymys voi myös liittyä johonkin krooniseen sairauteen, kuten uniapneaan, kilpirauhasen vajaatoimintaan, anemiaan, erilaisiin tulehdussairauksiin, diabetekseen tai muihin autoimmuunisairauksiin.
Koronapandemian aikana yhtenä syynä väsymyksen taustalla voi olla niin sanottu long Covid eli koronavirusinfektion aiheuttamat pitkäaikaisoireet. Pitkäkestoiseen väsymykseen liittyy usein muun muassa kognitiivisia oireita eli niin sanottua ”aivosumua”, yleiskunnon heikkenemistä, hengenahdistusta ja erilaisia kiputiloja.
Aina krooniselle väsymykselle ei kuitenkaan löydy syytä. Tällöin kyseessä voi olla esimerkiksi pitkäaikainen ahdistus- ja masennustila tai krooninen väsymysoireyhtymä. Uneliaisuustyyppinen väsymys voi johtua esimerkiksi hoitamattomasta uniapneasta, uni-valverytmin häiriöstä tai harvinaisesta narkolepsiasta. Väsymys liittyy oireena moniin sairauksiin, ja sitä esiintyy erityisesti monien pitkäaikaissairauksien yhteydessä. Väsymys voi johtua myös käytössä olevista lääkkeistä tai liiallisesta alkoholin käytöstä.
Milloin lääkäriin väsymyksen takia?
Mikäli väsymys vaikuttaa omaan toimintakykyyn alentavasti tai häiritsee normaalia elämää, on asia hyvä tutkia ja selvittää mahdollisia väsymyksen syitä.
Lääkärin vastaanotolla arvioidaan ja selvitetään kattavasti väsymyksen taustat. Terveystalossa väsymystä voidaan tutkia tarvittaessa laajasti niin laboratorio-, kuvantamis- kuin unitutkimuksillakin. Unitutkimukset antavat tarkan tiedon unen arkkitehtuurista, eri univaiheiden riittävyydestä, unen palauttavasta vaikutuksesta, unen laadusta, mahdollisesta uniapneasta, sydämen rytmihäiriöistä, unenaikaisesta verenpaineesta, raajaliikkeistä ja aivosähkötoiminnan häiriöistä. Tutkimusten jälkeen osaamme auttaa ja suunnitella sinulle entistä paremman ja kokonaisvaltaisemman jatkohoidon väsymyksesi hoitoon.
Väsymyksen hoito
Väsymyksen hoito suunnitellaan aina yksilöllisesti yhdessä hoitavan lääkärin tai univalmentajan kanssa. Jos väsymyksen taustalla on unihäiriö tai joku muu sairaus tai syy, on sen hoitaminen olennainen osa väsymyksen hoitoa. Väsymyksen hoitokeinot ovat osittain samat kuin unettomuuden hoidossa, ja niihin kuuluvat niin erilaiset lääkkeettömät menetelmät kuin myös joskus lyhytkestoisena apuna unilääkkeet.
Väsymyksen itsehoidossa on tärkeää pitää kiinni säännöllisistä ja terveellisistä elämäntavoista. Kahvin ja muiden kofeiinipitoisten juomien liiallista käyttöä voi olla hyvä välttää ja alkoholin käyttämistä rajoittaa. Omaa päiväaikaista vireystilaa voi pyrkiä ylläpitämään erilaisilla keinoilla, kuten suunnittelemalla etukäteen oman päivän ja priorisoimalla hoidettavat tehtävät. On myös tärkeää muistaa pitää riittävästi lepotaukoja. Tarvittaessa ja mahdollisuuksien omaan päivään voi suunnitella mukaan lyhyet päiväunet.
Soita ja varaa aika 030 6000*
*Puhelun hinta on matkapuhelinliittymästä 8,35 snt/puhelu + 19,33 snt/min ja lankaliittymästä 8,35 snt/puhelu + 3,20 snt/min. Jonotus on maksullista.
Voit asioida etävastaanotolla useimpien asiantuntijoidemme kanssa. Asioi heti tai varaa aika.
Asiantuntijat
Palvelu sisältyy näihin kategorioihin
Uni ja vireysEtäasiointi
Voit asioida etävastaanotolla useimpien asiantuntijoidemme kanssa. Asioi heti tai varaa aika.
Maksaminen ja hinnasto
Uni ja vireys
CPAP-hoito ja seuranta
CPAP-hoito tarkoittaa jatkuvaa ylipainehengityshoitoa (Continuous Positive Airways Pressure), jota käytetään uniapnean hoidossa. CPAP-hoitoa annetaan yleensä joko nenämaskin, sierainmaskin tai nenän ja suun peittävän maskin kautta. CPAP-hoidossa sisäänhengityksen aikainen ylipaine estää ylähengitysteiden tukkeutumisen sisäänhengityksen aikana.
Hypersomnia (liikaunisuus)
Hypersomniasta eli liikaunisuudesta kärsivä henkilö nukkuu normaalisti keskimääräistä pidempään, ja siitä huolimatta kärsii päiväaikaisesta väsymyksestä. Liikaunisuus alentaa usein toimintakykyä. Liikaunisuuden taustalla voi olla useita eri syitä ja sairauksia, joista yleisin on hoitamaton uniapnea.
Kuorsaus ja sen hoito
Kuorsaus on yleinen ongelma, ja se voi johtua monesta syystä. Kuorsaus ei ole sairaus, vaan lievänä esiintyessään merkki tilapäisestä lisääntyneestä vastuksesta ylähengitysteissä unen aikana. Sen aiheuttaa mekaaninen tai toiminnallinen hengitystie-este, kuten ahdas nenä, suuret kita- tai nielurisat, tai lisääntynyt limakalvon alainen rasva kielenkannan takana.
Lapsen univaikeuksien hoito
Lasten yleisimpiä unihäiriöitä ovat nukahtamisvaikeudet, yöheräily sekä liian varhainen herääminen. Varhainen syiden selvitys ja hoito on tärkeää. Lääkäriin on syytä ottaa yhteys, jos aiemmin hyvin nukkunut lapsi alkaa heräillä tiheästi, on kivuliaan oloinen, kuorsaa jatkuvasti ja on päivisin väsynyt. Toistuva lapsen yöheräily on pidemmän päälle raskasta, ja myös perhe voi tarvita silloin psykologista tukea.
Levottomat jalat
Levottomat jalat -oireyhtymään liittyy pakonomainen tarve liikutella jalkoja sekä epämiellyttävät tuntemukset lähinnä alaraajoissa, mutta joskus myös käsissä ja muualla kehossa. Oireyhtymään kuuluvat tuntemukset, kuten kihelmöinti, polttelu ja kutina, helpottuvat liikuteltaessa raajoja. Oireet ilmenevät tyypillisesti levossa tai istuessa, ja ne ovat aina pahimmillaan iltaisin ja öisin.
Parasomniat eli unenaikaiset erityishäiriöt
Parasomniat tarkoittavat unenaikaisia erityishäiriöitä kuten unessa puhumista, unissakävelyä, sekavuushavahtumisia, yöllisiä kauhukohtauksia, hampaiden narskuttelua ja REM-unen aikaisia käyttäytymishäiriöitä. Erilaiset parasomniat on tärkeää tunnistaa ja hoitaa.