Folaatti (B9-vitamiini, foolihappo) on vesiliukoinen vitamiini, joka kuuluu B-vitamiineihin.

Folaatti (foolihappo) on erityisen tärkeää alkuraskaudessa

23.11.2020 | Päivitetty 3.11.2022

Folaatti (B9-vitamiini, foolihappo) on vesiliukoinen vitamiini, joka kuuluu B-vitamiineihin. Folaatti on tärkeä solujen jakautumisen ja verisolujen muodostumisen kannalta. Folaatti on tärkeää myös muille kuin raskaana oleville naisille ja suomalaiset saavat folaattia usein liian vähän ravinnosta. Tässä tietopaketissa kerrotaan folaatin lähteistä, folaatin puutteen aiheuttamista oireista, folaatin viitearvoista ja folaattiarvojen mittauksesta.

Folaattiarvon voi mitata laboratoriotutkimuksella. 

Folaattitutkimus (fS-Folaat) on verikoetutkimus, johon ei tarvitse lääkärin lähetettä. Lähetteettömiin laboratorikokeisiin voi hakeutua kuka tahansa, joka on kiinnostunut omasta hyvinvoinnistaan ja haluaa saada tietoa senhetkisestä folaattiarvostaan.

Sisällysluettelo

Folaatti ja foolihappo

Folaatti, eli B9-vitamiini, on maksaan varastoituva, elimistön toiminnan kannalta tärkeä vitamiini. Folaatin saanti vaikuttaa esimerkiksi aivojen terveyteen ja on välttämätön uusien punasolujen ja hemoglobiinin muodostuksessa. Lisäksi folaatti vaikuttaa elimistössä esimerkiksi hermoston toimintaan, solujen jakaantumiseen sekä proteiinien aminohappojen aineenvaihduntaan. Elimistö ei itse tuota folaattia, minkä takia folaatin saannista pitää huolehtia ravinnon kautta.

Foolihappo on folaattia vastaava, keinotekoisesti valmistettu vitamiini, jota käytetään ravintolisissä, vitamiinivalmisteissa ja elintarvikkeissa vitamiinilisänä. Foolihappoa suositellaan etenkin raskaanaoleville tai jos suunnitelmissa on raskaus.

 

Foolihappo ja raskaus

Foolihappo on erityisen tärkeää raskaana oleville ja sitä suunnitteleville naisille. Liian niukka alkuraskauden folaatinsaanti voi aiheuttaa sikiön hermostoputken sulkeutumishäiriöitä (neural tube defect, NTD), jotka voivat vaikuttaa esimerkiksi lapsen liikunnalliseen kehitykseen. Riskiin ei voida vaikuttaa lisäämällä folaatinsaantia raskauden myöhemmässä vaiheessa, sillä hermostoputken vauriot syntyvät raskauden alkuvaiheessa.

Folaatin saantisuositus raskaanaoleville ja sitä suunnitteleville on 500 µg.

Folaatin puute

Suomalaiset saavat keskimäärin liian vähän folaattia. Keho ei pysty itse tuottamaan folaattia, jolloin folaatti pitää saada ravinnosta. Folaatin saannissa apuna voi olla myös foolihappolisä. Useimmiten folaatin puute johtuu liian yksipuolisesta ravinnosta.

Folaatin puute johtuu useimmiten:

  • Liian yksipuolisesta ravinnosta
  • Folaatin huono imeytyminen (esimerkiksi imeytymishäiriöiden tai keliakian takia)
  • Tietyt lääkkeet (epilepsialääkkeet, metotreksaatti, trimetopriimi)
  • Lisääntynyt folaatin tarve raskauden aikana

Folaatin puute – oireet

Folaatin ja foolihapon puute aiheuttaa yleisimmin megaloblastista anemiaa, jonka oireita voivat olla väsymys, ihon kalpeus, ärtyisyys ja ripuli. Usein anemian taustalla voi olla myös B12-vitamiinin puute, jota tarvitaan folaatin imeytymiseen.

Folaatin puute on yhdistetty myös mahdollisesti suurempaan riskiin sairastua tiettyihin syöpiin sekä sydän- ja verisuonisairauksiin. Folaatin liian niukka saanti voi aiheuttaa alkuraskauden aikana sikiön hermostoputken sulkeutumishäiriön eli selkärankahalkion.

Folaatti – lähteet

Täysjyväviljat, tuoreet kasvikset ja hedelmät, marjat, pavut sekä maksa ovat hyviä folaatin lähteitä. Kasviksista etenkin tummat tummanvihreät sisältävät paljon folaattia.

Paljon folaattia sisältäviä ruokia ovat esimerkiksi:

  • parsakaali, parsa
  • rucola, pinaatti, lehtikaali, ruusukaali
  • ruisleipä
  • muut kasvikset
  • kikherneet ja erilaiset pavut
  • maksa
  • maapähkinä

Folaatti tuhoutuu helposti, kun ruokaa kuumennetaan. Folaattia sisältävät ruuat, kuten kasvikset, kannattaisikin nauttia mahdollisimman tuoreina. Folaatin imeytymisen kannalta myös riittävä B12-vitamiini on tärkeää. B12-vitamiinia saa esimerkiksi maksasta, lihasta, maitotuotteista ja kalasta.

Foolihappolisä

Folaatinsaantia voidaan täydentää myös foolihappoa sisältävällä ravintolisällä, mikäli sen saanti on muuten vähäistä. Suomessa folaatin saanti ravinnosta on keskimäärin liian vähäistä, etenkin mikäli ruokavalio ei ole tarpeeksi monipuolinen. Foolihappolisää suositellaankin etenkin raskautta suunnitteleville ja raskaana oleville henkilöille, sillä foolihapon puutos aiheuttaa synnynnäistä hermostoputken sulkeutumishäiriöitä. Foolihappolisää saa ostettua tabletteina apteekeista.

Folaatin saantisuositus

Seuraavasta listasta näet suositellun folaatin saannin päivässä:

  • lapset 50-200 µg iän mukaan
  • aikuiset 300 µg
  • hedelmällisessä iässä olevat naiset 400 µg
  • raskautta suunnittelevat ja raskaana olevat 500 µg

 

folaatin-saantisuositus.png

Aikuisen folaatin saantisuosituksen (300 µg) saa täyteen päivässä syömällä esimerkiksi:

  • 2 palaa ruis- tai kauraleipää 12 ug
  • 1 dl kikherneitä tai papuja 138 ug
  • 100 g parsakaalia 80 ug
  • 1 dl marjoja 11 ug
  • kourallisen (n.30 g) cashew- tai saksanpähkinöitä 20 ug
  • ½ punaista paprikaa 50 ug

Hedelmällisessä iässä olevien naisten saantisuosituksen (400 ug) saa täyteen syömällä lisäksi esimerkiksi:

  • 1 iso kiivi (42 ug)
  • keskikokoinen annos ruokaa, jossa sekalaisia kasviksia ja kanaa (60 ug)

Monipuolisen ruokavalion ja eri ravintoaineiden saannin kannalta eri lähteitä kannattaa yhdistellä monipuolisesti. Foolihappo on erityisen tärkeää naisille, joille raskaus on ajankohtaista lähitulevaisuudessa tai jotka ovat raskaana. Tällöin riittävä folaatinsaanti kannattaakin varmistaa foolihappoa sisältävällä ravintolisällä.

Jos kaipaat apua ruokavaliosi suunnittelemiseen ja eri vitamiinien ja ravintoaineiden riittävän saannin varmistamiseen, voit varata ajan Terveystalon ravitsemusterapeutille.

Lue lisää: Ravitsemusterapeutin vastaanotto

 

Folaatti (fS-Folaat) viitearvot

Folaatin viitearvo on >8 nmol/l. Folaattiarvot (fS-Folaat) mitataan verikokeella laboratoriossa.

Folaatin mittaaminen ilman lähetettä

Voit mitata folaattiarvosi ilman lääkärin lähetettä laboratoriossa tehtävällä verikokeella. Folaatin näytteenotossa tutkitaan folaatin pitoisuus (fS-Folaat). Matala folaattiarvo viittaa joko folaatin tai B12-vitamiinin puutokseen. 

Jos haluat selvittää folaattiarvosi osana kokonaisvaltaista hyvinvointia, tutustu kattaviin tutkimuspaketteihimme. Jos kärsit esimerkiksi väsymyksestä tai voimattomuudesta tai epäilet anemiaa, voi olla hyödyllistä tutkia useampi arvo kerrallaan, jotta oireiden taustatekijät saadaan selvitettyä laajemmin.

Ohjeet asiointiin

Folaatin sekä erilaisten tutkimuspakettien näytteenottoa varten varataan 10 minuutin aika laboratorioon. Et tarvitse tutkimukseen lääkärin lähetettä. Kerro paikan päällä, mihin tutkimukseen olet tulossa. Voit vielä keskustella eri tutkimusvaihtoehdoista ja niiden sisällöstä vastaanotossa tai näytteenottajan kanssa.

Ennen näytteenottoa tulee olla ravinnotta 10-12 tuntia. Tutkimustulokset valmistuvat yleensä 2-3 vuorokauden kuluessa. Pääset katsomaan omat tutkimustuloksesi Oma Terveys -sovelluksesta, johon saat selkeän ja helposti ymmärrettävän tulosraportin. Mikäli haluat tulokset postitse, sovi asiasta erikseen laboratoriossa.

Tulosraportista näet omien tutkimustulosten lisäksi kyseisen laboratoriotutkimuksen viitearvot. Samassa yhteydessä kerrotaan mitä mikäkin arvo tarkoittaa ja mikä sen tehtävä on elimistössä. Saat jatko-ohjeet tilanteeseen, jossa omat arvosi poikkeavat viitearvoissa. Mikäli tulokset ovat hälyttäviä, Terveystalosta ollaan yhteydessä sinuun, ja varmistetaan, että olet saanut tulokset. Jos tutkimustuloksesi poikkeavat viitearvoista, on syytä varata aika lääkärille. Vastaanotolla lääkäri auttaa tulkitsemaan tulokset ja selvittää jatkotutkimusten ja hoidon tarpeen.

ohjeet-asiointiin-toimi-nain.png


Sinua saattavat kiinnostaa myös seuraavat tietopaketit:

Asiantuntija
Kirsi Englund
Kirsi Englund

ravitsemusterapeutti

Asiantuntijana tässä artikkelissa toimi ravitsemusterapeutti Kirsi Englund.