Ahdistus on tilapäisenä normaali tunne, mutta voi johtaa pitkittyessä ahdistuneisuushäiriöön

Ahdistus on tilapäisenä normaali tunne, mutta voi johtaa pitkittyessä ahdistuneisuushäiriöön

6.10.2021

Ahdistus on yleistä ja lievä ahdistuneisuus on osa kaikkien elämää ajoittain. Ahdistus voi olla vaihtelevaa ja se saattaakin vaihdella lievästä jännityksestä paniikkikohtauksiin. Mikäli ahdistus on voimakasta ja se on pitkittynyt, voi kyseessä olla ahdistuneisuushäiriö, kuten paniikkihäiriö tai yleistynyt ahdistuneisuushäiriö. Tässä tietopaketissa kerromme tarkemmin, miltä ahdistus tuntuu, mitä oireita ahdistus voi aiheuttaa sekä milloin on syytä hakea apua.

Kuormittavaan elämäntilanteeseen liittyvä ahdistus poistuu yleensä silloin, kun elämäntilanne helpottaa.

Jos ahdistuneisuus on kuitenkin pitkäkestoista ja se tuntuu sietämättömältä tai haittaa toimintakykyä, on hyvä hakea apua ja keskustella juuri sinulle sopivasta hoidosta.

Terveystalon psykologit, psykiatrit ja psykoterapeutit ovat tukenasi ahdistuksen hoidossa.

Sisällysluettelo

Miltä ahdistus tuntuu?

Ahdistus tuntuu uhan tai vaaran tunteena, jonka syytä ei aina osata edes tunnistaa. Tämä onkin selittävä tekijä, joka erottaa ahdistuksen pelosta: pelon kohteena on jokin konkreettinen asia tai tilanne, kun vuorostaan ahdistuksen tunteen määrittäminen voi olla vaikeampaa. Ahdistus tunteena aiheuttaa huolta ja murehtimista sekä rauhattomuutta, levottomuutta ja jopa pelokkuutta.

Mistä ahdistus kertoo?

Lievä ja tilapäinen ahdistus saattaa lisätä suorituskykyä, kuten tärkeään suoritukseen liittyvä jännityksen sekainen ahdistuneisuus ja puskea siten meitä eteenpäin. Tällöin on normaalia, että stressitaso nousee ja lievä ahdistus on tavallista. Ahdistus tunteena on myös tärkeä, koska sen avulla pystymme tunnistamaan, että kestokykymme on ylittynyt ja on tehtävä elämään muutoksia.

Ahdistus voi aiheuttaa muun muassa levottomuutta, rauhattomuutta, murehtimista, huolta ja uhan tai vaaran tunnetta.

Mistä ahdistus johtuu?

Ahdistusta voi aiheuttaa uhkaava tai epämiellyttävä tilanne tai jokin ristiriitainen suhtautuminen johonkin tiettyyn asiaan. Ahdistuksesta kärsivä ei myöskään osaa aina sanoa mistä tunne johtuu ja ahdistus saattaa olla reaktio etäiseen, tunnistamattomaan tai epämääräiseen vaaraan. Ahdistus voi olla yhden asian aiheuttama tai monen eri tekijän summa. Ahdistuksen saattaa laukaista myös traumaattisiin tapahtumiin liittyvät muistot tai elämän muutosvaiheet kunnes tilanne vakiintuu.

Lisäksi ahdistuneisuutta voi aiheuttaa jotkut somaattiset sairaudet, päihteet, sitä voi esiintyä joidenkin lääkkeiden haittavaikutuksena tai vieroitusoireena päihteiden lopettamisen jälkeen. Somaattiset sairaudet, jotka voivat oireilla ahdistuksena ovat mm. diabetes, kilpirauhasen liikatoiminta ja kilpirauhasen vajaatoiminta sekä erilaiset sydänsairaudet.

Ahdistus – oireet

Ahdistus voi aiheuttaa erilaisia fyysisiä ja psyykkisiä oireita. Psyykkisiä ahdistuksen aiheuttamia oireita ovat esimerkiksi rauhattomuus, levottomuus, pelokkuus, jännittyneisyys sekä huoli ja murehtiminen.

Ahdistuksen aiheuttamia fyysisiä oireita voivat olla esimerkiksi sydämentykytykset, hengityksen voimistuminen, hikoilu, kasvojen punoitus, ruumiinlämmön nousu, huimaus, vatsaoireet, verenpaineen nousu sekä vapina.

Ahdistustesti

Tässä ahdistustestissä (GAD-7) käytettävä menetelmä on kehitetty yleistyneen ahdistuneisuushäiriön seulontaan ja seurantaan. Testin avulla voit arvioida ahdistuneisuusoireitasi.

Arvioi jokaisen väittämän kohdalla, kuinka usein seuraavat ongelmat ovat vaivanneet sinua edeltäneen kahden viikon aikana.  

  1. Hermostuneisuuden, ahdistuneisuuden tai kireyden tunne

    Ei lainkaan (0 pistettä)
    Useana päivänä (1 piste)
    Suurimpana osana päivistä (2 pistettä)
    Lähes joka päivä (3 pistettä)
      
  2. Kyvyttömyys lopettaa huolehtiminen tai pitää se kurissa

    Ei lainkaan (0 pistettä)
    Useana päivänä (1 piste)
    Suurimpana osana päivistä (2 pistettä)
    Lähes joka päivä (3 pistettä)

  3. Liiallinen huolestuneisuus erilaisista asioista

    Ei lainkaan (0 pistettä)
    Useana päivänä (1 piste)
    Suurimpana osana päivistä (2 pistettä)
    Lähes joka päivä (3 pistettä)

  4. Vaikeus rentoutua

    Ei lainkaan (0 pistettä)
    Useana päivänä (1 piste)
    Suurimpana osana päivistä (2 pistettä)
    Lähes joka päivä (3 pistettä)

  5. Niin levoton olo, että on vaikea pysyä aloillaan

    Ei lainkaan (0 pistettä)
    Useana päivänä (1 piste)
    Suurimpana osana päivistä (2 pistettä)
    Lähes joka päivä (3 pistettä)

  6. Taipumus harmistua tai ärsyyntyä helposti

    Ei lainkaan (0 pistettä)
    Useana päivänä (1 piste)
    Suurimpana osana päivistä (2 pistettä)
    Lähes joka päivä (3 pistettä)

  7. Pelko siitä, että jotakin kauheaa saattaisi tapahtua

    Ei lainkaan (0 pistettä)
    Useana päivänä (1 piste)
    Suurimpana osana päivistä (2 pistettä)
    Lähes joka päivä (3 pistettä)
 
Ahdistustestin tulokset: 
0−4 pistettä:  Vähäinen ahdistuneisuus
5−9 pistettä:  Lievä ahdistuneisuus
10−15 pistettä:  Kohtalainen ahdistuneisuus
16−21 pistettä:  Vaikea ahdistuneisuus

Tein ahdistustestin − mitä seuraavaksi?

Kuormittavassa elämäntilanteessa on normaalia kokea ahdistusta. Jos ahdistuneisuus on kuitenkin pitkäkestoista ja se tuntuu sietämättömältä tai haittaa toimintakykyä, on hyvä hakea apua ja keskustella juuri sinulle sopivasta hoidosta. Terveystalon psykologit, psykiatrit ja psykoterapeutit ovat tukenasi ahdistuneisuuden hoidossa.

Ahdistuneisuushäiriö

Lievä ahdistuneisuus kuuluu elämään ajoittain, mutta tilanteessa, jossa ahdistuneisuus on kohtuuttoman voimakasta ja hallitsematonta, voidaan puhua ahdistuneisuushäiriöstä

Ahdistuneisuushäiriö – tunnusmerkit:

  • voimakasta ahdistuneisuutta
  • ahdistuneisuus on pitkäkestoista
  • ahdistus rajoittaa toimintakykyä

Ahdistuneisuushäiriötä on erilaisia, joista yleisimpiä ovat yleistynyt ahdistushäiriö, paniikkihäiriö, sosiaalisten tilanteiden pelko ja julkisten paikkojen pelko.

Yleistynyt ahdistuneisuushäiriö

Yleistynyt ahdistuneisuushäiriö ilmenee kohtuuttomana huolena, jota on vaikea hallita. Ahdistuneisuuden syntyyn voi tällöin vaikuttaa esimerkiksi huoli terveydestä tai taloudellisesta tilanteesta. Yleistynyt ahdistuneisuushäiriö aiheuttaa siitä kärsivälle ylihuolestuneita tunteita jatkuvasti ja murehtimisen kohteena ovat usein todelliset tai tulevaisuuteen liittyvät uhat. Uhat liittyvät joko omaan elämään tai läheisiinsä ja esimerkki tämmöisestä uhasta on pelko onnettomuuteen joutumisesta. 

Paniikkihäiriö

Paniikkihäiriö aiheuttaa voimakkaita ja toistuvia ahdistuneisuuskohtauksia eli paniikkikohtauksia, jotka alkavat yllättäen. Paniikkikohtaus johtaa nopeasti pakokauhuntuntuiseen olotilaan sekä siitä kärsivälle voi tulla tunne todellisuuden vääristymisestä sekä kuoleman pelosta. Paniikkikohtaus aiheuttaa tukehtumisen tunnetta, rintakipua, huimausta ja sydämentykytystä. 

Sosiaalisten tilanteiden pelko

Lievä jännittäminen ja sosiaalinen arkuus on normaali persoonallisuuden piirre, mutta tilanteessa, jossa pelko rajoittaa elämää, kuten opiskelua tai ihmissuhteita, voidaan puhua sosiaalisen tilanteen pelosta. Henkilö, joka kärsii sosiaalisten tilanteiden pelosta, välttelee ja pelkää tilanteita, joissa voisi joutua toisten ihmisten tarkkailun kohteeksi tai tekemisiin tuntemattomien ihmisten kanssa. Tällöin henkilö pelkää, että hän joutuu nolatuksi tai nöyryytetyksi käyttäytymisensä perusteella.

Julkisten paikkojen pelko

Julkisten paikkojen pelosta kärsivä ahdistuu voimakkaasti tilanteista, joista ei pääse nopeasti pois. Paikat, jotka voivat aiheuttaa ahdistusta ovat mm. ihmisjoukko ja suljettu tila tai paikka, josta on hidasta poistua. Julkisten paikkojen pelossa ahdistuksen kohteena on tietty paikka, kun vuorostaan sosiaalisten tilanteiden pelossa ahdistus liittyy omaan käyttäytymiseen muiden seurassa. Paikkojen välttely johtuu useassa tapauksessa pelkoon saada paniikkikohtaus. 

Lue lisää: Ahdistuneisuushäiriö

Milloin hakea apua?

Ahdistuneisuuteen on hyvä hakea apua, jos ahdistuneisuus on pitkittynyt sekä pelko ja huoli käyvät kohtuuttoman suuriksi. Mikäli elämäntilanteesi on kuormittava, on normaalia kokea ahdistusta. Kuitenkin tilanteessa, jossa ahdistus tuntuu sietämättömältä ja haittaa toimintakykyä, on hyvä hakea apua ja keskustella juuri sinulle sopivasta hoidosta. 

Terveystalon Fokus Mielen erikoisyksikön ammattilaiset ovat tukenasi, kun sitä tarvitset elämäntilanteesta riippumatta. 

Ahdistuksen hoito – mikä auttaa ahdistukseen?

Mikäli ahdistus liittyy kuormittavaan elämäntilanteeseen, ahdistus usein poistuu myös, kun elämäntilanne helpottaa. Jos ahdistus on pitkittynyttä ja se haittaa jo normaalia elämää on hyvä hakea apua.

Ahdistuneisuudesta kärsivää hoidetaan psykologisin tai psykoterapeuttisin menetelmin tai lääkehoidolla. Hoidossa pyritään selvittämään ahdistuneisuuden syyt sekä autetaan potilasta löytämään eri keinoja ahdistuneisuuden helpottamiseksi.

Ahdistuksen hoidossa on tärkeä ymmärtää ahdistuksen luonne, opetella ahdistuksen hallintakeinoja sekä sellaisten ajatusten tarkastelu ja kyseenalaistaminen, jotka vahvistavat tai ylläpitävät ahdistusta.

Mikäli lääkehoito tulee kyseeseen, tulee lääkehoidon suunnittelua, aloitusta ja seurantaa varten varata aika lääkärille.

Ahdistuksen itsehoito – miten lievittää ahdistusta?

Ahdistus liittyy pelonsekaiseen ja huolestuneeseen tunnetilaan, jolloin ahdistuksesta kärsivä huolestuu tai murehtii jostakin nykyhetken tai tulevaisuuden tapahtumasta. Ahdistuksen itsehoitoon voi kokeilla erilaisia keinoja, jotka saattavat helpottaa omaa ahdistusta.

Vinkkejä ahdistuksen itsehoitoon: 

  • kohtaa ahdistusta aiheuttavat ajatukset ja pidä huolihetki, jolloin keskitetysti pohdit ahdistusta aiheuttavia ajatuksia
  • suuntaa ahdistavia ajatuksiasi muualle ja keskitä niitä tietoisesti huolihetkiin
  • kirjoita ajatuksiasi ylös tai esimeksi pura ajatuksiasi liikkumalla 
  • tunnista ja tarkastele ajatuksia, jotka aiheuttavat ahdistusta ja pohdi voisiko niistä ajatella toisin
  • altista itseäsi pienin askelin ahdistaviin ajatuksiin ja tilanteisiin
  • vältä alkoholia ja muita päihteitä
  • pidä päivärytmi säännöllisenä

Jotkut somaattiset sairaudet, kuten kilpirauhasen liikatoiminta tai kilpirauhasen vajaatoiminta voivat aiheuttaa myös ahdistuneisuutta. Terveystalolla pääset mittaamaan kilpirauhasarvosi ilman lääkärin lähetettä. Kilpirauhasen tutkimuspaketti sisältää aivolisäkkeen tuottaman tyreotropiini (S-TSH) -hormonin pitoisuusmittauksen sekä kilpirauhasen tuottaman vapaan tyroksiinin (S-T4-V) -hormonin pitoisuusmittauksen. Näiden tutkimusten avulla voidaan arvioida onko sinulla kilpirauhasen toimintahäiriötä.

Tutkimuksien verikokeisiin tulee varata 5–10 minuutin laboratorioaika. Kokeisiin ei tarvitse valmistautua etukäteen. Tutkimustulokset näet heti niiden valmistuttua sähköisestä Oma Terveys -palvelusta. Voit saada tulokset myös postitse, kun sovit asiasta erikseen laboratoriossa. Oma Terveys -palvelussa näet aina ko. tutkimuksen viitearvot sekä jatko-ohjeet tilanteeseen, jossa arvot poikkeavat viitearvoista. Viitearvoista poikkeavien tulosten arviointia varten on syytä varata aika lääkärille, joka auttaa tulosten tulkinnassa ja selvittää hoito- ja jatkotutkimuksen tarpeen.

Kysymyksiä ja vastauksia

Kysymyksiä ja vastauksia ahdistukseen liittyen voit lukea ahdistusaiheisen webinaarimme kysymyskoosteesta. Asiantuntijamme Lotta Heiskanen ja Sami Leppämäki vastasivat kootusti webinaarin katsojien yleisimmin kysyttyihin kysymyksiin.

Lue lisää: Ahdistusaiheinen webinaari, kysymyksiä ja vastauksia


Sinua saattavat kiinnostaa myös seuraavat tietopaketit: