Paniikkihäiriö on pitkäkestoista pelkoa toistuvista paniikkikohtauksista
21.10.2021 | Päivitetty 15.1.2024
Asiantuntija Sami Leppämäki, psykiatrian erikoislääkäri, dosentti
Paniikkihäiriön keskeinen piirre on toistuvat paniikkikohtaukset, joihin liittyy pitkäkestoista pelkoa uudesta kohtauksesta. Tässä tietopaketissa kerrotaan mitkä ovat paniikkihäiriön oireet, mitkä syyt laukaisevat paniikkikohtauksia ja miten paniikkihäiriötä voi hoitaa.
Toistuvien paniikkikohtausten ja voimakkaiden oireiden vuoksi kannattaa hakeutua mielen asiantuntijan vastaanotolle. Vaikka paniikkihäiriö tai sen oireet eivät ole vaarallisia, voitte miettiä ammattilaisen kanssa juuri sinulle parhaiten sopivia keinoja paniikkikohtauksien hallintaan sekä mahdollisen paniikkihäiriön hoitoon.
Sisällysluettelo
Mikä on paniikkihäiriö?
Paniikkihäiriö on ahdistuneisuushäiriön muoto. Paniikkihäiriöllä tarkoitetaan toistuvia paniikkikohtauksia, joihin liittyy pitkäkestoista pelkoa uudesta kohtauksesta.
Paniikkihäiriöstä kärsii noin 2–3 prosenttia väestöstä jossain elämän vaiheessa. Naisilla häiriö on kaksi kertaa yleisempi kuin miehillä. Suurin osa kokee myös paniikkikohtausten pelon aiheuttamaa julkisten paikkojen pelkoa.
Paniikkikohtaus – oireet
Paniikkikohtauksen oireet ja tuntemukset kehittyvät äkillisesti ja saavuttavat huipun nopeasti. Paniikkikohtaus alkaa odottamattomasti tilanteessa, joka ei ole erityisen rasittava tai vaarallinen.
Yleisiä paniikkikohtauksen oireita ovat esimerkiksi:
- sydämentykytys
- rintakipu
- tukehtumisen tunne
- hikoilu
- vapina
- huimaus ja epätodellisuuden tunne
- pelko hallinnan menettämisestä tai ”hulluksi tulemisen” pelko
- kuolemanpelko
Mikä voi laukaista paniikkihäiriön?
Syitä, jotka voivat laukaista toistuvia paniikkikohtauksia:
- tietyt paikat ja tilanteet, kuten julkiset paikat tai sosiaaliset tilanteet
- elämän erilaiset kuormittavat tekijät, kuten ero tai läheisen kuolema
- elämäntilanteen muutosvaiheet, myös myönteiset elämäntilanteen muutokset
- perinnöllisyys
- pidempään kestänyt ahdistuneisuus
- lapsuuden traumaattiset kokemukset
- pitkään jatkunut stressitila
- voi syntyä myös ilman selkeää syytä
Moni paniikkihäiriöstä kärsivä pelkää, että paniikkikohtaus uusiutuu, joka vuorostaan lisää stressiä ja altistaa uusille kohtauksille. Tämä voi johtaa tilanteeseen, jossa paniikkihäiriöstä kärsivä alkaa vältellä tilanteita, joissa on aikaisemmin saanut kohtauksen, kuten julkisia paikkoja tai liikennevälineitä.
Paniikkihäiriö – hoito
Paniikkihäiriötä hoidetaan psykososiaalisten hoitomuotojen, kuten psykoterapian ja lääkehoidon yhdistelmänä. Paniikkihäiriötä voi hoitaa myös joko psykoterapialla tai lääkehoidolla erikseen, mutta niiden yhdistelmä on paras keino.
Terapian avulla oireilua voi oppia ymmärtämään ja hallitsemaan. Lyhytpsykoterapeuttinen tuki on hyödyllistä jo oireilun alkuvaiheessa. Jos oireet pitkittyvät, voi kuntoutuspsykoterapia olla tarpeen.
Psykoterapiassa pyritään selvittämään paniikkikohtauksista aiheutuvia oireita, luopumaan välttämiskäyttäytymisestä sekä katkaisemaan paniikkioireiden kierteet muokkaamalla haitallisia ajatus- ja käyttäytymismalleja.
Lääkehoito voi olla tarvittaessa käytettävää paniikkikohtauksia lievittävää ja ennaltaehkäisevää tai lääkitys voi olla säännöllisesti päivittäin käytettävää, jolloin se vähentää ahdistusta ja ehkäisee paniikkikohtauksia.
Mikäli sinulla on toistuvia paniikkikohtauksia, on hyvä hakea apua, jotta voidaan tunnistaa syitä paniikkikohtauksille. Kaiken tasoisia mielen hyvinvoinnin haasteita voidaan tehokkaasti hoitaa ja apua on hyvä hakea mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Yhdessä Terveystalon Fokus mielen erikoisyksikön ammattilaisen kanssa voitte miettiä juuri sinulle parhaiten sopivia keinoja hoitaa ja hallita paniikkikohtauksia.
Lue lisää paniikkihäiriön tutkimuksesta ja hoidosta.
Milloin kannattaa hakea apua?
Toistuvien paniikkikohtausten ja voimakkaiden oireiden vuoksi kannattaa hakeutua mielen asiantuntijan vastaanotolle. Vaikka paniikkihäiriö tai sen oireet eivät ole vaarallisia, voidaan asiantuntijan kanssa miettiä keinoja, miten paniikkihäiriöitä voidaan hoitaa ja ehkäistä.
Sinua saattavat kiinnostaa myös seuraavat tietopaketit:
psykiatrian erikoislääkäri, dosentti
Asiantuntijana tässä artikkelissa toimi psykiatrian erikoislääkäri, dosentti Sami Leppämäki.