Sepelvaltimotauti
Sepelvaltimotaudin vaaratekijöitä ovat muun muassa sukurasitus eli lähisukulaisella nuorella iällä esiintynyt sepelvaltimotauti, joko nuoruus- tai aikuistyypin sokeritauti eli diabetes, tupakointi, verenpainetauti sekä korkea kolesteroli.
Sepelvaltimotauti - oireet
Riippuen potilaasta, sepelvaltimotaudin oireena voi olla tyypillinen puristava rintakipu, joka voi säteillä kaulalle ja leukakulmiin tai vasempaan yläraajaan asti. Sepelvaltimotauti voi myös oireilla hengenahdistuksella tai selkeästi lyhyessä ajassa heikentyneellä suorituskyvyllä.
Sydäninfarktia epäillessä, on syytä hakeutua kiireellisesti lääkäripäivystykseen. Kun sepelvaltimot ahtautuvat hiljalleen, oireet esiintyvät rasituksessa. Tämän tyyppinen ahtauttava sepelvaltimotauti on tyypillisesti vanhempien ihmisten sairaus. Sitä esiintyy keskimääräisesti naisilla vanhempana, kuin miehillä.
Sepelvaltimotauti - hoito
Mikäli potilaalla epäillään sepelvaltimotautia, sen alkuselvittelyihin kuuluu kokonaisvaltainen sydän- ja verenkiertosairauksien riskiarviointi. Tutkimuksilla selvitetään vähintään kolesteroliarvot ja verensokeri sekä suoritetaan munuaisten ja maksan toimintakoe, pieni verenkuva sekä EKG eli sydänkäyrä. Lisäksi joissakin tapauksissa on syytä myös tehdä sydänlihasmerkkiaineiden määrittäminen. Kun nämä tekijät ovat tiedossa, voi lääkäri laskea riskilaskurilla valtimotaudin vaaran seuraavien kymmenen vuoden kuluessa.
Kun lääkärin tiedossa ovat potilaan oireiden laatu ja potilaskohtaiset sepelvaltimotaudin vaaratekijät, harkitaan lisätutkimuksia. Usein ennen kuin potilas ohjataan jatkotutkimuksiin, tehdään potilaalle sydämen kaikututkimus, jolla voidaan varmistaa, että potilaalla ei ole rakenteellista sydänvikaa, joka selittäisi potilaan oireet.
Potilaan oireiden sekä hänen yksilöllisten ominaisuuksien perusteella, voidaan sepelvaltimotaudin jatkotutkimuksina harkita kliinistä rasituskoetta tai sepelvaltimoiden tietokonetomografiaa. Sepelvaltimotautia selvitetään kardiologin vastaanotolla.
Sepelvaltimotautia hoidetaan lääkkeillä ja usein myös erilaisilla toimenpiteillä. Näitä toimenpiteitä ovat sepelvaltimon laajennus ja verkkoputken asettaminen sekä tarvittaessa sepelvaltimoiden ohitusleikkaus.
Ajanvaraus
Varaa aika verkossa tai puhelimitse asiakaspalvelustamme.
Asiantuntijat
Palvelu sisältyy näihin kategorioihin
Ajanvaraus
Varaa aika verkossa tai puhelimitse asiakaspalvelustamme.
Maksaminen ja hinnasto
Kardiologi
Rintakipu
Rintakipu ei aina ole sydänperäistä. Rasituksessa tai esimerkiksi liikuttumisen seurauksena esiintyvän rintakivun mahdollinen sydänperäisyys on aina syytä tutkia jos on mahdollista, että potilaalla on esimerkiksi sepelvaltimotauti. Myös sydänlihastulehdus eli perimyokardiitti voi aiheuttaa rintakipua. Sydänperäinen kipu on tyypillisesti laaja-alaista ja se säteilee esimerkiksi kaulalle tai vasempaan käsivarteen. Jos rintakipu ei mene ohi ja on voimakasta, on syytä hakeutua päivystykselliseen arvioon lääkärin tutkittavaksi. Rintakivun perusdiagnostiikkaan kuuluu sydänkäyrä eli EKG.
Verenpainetauti
Kohonnut verenpaine eli hypertensio on yksi tärkeimmistä sydän- ja verisuonisairauksien vaaratekijöistä. Pitkään jatkuessaan se johtaa valtimoiden vaurioitumiseen ja kovettumiseen. Yleislääkärin lisäksi ajan voi varata myös sairaanhoitajalle verenpaineen kontrollimittauksia ja ruokavalio- sekä liikuntaohjausta varten.
Hengenahdistus ja sen hoito
Hengenahdistus on oire, jonka vuoksi on syytä hakeutua vastaanotolle. Hengenahdistus voi ilmetä vaikeutena hengittää, tunteena että ilma ei riitä tai rinnan painontunteena. Äkillisen hengenahdistuksen taustalla voi olla henkeä uhkaava tila, joka vaatii välitöntä hoitoa.
Korkea kolesteroli
Korkea kolesteroli altistaa sydän- ja verisuonitaudeille. Kohonneet veren rasva-arvot ovat valtimotaudin yksi vaaratekijä sukurasituksen, tupakoinnin, verenpainetaudin sekä sokeritaudin lisäksi. Rasva-arvot jotka voivat olla koholla ovat kokonaiskolesteroli, LDL-kolesteroli sekä triglyseridit. Yleissisätautilääkäri arvioi valtimotaudin vaaran esimerkiksi FINRISKI-laskurilla ja voi kehoittaa elämäntapahoitoon tai sitten riskitekijöiden ollessa runsaat esimerkiksi statiinilääkityksen, joka pienentää valtimotaudin vaaraa. Lääkityksen tarpeesta on hyvä keskustella sisätautilääkärin tai kardiologin kanssa.
Sydämen rytmihäiriö
Lähestulkoon kaikilla ihmisillä on jossakin vaiheessa elämää oireisia rytmihäiriöitä. Useimmiten nämä ovat vaarattomia, mutta joskus ne ovat merkki sydänsairaudesta. Rytmihäiriöitä selvitellään kardiologin vastaanotolla. Rytmihäiriöide perustutkimuksia ovat leposydänkäyrä, rytmihäiriön aikainen sydänkäyrä, jos sellainen on käytettävissä sekä pitkäaikais-EKG eli Holternauhoitus. Sydämen rakenne voidaan selvittää sydämen kaikukuvauksella. Näiden tutkimusten tuloksista sekä potilaan kertomista oireista ja rytmihäiriön esiintymisestä voidaan päätellä, mikä rytmihäiriö on kyseessä ja miten siihen tulee suhtautua.
Sydämen ultraäänitutkimus
Sydämen kaikukuvaus on kardiologinen perustutkimus ja saatavilla laajalti Terveystalon toimipisteissä. Tutkimus on kivuton ja se kestää 10-15 minuuttia. Tutkimuksen aikana potilas makaa vasemmalla kyljellään. Tutkimuksen suorittaa aina lääkäri. Sydämen kaikututkimuksella eli ”sydänecholla” nähdään kuinka sydän toimii veripumppuna. Tutkimuksen suorittava lääkäri levittää ultraäänigeeliä iholle ja sitten ultraäänilaitteella tutkii sydämen. Tutkimuksessa nähdään sydämen läpät ja se, kuinka veri virtaa niiden läpi. Siinä nähdään myös eteisten ja kammioiden koot ja kuinka kammiot supistuvat. Sydämen kaikukuvauksessa nähdään myös muun muuassa mahdolliset seinämäliikehäiriöt, kammioiden seinämien rakennepoikkeavuudet ja mahdolliset arpimuutokset. Sen sijaan esimerkiksi mahdollisia sepelvaltimoiden ahtaumia tutkimuksessa ei nähdä. Tutkimuksesta tehdään aina raportti asiakkaalle sairaskertomukseen ja tarvittaessa tallennetaan pysäytyskuvia tai liikkuvaa kuvaa myöhempää käyttöä varten.