Väsymys voi olla luonteeltaan uupumus- tai uneliaisuustyyppistä
11.1.2022
Väsymys on termi, jota käytetään kuvaamaan sekä uneliasuus- että uupumustyyppistä väsymystä. Väsymyksen aiheuttajia on monia, joista osa fyysisiä ja osa henkisiä. Väsymyksen perimmäinen syy on tärkeä selvittää, jotta sitä voidaan hoitaa asianmukaisesti. Tässä tietopaketissa selvitetään, mitä väsymys on ja miten sitä voidaan ehkäistä.
Väsymystä esiintyy lähes kaikilla jossain vaiheessa elämäänsä. Jos olo on jatkuvasti väsynyt riittävistä yöunista huolimatta, tulisi sen syyt selvittää. Lääkärin vastaanotolla arvioidaan ja selvitetään kattavasti väsymyksen taustat. Tutkimusten jälkeen on helpompi suunnitella parempi ja kokonaisvaltainen jatkohoito.
Sisällysluettelo
Mitä väsymys on?
Väsymys on yleinen vaiva ja arviolta puolet väestöstä kärsii siitä jossakin vaiheessa elämäänsä. Väsymyksellä voidaan viitata joko uneliaisuus- tai uupumustyyppiseen väsymykseen.
Uupumistyyppisessä väsymyksessä nukahtamisen todennäköisyys ei ole suurentunut, kun taas uneliaisuustyyppisessä väsymyksessä on. Väsymys voi olla lyhytkestoista (alle 1 kk), pitkittynyttä (1–6 kk) tai kroonista (yli 6 kk).
Uneliaisuustyyppinen väsymys
Uneliaisuustyyppinen väsymys on väsymystila, jonka yleisin syy on unenpuute tai huonolaatuinen yöuni. Uneliaisuudesta kärsivällä henkilöllä on usein vaikeuksia pysyä hereillä, joka saattaa aiheuttaa vaaratilanteita tarkkuutta vaativissa tehtävissä.
Aikuinen ihminen tarvitsee unta keskimäärin 6–9 tuntia vuorokaudessa. Jos unen määrä jää toistuvasti alle oman tarpeen, syntyy univelkaa. Väsymyksen tunne päivällä voi olla merkki univelan kertymisestä, mikä tarkoittaa, että yöllä ei saada riittävästi laadukasta unta.
Uupumus
Uneliaisuutta ja uupumusta voi olla vaikea erottaa toisistaan. Tärkein ero on se, että uupumuksessa nukahtamisen todennäköisyys ei ole lisääntynyt. Henkilö ei siis välttämättä nukahda, vaikka hän asettuisi lepäämään, eikä nukkuminen tai lepääminen välttämättä poista uupumusta.
Uupumistyyppisen väsymyksen määrittely onkin usein vaikeaa. Uupumus voi olla myös normaali tila, jos se on seurausta valvomisesta, fyysisestä tai psyykkisestä rasituksesta.
Uupumuksen ja uneliaisuuden syyt
Jatkuva väsymys ja voimattomuus ei ole normaalia ja niiden syyt tulisi selvittää. Väsymys voi johtua monista syistä, kuten stressistä, univajeesta, nestehukasta, tai huonosta ruokavaliosta. Se voi olla oire myös sairauksista, kuten masennuksesta, ahdistuneisuudesta tai kilpirauhasen vajaatoiminnasta.
Väsymystä voi esiintyä myös silloin, kun elimistö tarvitsee tavallista enemmän lepoa. Väsymyksen välttämiseksi on tärkeää nukkua riittävästi ja syödä terveellistä ravintoa.
Väsymyksen syyt ovat siis moninaiset ja ne vaihtelevat väsymyksen tyypin mukaan. Syiden perusteella voidaan puhua joko psyykkisestä tai fyysisestä väsymyksestä.
Psyykkisellä tai henkisellä väsymyksellä tarkoitetaan uupumusta. Usein tähän liittyy unettomuutta, eli toisin kuin uneliaisuudessa, uneen vaipumisen todennäköisyys on vähentynyt.
Fyysinen väsymys taas voidaan jakaa lihasperäiseen ja keskushermostoperäiseen väsymykseen.
Uupumuksen syitä ovat:
Uneliaisuustyyppistä väsymystä voi aiheuttaa:
- uniapnea
- narkolepsia
- viivästynyt unijakso ja vuorotyöunihäiriö
- muut unihäiriöt
- anemia
- diabetes
- kilpirauhasen vajaatoiminta
- vaihdevuodet
- tulehdussairaudet
- pahanlaatuiset sairaudet
- lääkkeiden haitat
- alkoholismi ja huumeet
Uupumus – oireet
Uupumuksen yleisin oire on voimattomuuden ja uupumuksen tunne, vaikka olisi saanut nukuttua riittävästi.
Uupumus voi johtua myös monista eri syistä, kuten stressistä, univajeesta, sairaudesta, nestehukasta tai huonosta ruokavaliosta. Monet neurologiset sairaudet, kuten MS-tauti aiheuttavat myös uupumusta.
Henkisen väsymyksen, eli uupumuksen oireita ovat:
- jaksamattomuus
- voimattomuus
- muistivaikeudet
- unettomuus
- motivaation puute
- ärtyneisyys
- keskittymisvaikeudet
Pitkäkestoiseen uupumukseen liittyy usein myös yksi tai useampi fyysinen oire, kuten:
- päänsärky
- lihaskivut
- keskittymisvaikeus
- ärtyneisyys
- muistivaikeudet
- sekavuus
Muita väsymyksen oireita
Jatkuva palelu ja väsymys
Jatkuva palelu ja väsymys voi johtua kilpirauhasen vajaatoiminnasta. Kilpirauhasen vajaatoiminta voi tehdä olon jatkuvasti väsyneeksi, vaikka lepoa saisi riittävästi.
Palelu voi aiheutua kilpirauhasen vajaatoiminnasta, joka aiheuttaa verenkierron heikkenemistä ja ruumiinlämmön alenemista. Palelu voi liittyä myös matalaan verenpaineeseen. Kroonisessa väsymysoireyhtymässä (ME/CFS) jatkuva palelu ja väsymys on yleistä, vaikka kilpirauhasen vajaatoimintaa ei olisikaan.
Jatkuva haukottelu
Jatkuva haukottelu on yksi väsymyksen oireista. Se on luonnollinen reaktio väsymykseen, jonka avulla ihminen yrittää nostaa vireystasoaan. Haukottelu on yleisempää uneliaisuustyppisessä väsymyksessä kuin uupumuksessa.
Jatkuvasta haukottelusta puhutaan, kun haukottelua tapahtuu minuutin sisällä useamman kerran. Se voi myös olla harvoin merkki piilevästä terveysongelmasta, kuten anemiasta tai uniapneasta, mutta useimmiten aiheuttajana on unenpuute.
Krooninen väsymysoireyhtymä (CFS)
Kroonisesta väsymysoireyhtymästä puhutaan, kun voimakasta ja toimintakykyä rajoittavaa väsymystä on jatkunut yli puoli vuotta.
Kroonisen väsymysoireyhtymän keskeisimmät oireet ovat:
- heikko rasituksen sietokyky
- uupuneisuus ja väsymys
- huonolaatuinen ja virkistämätön yöuni
- muisti- ja keskittymiskyvyn heikentyminen
- nopea pulssi tai verenpaineen lasku pystyasennossa
Lue lisää: Krooninen väsymysoireyhtymä (ME/CFS)
Väsymyksen hoito ja ehkäisy
Väsymyksen hoito on yksilöllistä ja riippuu siitä, mikä sen aiheuttaja on. Yleisin syy uneliasuustyyppiselle väsymykselle on unenpuute, joten sen syntymistä on mahdollista ehkäistä panostamalla riittävään ja laadukkaaseen uneen.
Vinkit parempaan uneen
Kokeile seuraavia vinkkejä riittävän unen ja unen laadun parantamiseksi:
- Vältä kofeiinia ennen nukkumaanmenoa. Liika kofeiini voi aiheuttaa unettomuutta.
- Harrasta runsaasti liikuntaa viikoittain. Liikunta lisää endorfiineja, jotka tekevät meidät onnellisiksi ja uneliaiksi. Liikunta nostaa myös ruumiin lämpötilaa. Ihmisen on helpompi nukahtaa, kun ruumiin lämpötila on laskusuunnassa.
- Vältä alkoholin juomista ennen nukkumista. Alkoholi vaikuttaa siihen, kuinka nopeasti vaivumme syvään uneen.
- Pidä huoneilma viileänä. Sopiva makuuhuoneen lämpötila on 17-22 astetta. Vanhemmat ihmiset voivat pitää lämpimämmästä makuuhuoneesta. Liian korkea huonelämpötila vaikeuttaa kuitenkin nukahtamista.
- Syö tasapainoisesti ja juo riittävästi vettä. Tasapainoisen ruokavalion ja riittävän nesteytyksen avulla varmistat, että kehosi saa tarpeeksi energiaa ja ravintoaineita.
Painopeitot voivat olla myös hyödyllisiä henkilöille, jotka kärsivät uniongelmista, stressistä tai levottomuudesta nukkumaan mennessä. Painopeiton tuomaa tunnetta kuvaillaan turvaa tuovana ja lämpimänä halauksena.
Lue lisää: Painopeitto
Milloin lääkäriin?
Jos väsymys on jatkunut yli kaksi viikkoa riittävistä yöunista huolimatta tai jos oireet pahenevat ajan mittaan, voi olla syytä käydä lääkärin vastaanotolla. Väsymyksen merkkejä ei pidä jättää huomiotta, sillä ne voivat viitata taustalla olevaan sairauteen, kuten matalaan verensokeriin, kilpirauhasen vajaatoimintaan tai anemiaan.
Onko väsymys vaarallista?
Uupumustyyppinen väsymys on yleensä vaaratonta, mutta se voi johtaa keskittymiskyvyn tai arvostelukyvyn heikkenemiseen. Jos väsymys ilmenee uneliaisuutena, voi rattiin nukahtamisen riski olla suurentunut. Tämän takia väsyneen henkilön ei tulisi kuljettaa ajoneuvoja tai tehdä tarkkaa keskittymiskykyä vaativia työtehtäviä.
Jatkuva väsymys voi olla joskus myös oire sairauksista, kuten anemiasta tai kilpirauhasen vajaatoiminnasta. Jos huomaat olevasi kohtuuttoman väsynyt usein, tarvitset toistuvia lepohetkiä, eikä väsymys katoa riittävästä unesta huolimatta, on syytä olla yhteydessä lääkäriin, jotta väsymyksen syyt saadaan selvitettyä.
Ethän jää yksin uniongelmien kanssa
Unettomuutta ja unihäiriöitä voidaan hoitaa tehokkaasti. Fokus Unen erikoisyksikkö tarjoaa osaavan tiimin tueksesi, jotta voisit nukkua yösi paremmin.
Tutustu suosituimpiin Fokus Unen palveluihinUnen tarve – kuinka paljon aikuinen tarvitsee unta?
Aikuisen ihmisen unen tarve vaihtelee yksilöittäin. Unen määrään vaikuttavat muun muassa ikä ja elintavat. Keskimäärin useimmat aikuiset tarvitsevat kuitenkin 7–9 tuntia unta yössä pysyäkseen terveinä ja hyvinvoivina. Unen pituuden lisäksi myös unen laadulla on merkitystä. Keskeisimmät tekijät unen laadun parantamisessa ovat fyysinen aktiivisuus sekä oikeanlainen ja terveellinen ravinto.
Mitkä vitamiinit auttavat väsymykseen?
Vitamiinit eivät ole ratkaisu väsymykseen, mutta joidenkin vitamiinien puute saattaa lisätä väsymyksen tunnetta.
B-vitamiineilla on tärkeä rooli elimistön toiminnan kannalta, ja niiden puute voi lisätä väsymyksen tunnetta. Valtaosa ihmisistä saa kuitenkin B-vitamiineja tarpeeksi normaalista ruokavaliosta.
Seuraavat B-ryhmän vitamiinit tukevat hermoston ja aivojen toimintaa:
- B6-vitamiini - B6-vitamiini auttaa elimistöä tuottamaan serotoniinia, joka säätelee mielialaa ja unirytmiä. B6-vitamiinin puute voi johtaa unettomuuteen, ahdistuneisuuteen, ärtyneisyyteen ja huonoon muistiin.
- B9-vitamiini (folaatti) - B9-vitamiini, eli folaatti on tärkeässä roolissa elimistön toiminnan kannalta. Se edistää aivojen terveyttä ja on välttämätön uusien punasolujen ja hemoglobiinin muodostuksessa. Folaattia saa kasviksista, marjoista ja hedelmistä, täysjyväviljatuotteista, tai synteettisesti vitamiinivalmisteista foolihapon muodossa.
- B12-vitamiini (kobalamiini) - B12-vitamiinin tehtävänä on auttaa ylläpitämään terveitä punasoluja ja hermojen toimintaa. B12-vitamiinia saa luonnostaan vain eläinperäisistä tuotteista, kuten lihasta, kalasta, munista ja maitotuotteista. Etenkin vegaanien olisi hyvä varmista riittävä B12-vitamiinin saanti vitamiinilisien avulla.
yleislääkäri, Terveystalo Helsinki Uniklinikka
Asiantuntijana tässä artikkelissa toimi Terveystalo Helsinki Uniklinikan yleislääkäri Eevert Partinen.