Sepelvaltimotauti
Sepelvaltimotaudin vaaratekijöitä ovat muun muassa sukurasitus eli lähisukulaisella nuorella iällä esiintynyt sepelvaltimotauti, joko nuoruus- tai aikuistyypin sokeritauti eli diabetes, tupakointi, verenpainetauti sekä korkea kolesteroli.
Sepelvaltimotauti - oireet
Riippuen potilaasta, sepelvaltimotaudin oireena voi olla tyypillinen puristava rintakipu, joka voi säteillä kaulalle ja leukakulmiin tai vasempaan yläraajaan asti. Sepelvaltimotauti voi myös oireilla hengenahdistuksella tai selkeästi lyhyessä ajassa heikentyneellä suorituskyvyllä.
Sydäninfarktia epäillessä, on syytä hakeutua kiireellisesti lääkäripäivystykseen. Kun sepelvaltimot ahtautuvat hiljalleen, oireet esiintyvät rasituksessa. Tämän tyyppinen ahtauttava sepelvaltimotauti on tyypillisesti vanhempien ihmisten sairaus. Sitä esiintyy keskimääräisesti naisilla vanhempana, kuin miehillä.
Sepelvaltimotauti - hoito
Mikäli potilaalla epäillään sepelvaltimotautia, sen alkuselvittelyihin kuuluu kokonaisvaltainen sydän- ja verenkiertosairauksien riskiarviointi. Tutkimuksilla selvitetään vähintään kolesteroliarvot ja verensokeri sekä suoritetaan munuaisten ja maksan toimintakoe, pieni verenkuva sekä EKG eli sydänkäyrä. Lisäksi joissakin tapauksissa on syytä myös tehdä sydänlihasmerkkiaineiden määrittäminen. Kun nämä tekijät ovat tiedossa, voi lääkäri laskea riskilaskurilla valtimotaudin vaaran seuraavien kymmenen vuoden kuluessa.
Kun lääkärin tiedossa ovat potilaan oireiden laatu ja potilaskohtaiset sepelvaltimotaudin vaaratekijät, harkitaan lisätutkimuksia. Usein ennen kuin potilas ohjataan jatkotutkimuksiin, tehdään potilaalle sydämen kaikututkimus, jolla voidaan varmistaa, että potilaalla ei ole rakenteellista sydänvikaa, joka selittäisi potilaan oireet.
Potilaan oireiden sekä hänen yksilöllisten ominaisuuksien perusteella, voidaan sepelvaltimotaudin jatkotutkimuksina harkita kliinistä rasituskoetta tai sepelvaltimoiden tietokonetomografiaa. Sepelvaltimotautia selvitetään kardiologin vastaanotolla.
Sepelvaltimotautia hoidetaan lääkkeillä ja usein myös erilaisilla toimenpiteillä. Näitä toimenpiteitä ovat sepelvaltimon laajennus ja verkkoputken asettaminen sekä tarvittaessa sepelvaltimoiden ohitusleikkaus.
Soita ja varaa aika 030 6000*
*Puhelun hinta on matkapuhelinliittymästä 8,35 snt/puhelu + 19,33 snt/min ja lankaliittymästä 8,35 snt/puhelu + 3,20 snt/min. Jonotus on maksullista.
Voit asioida etävastaanotolla useimpien asiantuntijoidemme kanssa. Asioi heti tai varaa aika.
Asiantuntijat
Palvelu sisältyy näihin kategorioihin
Sydänsairaudet ja verenkiertoelimistön sairaudetEtäasiointi
Voit asioida etävastaanotolla useimpien asiantuntijoidemme kanssa. Asioi heti tai varaa aika.
Maksaminen ja hinnasto
Sydänsairaudet ja verenkiertoelimistön sairaudet
Sydänlihassairaudet
Kardiomyopatiat eli sydänlihassairaudet ovat itse sydänlihaksen sairauksia. Osa niistä on perinnöllisiä. Kardiomyopatia voi johtaa sydänlihaksen paksunemiseen tai sydämen laajenemiseen ja sen pumppaustoiminnan heikkenemiseen. Suorituskyvyn lasku tai rytmihäiriöt voivat olla kardiomyopatian oire. Jos epäillään kardiomyopatiaa, ensisijaisena tutkimuksena on kardiologin vastaanotto sisältäen sydänkäyrän ja sydämen kaikukuvauksen, joissa nähdään sydämen sähköinen toiminta levossa sekä sydämen rakenne. Kardiomyopatian hoito riippuu siitä, mikä kardiomyopatia on kyseessä. Jos kardiomyopatia todetaan, usein on myös syytä tehdä sukuselvitykset.
Sydänlihastulehdus eli myokardiitti
Sydänlihastulehdus tulee usein hengitystieinfektion yhteydessä. Oireita ovat yleensä rintakipu, hengenahdistus ja voimattomuus. Oireiden ilmetessä kannattaa hakeutua kardiologille tai sisätautilääkärille. Tutkimuksina tehdään EKG, verikokeita ja tarvittaessa sydämen ultraääni.
Verenpainetaudin seuranta ja verenpaineen mittaus
Verenpainetaudin hoidossa on tärkeää varmistaa hoidon vaikuttavuus ja siedettävyys. Arviointi tehdään yleensä vuosittain ja siihen sisältyy ennalta määrättyjä laboratoriotutkimuksia, sydänfilmi (EKG) sekä verenpaineen mittaus.
Verenpainetauti
Kohonnut verenpaine eli hypertensio on yksi tärkeimmistä sydän- ja verisuonisairauksien vaaratekijöistä. Pitkään jatkuessaan se johtaa valtimoiden vaurioitumiseen ja kovettumiseen. Yleislääkärin lisäksi ajan voi varata myös sairaanhoitajalle verenpaineen kontrollimittauksia ja ruokavalio- sekä liikuntaohjausta varten.
Sydämen ultraäänitutkimus
Sydämen kaikukuvaus on kardiologinen perustutkimus ja saatavilla laajalti Terveystalon toimipisteissä. Tutkimus on kivuton ja se kestää 10-15 minuuttia. Tutkimuksen aikana potilas makaa vasemmalla kyljellään. Tutkimuksen suorittaa aina lääkäri. Sydämen kaikututkimuksella eli ”sydänecholla” nähdään kuinka sydän toimii veripumppuna. Tutkimuksen suorittava lääkäri levittää ultraäänigeeliä iholle ja sitten ultraäänilaitteella tutkii sydämen. Tutkimuksessa nähdään sydämen läpät ja se, kuinka veri virtaa niiden läpi. Siinä nähdään myös eteisten ja kammioiden koot ja kuinka kammiot supistuvat. Sydämen kaikukuvauksessa nähdään myös muun muuassa mahdolliset seinämäliikehäiriöt, kammioiden seinämien rakennepoikkeavuudet ja mahdolliset arpimuutokset. Sen sijaan esimerkiksi mahdollisia sepelvaltimoiden ahtaumia tutkimuksessa ei nähdä. Tutkimuksesta tehdään aina raportti asiakkaalle sairaskertomukseen ja tarvittaessa tallennetaan pysäytyskuvia tai liikkuvaa kuvaa myöhempää käyttöä varten.
Sydäntutkimukset
Sydämen ja keuhkojen eli kliinisen fysiologian tutkimuksiin kuuluvat mm. holtertutkimukset eli sydämen rytmin pitkäaikaisrekisteröinti, rasitusergometria, spirometria, bronkodilataatiokoe, altistuskokeet, ruokatorven pH:n pitkäaikaisrekisteröinti sekä PEF-seuranta. Lisätietoja eri paikkakunnilla tehtävistä tutkimuksista saa lääkäriasemilta tai asiakaspalvelusta.