Uniapnea on sairaus, joka aiheuttaa unenaikaisia hengityskatkoksia.

Uniapnea voi hoitamattomana lisätä eri sairauksien riskiä

Uniapnea aiheuttaa unenaikaisia hengityskatkoksia tai hengityksen vaimentumista. Uniapnean takia uni voi jäädä katkonaiseksi, jonka seurauksena uniapneaa sairastava saattaa herätä aamuisin väsyneenä ja kokea voimakasta päiväsaikaista väsymystä. Hoitamattomana uniapnea voi olla terveysriski. Hoitamaton uniapnea saattaa aiheuttaa esimerkiksi verenpainetaudin, diabeteksen tai rytmihäiriöitä, tai vaarantaa ajoturvallisuuden. Tässä tietopaketissa kerrotaan, mitä oireita uniapnea aiheuttaa ja mistä se johtuu, sekä milloin on hyvä hakeutua lääkärin vastaanotolle.

Mikäli olet kokenut muun muassa poikkeavaa väsymystä tai toinen henkilö on toistuvasti todennut hengityskatkoksia ja kuorsausta nukkuessasi, on syytä hakeutua tarkempiin tutkimuksiin.

Uniapnea diagnosoidaan joko laajalla unipolygrafialla tai suppeammalla yöpolygrafialla.

Sisällysluettelo

Mikä on uniapnea?

Uniapnea on sairaus, joka aiheuttaa unenaikaisia hengityskatkoksia. Obstruktiivinen uniapnea ahtauttaa ylähengitysteitä unen aikana ja aiheuttaa siten toistuvia hengityskatkoksia tai hengityksen vaimentumista. Hengityskatkosten eli apneoiden aikana sisäänhengitys estyy ja hengityksen vaimentuessa hengitysvirtaus vähenee. Tämän seurauksena veren happipitoisuus laskee ja verenpaine voi kohota. Hengityskatkoksen seurauksena aivot herättävät nukkujan, sillä happipitoisuuden alenemisen takia hapen määrä verenkierrossa laskee. Hengityskatkokset voivat kestää muutamasta sekunnista yli minuuttiin. 

Uniapneaa sairastaa noin 9−24 prosenttia väestöstä ja sitä esiintyy niin miehillä kuin naisillakin. Uniapneaa voivat sairastaa kaikenikäiset, mutta yleisintä se on 40−65-vuotiailla. Moni sairastaa uniapneaa tietämättään: diagnosoimattomia uniapnea potilaita arvioidaan olevan Suomessa noin 150 000.

Uniapnea voidaan jaotella kolmeen eri ryhmään sen vaikeusasteen mukaan: lievä, keskivaikea ja vaikea.

Uniapnean vaikeusasteet:

  • lievä uniapnea: 5−15 hengityskatkoa tai hengityksen vaimentumaa tunnissa
  • keskivaikea uniapnea: 16−30 hengityskatkoa tai hengityksen vaimentumaa tunnissa
  • vaikea uniapnea: yli 30 hengityskatkoa tai hengityksen vaimentumaa tunnissa

Uniapnea − syyt

Uniapnean merkittävä aiheuttaja on ylipaino, ja yli puolet uniapneaa sairastavista onkin ylipainoisia. Myös rakenteelliset tekijät saattavat olla syynä uniapnealle: lyhyt ja paksu kaula, ahdas nenä tai nielu sekä kookkaat nielurisat. Lisäksi vaihdevuosi-iän ohittaneilla naisilla esiintyy enemmän uniapneaa kuin sitä nuoremmilla naisilla.

Uniapnea − oireet

Uniapnea voi oireilla muun muassa voimakkaana päiväaikaisena väsymyksenä sekä keskittymisvaikeuksina. Uniapnea aiheuttaa oireita niin yöaikaan kuin päivälläkin. Uniapnean oireet voimistuvat alkoholin sekä rauhoittavien ja rentouttavien lääkkeiden myötä. 

Uniapnean tyypilliset oireet yöllä:

  • kuorsaus
  • hengityskatkokset
  • tukehtumisen tunne
  • unettomuus
  • yöhikoilu
  • närästys
  • kuolaaminen
  • suun kuivuminen
  • lisääntynyt virtsaamisen tarve

Tyypilliset oireet päivällä:

Kuorsaus ei aina tarkoita, että nukkuja sairastaisi uniapneaa. Lisäksi, uniapneasta johtuva päiväaikainen väsymys on usein poikkeavaa väsymystä. Unenaikaiset hengityskatkoset saattavat häiritä unta, jonka takia yöuni ei virkistä nukkujaa. Tämän seurauksena potilaalla saattaa esiintyä poikkeavaa päiväsaikaista väsymystä sekä lisääntynyttä nukahtamisalttiutta.

Hoitamaton uniapnea

Hoitamaton uniapnea voi aiheuttaa:

Uniapnean toteaminen – miten uniapnea todetaan?

Uniapnea diagnosoidaan joko laajalla unipolygrafialla tai suppeammalla yöpolygrafialla. Yöpolygrafia eli uniapneatutkimus selvittää mahdollisia unenaikaisia hengityskatkoksia ja ylähengitysteiden ahtautta. Tutkimus tehdään yön aikana, jolloin tutkimuslaite mittaa antureilla hengitystä, hengitysliikkeitä, nukkumisasentoa, sydämen syketaajuutta sekä veren happikyllästeisyyttä. Tutkimuslaitteen saa mukaan kotiin. Tutkimus on kivuton, joten se ei häiritse nukkujaa. Tutkimustulosten perusteella potilas osataan ohjata oikeaan hoitoon.

Uniapnean hoito − voiko uniapneasta parantua?

Mikäli uniapnea johtuu ylipainosta, on hoitona painonhallinta, tarvittaessa ravitsemusterapeutin ohjaamana. Asentoriippuvaisen uniapnean hoidoksi suositellaan asentohoitoa eli selin nukkumisen välttämistä esimerkiksi uniapnearepun tai uniapneavyön avulla, tai ompelemalla tennispallot pyjaman selkäpuolelle. Keskivaikean ja vaikean uniapnean hoidoksi suositellaan CPAP-hoitoa, joka on unenaikainen ylipainehengityshoito. CPAP-hoito toteutetaan CPAP-laitteen avulla. Myös uniapneakisko on mahdollinen hoitokeino uniapnean hoitoon.

Uniapneaa sairastavan suositellaan kokeilemaan lisäksi seuraavaa:

  • selinmakuun välttäminen nukkuessa
  • nenän tukkoisuuden hoito
  • ylipainon välttäminen
  • alkoholin ja rauhoittavien lääkkeiden käytön vähentäminen
  • tupakattomuus

Milloin lääkäriin?

Mikäli kärsit uniapnean tyypillisistä oireista tai toinen henkilö on toistuvasti todennut sinulla hengityskatkoksia sekä kuorsausta, on syytä hakeutua tarkempiin tutkimuksiin. Lääkärin vastaanotolla potilaan kanssa keskustellaan oireista sekä tutkitaan potilaan nenänielu. Tarvittaessa potilas ohjataan laboratoriotutkimukseen, jonka lisäksi tutkimuksiin kuuluu unen tutkiminen joko yöpolygrafialla tai unipolygrafialla. Näiden avulla saadaan lopullinen diagnoosi uniapneasta.

Lue lisää: Unihäiriöt

Ethän jää yksin uniongelmien kanssa

Unettomuutta ja unihäiriöitä voidaan hoitaa tehokkaasti. Fokus Unen erikoisyksikkö tarjoaa osaavan tiimin tueksesi, jotta voisit nukkua yösi paremmin.

Tutustu suosituimpiin Fokus Unen palveluihin

Kysymyksiä ja vastauksia

Kysymyksiä ja vastauksia uniapneaan liittyen voit lukea uniapneawebinaarimme kysymyskoosteesta. Asiantuntijamme Markku Partinen, Tanja Ketola-Kinnula ja Eija-Riitta Salomaa vastasivat kootusti webinaarin katsojien yleisimmin kysyttyihin kysymyksiin.

Lue lisää: Uniapneawebinaari, kysymyksiä ja vastauksia


Sinua saattavat kiinnostaa myös seuraavat tietopaketit:

Eevert Partinen, yleislääkäri, Terveystalo Helsinki Uniklinikka

Asiantuntijana tässä artikkelissa toimi Terveystalo Helsinki Uniklinikan yleislääkäri Eevert Partinen.