Diabetes eli sokeritauti on ryhmä aineenvaihduntasairauksia.

Diabetes eli sokeritauti on ryhmä sairauksia, joita yhdistää kohonnut verensokeri

Diabetes on ryhmä aineenvaihduntasairauksia, joita yhdistää häiriö haiman insuliinin tuotannossa ja pitkään jatkunut korkea verensokeri. Diabeteksen kaksi päätyyppiä ovat tyypin 1 diabetes ja tyypin 2 diabetes. Tässä tietopaketissa käsitellään diabeteksen eri tyyppejä ja niiden oireita sekä sitä, miten diabetesta voidaan hallita ja hoitaa.

Diabetes vaatii aina hoitoa ja henkilökohtaisen hoitosuunnitelman, joka suunnitellaan yhdessä diabeteshoitajan kanssa. Mikäli oireet täsmäävät ja epäilet oireidesi johtuvat diabeteksesta, varaa aika yleislääkärin vastaanotolle.

Sisällysluettelo

Mikä on diabetes ja mistä se johtuu?

Diabetes eli sokeritauti on joukko erilaisia aineenvaihduntasairauksia. Niiden yhteisenä tekijänä on haiman insuliinintuotannossa oleva häiriö, jonka takia haima ei tuota tarpeeksi insuliinia. Tästä seuraa verensokerin eli veren glukoosipitoisuuden kohoaminen.

Erilaisia diabetestyyppejä on useita, joista yleisimpiä ovat:

  • tyypin 1 diabetes
  • tyypin 2 diabetes
  • raskausajan diabetes

Tyypin 1 diabetes

Tyypin 1 diabetes eli nuoruusiän diabetes diagnosoidaan usein nimensä mukaisesti lapsilla ja nuorilla aikuisilla.

Tyypin 1 diabetes johtuu haiman toimintahäiriöstä, jossa insuliinin tuotanto on vähentynyt tai loppunut kokonaan. Insuliinin puutoksesta johtuen veren glukoosipitoisuus eli verensokeri pääsee nousemaan liian korkeaksi.

Tästä syystä tyypin 1 diabetesta hoidetaan alusta alkaen insuliinilla, jonka tarvetta seurataan verensokerimittareiden avulla.

Lue lisää verensokerista ja verensokerin mittauksesta.

Tyypin 2 diabetes

Tyypin 2 diabetes on huomattavasti yleisempi diabeteksen muoto kuin tyypin 1 diabetes. Tyypin 2 diabeteksessa on kyse kehon aineenvaihduntahäiriöstä.

Tyypin 2 diabetes on osittain perinnöllinen sairaus, mutta sitä voidaan ehkäistä terveellisillä elämäntavoilla. Terveellisisiin elämäntapoihin sisältyvät muun muassa terveellinen ja monipuolinen ruokavalio sekä riittävä liikunta.

Tyypin 2 diabetesta hoidetaan ensisijaisesti elämäntapamuutoksella, joka voi alkavassa tai lievässä tapauksessa parantaa sairaudelta.

Mitä elämäntapamuutokseen sisältyy?

Elämäntapamuutos sisältää muun muassa seuraavat asiat:

  • laihduttaminen
  • liikunnan lisääminen
  • suolan käytön vähentäminen
  • kovan rasvan vähentäminen
  • kuidun lisääminen ruokavaliossa
  • alkoholin käytön vähentäminen
  • tupakoinnin lopettaminen

Raskausdiabetes

Raskausdiabetes eli raskausajan diabetes on diabetestyyppi, joka ilmenee raskauden aikana.

Raskausdiabeteksessa raskaana olevan naisen verensokeripitoisuus nousee normaalia korkeammaksi. Verensokeripitoisuus kuitenkin yleensä paranee synnytyksen jälkeen takaisin normaaliksi.

Raskausdiabeteksen oireet

Raskausajan diabetes ei oireile tavallisesti. Useimmiten raskausdiabetes selviääkin vasta raskausviikkoina 24–28, jolloin raskaana oleville tehdään sokerirasituskoe.

Sokerirasituskoe tehdään henkilöille, joilta löytyy raskausdiabeteksen riskitekijöitä.

Raskausajan diabeteksen riskitekijöitä ovat muun muassa:

  • ylipaino
  • aiemmin yli 4500 g painoisen lapsen synnytys 
  • yli 40-vuotias synnyttäjä
  • kookas sikiö

Diabeteksen oireet

Diabeteksen eli sokeritaudin yleisimmät oireet ovat:

  • väsymys
  • laihtuminen
  • virtsanerityksen lisääntyminen
  • jano
  • elimistön kuivuminen
  • tahaton laihtuminen
  • korkea verensokeri (yli 11 mmol/l)

Kuvassa kuvattu Diabeteksen oireet.

Verensokeri ja insuliini

Insuliini on verensokeria laskeva hormoni.

Terveellä ihmisellä elimistö säätelee verensokeria haiman tuottaman insuliinin avulla.

Tyypin 1 diabetesta sairastavalla haima ei tuota enää insuliinia tai se on vähäistä.

Tällöin sokeritasapainoa tulee säädellä insuliinipistosten tai pumpun avulla. Tyypin 1 diabetes vaatii jo heti sairauden alkuvaiheessa päivittäin insuliinipistoksia tai insuliinipumppua. 

Diabeetikko käyttää usein hoidossaan sekä pitkävaikutteista insuliinia että ateriainsuliinia, minkä annostelussa on otettava huomioon verensokeriarvo, syötävän ruoan hiilihydraattimäärä ja liikunnan vaikutus.

Tyypin 2 diabeteksessa hoito aloitetaan yleensä elämäntapamuutoksella.

Alkavissa ja lievissä tapauksissa liikunta ja terveellinen ruokavalio riittävät usein hoidoksi ja saavat verensokerin pysymään normaalilla tasolla.

Myöhemmin voi olla tarpeellista ottaa hoitoon mukaan suun kautta syötävät lääkkeet, joskus myös insuliinia.

Aamuisin paaston jälkeen normaali verensokeri on 6,0 mmol/l. Jos verensokeri ylittää tämän arvon (eli on 6,1–6,9 mmol/l) on kyseessä kohonnut verensokeri.

Diabeteksen alaraja tässä tilanteessa on 7,0 mmol/l. Toisin sanoen diabeetikoilla yön jälkeen verensokeri on korkeampi kuin terveellä ihmisellä.

Syömisen jälkeen verensokeri nousee noin 2 mmol/l, jolloin kahden tunnin jälkeen syömisestä terveellä ihmisellä arvot pysyvät alle 7,8 mmol/l.

Diabeteksessa alaraja on 11,1 mmol/l. Näiden arvojen välillä oleva verensokeri kertoo heikentyneestä sokerinsiedosta, mutta ei viittaa välttämättä diabetekseen.

Vinkkilista diabeetikolle:

  • Noudattamalla säännöllistä ruokailurytmiä, helpotat verensokerin säätelyä.
  • Runsaskuituisella ruoalla pystyt tasoittamaan ruokailun jälkeistä verensokeriarvojen nousua.
  • Ota hiilihydraattien määrä huomioon ateriainsuliinia annostellessa.
  • Pidä mukanasi sokeripitoisia eväitä kuten mehua, hedelmiä tai Siripiri-pastilleja, alhaisen verensokerin varalta.
  • Muista, liikunta saattaa tehostaa insuliinin vaikutusta.
  • Alkoholi estää maksaa vapauttamasta sokeria elimistön käyttöön, joten muista tarkkailla verensokeriarvoja aktiivisemmin alkoholia nautittuasi.

Lue lisää ruokavalion vaikutuksesta diabetekseen.

Sydän- ja diabetesriskitesti

Sydän- ja diabetesriskitesti Hertta on uusi tutkimus, jonka avulla voidaan arvioida henkilön vakavan sydänkohtauksen riskiä sekä riskiä sairastua tyypin II diabetekseen.

Sydänriskitesti

Sydänriskitesti mittaa sydänkohtausriskiä ja siihen liittyvän kuoleman riskiä huomattavasti tarkemmin kuin mikään nykyisistä yleisesti riskiarvioinneissa käytetyistä lipiditutkimuksista.

Testi ennustaa sydäninfarktiriskiä henkilöillä, joilla sepelvaltimotautia ei ole vielä todettu. Sepelvaltimotautipotilailla ja kolesterolilääkityksellä olevilla henkilöillä testi mittaa jäännösriskiä.

Diabetesriskitesti

Diabetesriskitesti määrittää riskin sairastua tyypin II diabetekseen. Testin perusteella saadaan riskipisteytys.

Diabetesriskiluku kuvastaa henkilön prosentuaalista todennäköisyyttä sairastua tyypin II diabetekseen seuraavan kymmenen vuoden aikana.

Lue lisää: Hertta-tutkimus eli CERT

Sokerirasituskoe raskauden aikana

Sokerirasituskoe tehdään lähes kaikille raskaanaoleville raskausviikkoina 24-28.  Henkilöille, joilla sairastumisen riski on erityisen korkea esimerkiksi vaikean liikapainon tai edellisten raskauksien takia, voidaan sokerirasitustesti tehdä jo viikoilla 12–16. Jos kokeen tulos on tällöin normaali, se uusitaan vielä myöhemmillä viikoilla.

Sokerirasituskokeessa pidetään ensin 12 tunnin paasto, jonka perusteella selvitetään raskaana olevan paastoarvo. Tämän jälkeen juodaan 75 g sokeriliuos. Verensokeri mitataan tämän jälkeen yhden ja kahden tunnin kuluttua. 

Arvot, joiden alle verensokerin pitää jäädä:

  • 5,3 mmol/l paaston jälkeen
  • 10,0 mmol/l 1 tunnin jälkeen liuoksen ottamisesta
  • 8,6 mmol/l 2 tunnin jälkeen liuoksen ottamisesta

Diabeteksen toteaminen

Diabetes vaatii aina hoitoa ja henkilökohtaisen hoitosuunnitelman, joka suunnitellaan yhdessä diabeteshoitajan kanssa. Mikäli oireet täsmäävät ja epäilet oireidesi johtuvat diabeteksesta, varaa aika yleislääkärin vastaanotolle.

Diabeteksen hoito

Jo todetun diabeteksen hoidossa on tärkeää pysyä kartalla omasta terveydentilasta ja kehon toiminnasta. Diabetesta sairastavan hoito toteutetaan yhteistyössä asiakkaan, lääkärin ja diabeteshoitajan kanssa. Diabeteksen hoidon tavoitteet asetetaan yksilöllisesti.

Lue lisää: Diabeteksen hoito

Hypoglykemia

Hypoglykemialla tarkoitetaan tilaa, jossa diabetesta sairastavan verensokeriarvot ovat insuliinin vaikutuksesta laskeneet hengenvaarallisen alhaiseksi. Tällöin verensokeriarvo on usein alle 2,8 mmol/l.

Alhaisen verensokerin oireita:

  • tiheä pulssi ja sydämentykytyksiä
  • hikoilu
  • nälän tunne
  • käsien tärinä
  • ärtyisyys

Jos verensokeri pääsee alle 2,8 mmol/l oireita voivat olla esimerkiksi:

  • päänsärky
  • sekavuus
  • näköharhat
  • epätavallinen käytös
  • kouristelu
  • tajuttomuus

Verensokerin laskettua alhaiseksi, diabeetikon tulee syödä nopeita hiilihydraatteja, kuten sokeria, sokeripitoisia juomia tai hedelmiä. Jos diabeetikko on tajuton, on paikalle hälytettävä ambulanssi hätänumerosta 112. Tajuttomalle ei tule koskaan antaa syötävää tai juotavaa. Insuliinisokissa ensiapuna voidaan käyttää glukagonipistosta, joka on insuliinin vastavaikutushormoni, jonka avulla maksa pystyy vapauttamaan sokeria elimistöön ja nostamaan verensokeria.

Hyperglykemia

Hyperglykemia on vastaavasti tila, jossa verensokeri on diabeetikolla päässyt liian korkeaksi. Jos verensokeri pääsee nousemaan vaarallisen korkeaksi (yli 15 mmol/l ilman ruokailua), voi se johtaa happomyrkytykseen eli ketoasidoosiin tai jopa diabeettiseen koomaan. Hyperglykemia johtuu insuliinin puutteesta, jolloin kehon verensokeripitoisuudet pääsevät nousemaan. 

Korkean verensokerin oireita ovat:

  • janoisuus
  • lisääntynyt virtsaamisen tarve
  • huonovointisuus
  • väsymys
  • päänsärky
  • näköhäiriöt
  • nälän tunne
  • keskittymisvaikeudet

Ketoasidoosia epäillessä on tehtävä aina ketoaineiden mittaus. Diabeetikoilla on usein oma ketoainemittari, jolla testin voi suorittaa kotona. Ketoaineiden ylittäessä 3,0 mmol/l tulee sairaalahoitoon hakeutua viipymättä.


Sinua saattavat kiinnostaa myös seuraavat tietopaketit:

Kristian Paavonen, kardiologian erikoislääkäri

Asiantuntijana tässä artikkelissa toimi kardiologian erikoislääkäri Kristian Paavonen.