Verenpainetauti
Etkö löytänyt sopivaa aikaa lääkärille?
Tähän vaivaan saat yllä mainituissa tilanteissa apua myös sairaanhoitajalta. Siirry ajanvaraukseen, josta näet vapaat ajat myös sairaanhoitajille.
Kohonnut verenpaine – riskit
Kohonnut verenpaine lisää vaaraa sairastua aivoverenkiertohäiriöihin ja se onkin merkittävin aivoverenkiertohäiriöiden vaaratekijä. Kohonnut verenpaine myös altistaa rytmihäiriöille ja sepelvaltimotaudille. Kohonnut verenpaine on lisäksi merkittävimpiä sydämen vajaatoiminnan aiheuttajia. Korkea verenpaine vaikuttaa myös muihin elimiin; se aiheuttaa munuaisten vajaatoimintaa ja jopa muistihäiriöitä.
Kohonnut verenpaine – syyt
Useimmiten korkean verenpaineen aiheuttavat elintavat. Korkealle verenpaineelle altistavia elämäntapatekijöitä ovat suolan, lakritsin ja tulehduskipulääkkeiden käyttö, ylipaino, liikkumattomuus, tupakointi sekä runsas alkoholinkäyttö. Useimmiten nämä tekijät selittävät koholla olevan verenpaineen ja kyseessä on tällöin niin sanottu primaari verenpainetauti. Mikäli kyseessä on jonkin sairauden tai tietyn tilan aiheuttama kohonnut verenpaine, puhutaan vuorostaan sekundaarisesta verenpainetaudista. Sekundaarista eli jostakin sairaudesta tai tilasta johtuvaa verenpainetautia on syytä epäillä, jos verenpaine kohoaa nuorella iällä tai jos aikaisemmin matala tai normaali verenpaine nousee ilman muuta selittävää tekijää
Joskus nuorella iällä todetun verenpainetaudin syyksi paljastuu perinnöllinen korkea verenpaine. Tilanteessa, jossa molemmilla vanhemmilla on ollut korkea verenpaine ja vanhemmalla on aloitettu aikaisessa vaiheessa lääkitys sen hoitoon, on hyvin todennäköistä, että elämäntavoista riippumatta, perintötekijöiden seurauksena kehittyy nuorella iällä verenpainetauti.
Kohonnut verenpaine – hoito
Ennen lääkärin vastaanotolle hakeutumista on suositeltavaa, että potilas mittaa verenpainettaan esimerkiksi kahden viikon ajan useimpina iltoina ja aamuina. Verenpaineen mittausta ennen tulisi välttää liikuntaa, alkoholia, kahvia tai tupakointia. Verenpaine mitataan istuallaan 1-3 kertaa ja kirjataan tulos ylös. Lääkärin tehtävää helpottaa, jos ilta- ja aamuverenpaineista on laskettuna keskiarvo.
Ihanne verenpaine on alle 120/80 ja kohonneeksi verenpaine katsotaan, jos kotimittausten keskiarvo on yli 135/85.
Mikäli verenpaine on koholla, sen alkuselvittelyihin kuuluu kokonaisvaltainen sydän- ja verenkiertosairauksien riskiarviointi. Laboratoriokokeilla selvitetään kolesteroliarvot, seerumin elektrolyytit (kalium ja natrium), verensokeri sekä tehdään munuaisten toimintakoe, pieni verenkuva, virtsanäyte sisältäen valkuaismäärityksen sekä EKG eli sydänkäyrä. Kun nämä tekijät ovat tiedossa, voi lääkäri laskea FINRISKI-laskurilla valtimotaudin vaaran seuraavien kymmenen vuoden kuluessa. Valtimotaudin vaara ohjaa suhtautumista kohonneeseen verenpainetautiin. Kohonnutta verenpainetta hoidetaan elintapamuutoksilla ja lääkkeillä.
Ajanvaraus
Varaa aika verkossa tai puhelimitse asiakaspalvelustamme.
Asiantuntijat
Palvelu sisältyy näihin kategorioihin
Ajanvaraus
Varaa aika verkossa tai puhelimitse asiakaspalvelustamme.
Maksaminen ja hinnasto
Kardiologi
Sepelvaltimotauti
Sepelvaltimotauti voi ilmetä akuuttina sydäinfarktina eli sydänkohtauksena, kun sepelvaltimon sisäseinämä repeää ja sepelvaltimo menee tukkoon. Sepelvaltimotaudissa sepelvaltimoiden ahtaumat haittaavat tai estävät veren virtauksen sydänlihakseen.
Rintakipu
Rintakipu ei aina ole sydänperäistä. Rasituksessa tai esimerkiksi liikuttumisen seurauksena esiintyvän rintakivun mahdollinen sydänperäisyys on aina syytä tutkia jos on mahdollista, että potilaalla on esimerkiksi sepelvaltimotauti. Myös sydänlihastulehdus eli perimyokardiitti voi aiheuttaa rintakipua. Sydänperäinen kipu on tyypillisesti laaja-alaista ja se säteilee esimerkiksi kaulalle tai vasempaan käsivarteen. Jos rintakipu ei mene ohi ja on voimakasta, on syytä hakeutua päivystykselliseen arvioon lääkärin tutkittavaksi. Rintakivun perusdiagnostiikkaan kuuluu sydänkäyrä eli EKG.
Hengenahdistus ja sen hoito
Hengenahdistus on oire, jonka vuoksi on syytä hakeutua vastaanotolle. Hengenahdistus voi ilmetä vaikeutena hengittää, tunteena että ilma ei riitä tai rinnan painontunteena. Äkillisen hengenahdistuksen taustalla voi olla henkeä uhkaava tila, joka vaatii välitöntä hoitoa.
Korkea kolesteroli
Korkea kolesteroli altistaa sydän- ja verisuonitaudeille. Kohonneet veren rasva-arvot ovat valtimotaudin yksi vaaratekijä sukurasituksen, tupakoinnin, verenpainetaudin sekä sokeritaudin lisäksi. Rasva-arvot jotka voivat olla koholla ovat kokonaiskolesteroli, LDL-kolesteroli sekä triglyseridit. Yleissisätautilääkäri arvioi valtimotaudin vaaran esimerkiksi FINRISKI-laskurilla ja voi kehoittaa elämäntapahoitoon tai sitten riskitekijöiden ollessa runsaat esimerkiksi statiinilääkityksen, joka pienentää valtimotaudin vaaraa. Lääkityksen tarpeesta on hyvä keskustella sisätautilääkärin tai kardiologin kanssa.
Sydämen rytmihäiriö
Lähestulkoon kaikilla ihmisillä on jossakin vaiheessa elämää oireisia rytmihäiriöitä. Useimmiten nämä ovat vaarattomia, mutta joskus ne ovat merkki sydänsairaudesta. Rytmihäiriöitä selvitellään kardiologin vastaanotolla. Rytmihäiriöide perustutkimuksia ovat leposydänkäyrä, rytmihäiriön aikainen sydänkäyrä, jos sellainen on käytettävissä sekä pitkäaikais-EKG eli Holternauhoitus. Sydämen rakenne voidaan selvittää sydämen kaikukuvauksella. Näiden tutkimusten tuloksista sekä potilaan kertomista oireista ja rytmihäiriön esiintymisestä voidaan päätellä, mikä rytmihäiriö on kyseessä ja miten siihen tulee suhtautua.
Sydämen ultraäänitutkimus
Sydämen kaikukuvaus on kardiologinen perustutkimus ja saatavilla laajalti Terveystalon toimipisteissä. Tutkimus on kivuton ja se kestää 10-15 minuuttia. Tutkimuksen aikana potilas makaa vasemmalla kyljellään. Tutkimuksen suorittaa aina lääkäri. Sydämen kaikututkimuksella eli ”sydänecholla” nähdään kuinka sydän toimii veripumppuna. Tutkimuksen suorittava lääkäri levittää ultraäänigeeliä iholle ja sitten ultraäänilaitteella tutkii sydämen. Tutkimuksessa nähdään sydämen läpät ja se, kuinka veri virtaa niiden läpi. Siinä nähdään myös eteisten ja kammioiden koot ja kuinka kammiot supistuvat. Sydämen kaikukuvauksessa nähdään myös muun muuassa mahdolliset seinämäliikehäiriöt, kammioiden seinämien rakennepoikkeavuudet ja mahdolliset arpimuutokset. Sen sijaan esimerkiksi mahdollisia sepelvaltimoiden ahtaumia tutkimuksessa ei nähdä. Tutkimuksesta tehdään aina raportti asiakkaalle sairaskertomukseen ja tarvittaessa tallennetaan pysäytyskuvia tai liikkuvaa kuvaa myöhempää käyttöä varten.