Sydänsairaudet ja verenkiertoelimistön sairaudet

Mikä on liian alhainen verenpaine ja onko siitä haittaa? Mistä liian alhainen verenpaine voi johtua? 

Alhainen verenpaine on nuorilla ja oireettomilla yleensä vaaraton, ja voi jopa pienentää valtimotautien riskiä. Iäkkäillä liian matala verenpaine voi sen sijaan olla haitallinen, erityisesti jos siihen liittyy huimausta. Tällöin yläpaineen tulisi olla vähintään 110 ja alapaineen 70 mmHg.

Verenpaine voi laskea esimerkiksi äkillisesti seisomaan noustessa, jolloin voi esiintyä huimausta. Jos paine laskee seisten yli 20 mmHg ja huimaa, syy voi olla matala verenpaine.

Iäkkäillä syynä voivat olla sydän- tai verisuonisairaudet, valtimojen jäykistyminen tai lääkkeet. Lievät oireet eivät aina vaadi hoitoa, mutta nopea ylösnousu kannattaa välttää. Harvinaisissa tapauksissa syynä voi olla aineenvaihdunnan häiriö. Jos huimaus on voimakasta tai toistuvaa, on syytä hakeutua lääkäriin.

Onko liika suola riski sydänterveydelle?

Liika suola on haitallista sydämelle, sillä se nostaa verenpainetta. Verenpaine on suurin ennenaikaisia kuolemia aiheuttava asia. Useimmat suomalaiset saavat liikaa suolaa. Suolaa on paljon ns. piilosuolana monissa elintarvikkeissa kuten lihatuotteissa ja leivässä. Suolan saantisuositus aikuisille on enintään 5 grammaa päivässä. Suolan saantia voi vähentää valitsemalla vähäsuolaisia tuotteita ja käyttämällä suolaa mahdollisimman vähän ruoanvalmistuksessa.

Millä ruoka-aineilla hyvän kolesterolin arvoa voisi nostaa?

Hyvän kolesterolin määrää voi pyrkiä nostamaan siirtymällä pehmeisiin kasvisrasvoihin ja lisäämällä esim. Rypsiöljyn, siementen ja pähkinöiden käyttöä. Myös liikunnan lisäämisellä voi olla positiivisia vaikutuksia hyvän kolesterolin määrään.

Nostaako kananmuna kolesteroliarvoja? 

Kananmunankeltuainen sisältää kolesterolia, mutta tutkimukset ovat osoittaneet, että kohtuullinen kananmunan käyttö ei välttämättä nosta veren kolesteroliarvoja merkittävästi. Esimerkiksi Itä-Suomen Yliopiston tutkimuksen mukaan kohtuullinen kolesterolin saanti ruokavaliosta tai kananmuna päivässä ei ollut yhteydessä suurentuneeseen sydäninfarktiriskiin. Ihmisten välillä on yksilöllisiä eroja siinä, kuinka paljon ravinnon mukana tuleva kolesteroli nostaa veren rasva-arvoja. Nykyinen suositus on, että jos kolesteroliarvot ovat koholla, niin kananmunaa on hyvä käyttää korkeintaan 3–4 kpl viikossa.

Voiko pavuista jauhettava suodattamaton kahvi, kuten kahviautomaatin kahvi tai kahvilan erikoiskahvit, nostaa kolesteroliarvoja?

Kyllä, suodattamaton papukahvi voi nostaa kolesterolia – omaan kolesteroliarvoon voi vaikuttaa jopa vain kahvilaatua vaihtamalla. Jos silloin tällöin juo suodattamatonta kahvia, ei sillä ole terveyden kannalta merkitystä, mutta jos nautit useamman kupin päivässä, niin se alkaa jo vaikuttaa. Suodattamaton papukahvi kannattaakin säästää erikoistilanteisiin, ja vaihtaa arjessa pikakahviin tai perinteiseen suodatinkahviin.

Miten lisätä pehmeitä rasvoja ruokavalioon?

Leipärasvoista on suositeltavaa valita kasviöljypohjainen vaihtoehto. Kannattaa myös huomata, että harvoin on tarpeellista valita vähärasvaista tuotetta – leipärasvassa voi hyvin olla jopa 60 % rasvaa, jotta sen kautta saadaan ruokavalioon lisää pehmeitä rasvoja. Kasviöljyt ovat niin ikään hyviä pehmeän rasvan lähteitä, mutta niiden rasvahappokoostumuksissa on eroja. Esimerkiksi oliiviöljyssä ei ole tärkeitä omega-3-rasvahappoja juurikaan. Lisäksi rasvainen kala, pähkinät ja siemenet ovat mainioita pehmeän rasvan lähteitä ruokavaliossa – tärkeintä on lisätä ruokavalioon monipuolisesti hyvälaatuisia pehmeän rasvan lähteitä.

Miten pehmeät rasvat soveltuvat paistamiseen? Eikö niistä vapaudu syöpää aiheuttavia PAH-yhdisteitä kuumennettaessa?

Syöpää aiheuttavia yhdisteitä syntyy ainoastaan silloin, kun rasvaa kuumennetaan hyvin kuumaksi tai käristetään. Suositus onkin, että kun paistetaan öljyllä, ei anneta öljyn kuumeta höyryäväksi vaan laitetaan paistettavat ruoka-aineet pannulle ennen kuin öljy kuumenee liikaa.

Miksi omega-3-kapseleita ei suositella? Mistä ruoka-aineista saa omega-3-rasvoja?

Omega-3-rasvahappokapseleita ei suositella kapselimuodossa, sillä niiden käyttö voi lisätä verenvuotoriskiä, erityisesti leikkausten yhteydessä. Sen sijaan, suositellaan niiden luonnollisia lähteitä, kuten rasvaista kalaa, rypsiöljyä, pellavansiemenöljyä, pellavansiemeniä ja saksanpähkinöitä. Ravinnosta saatu Omega-3 myös imeytyy hyvin.

Onko pähkinöissä eroja, mitkä pähkinät ovat parhaita terveydelle? Voiko pähkinöitä syödä liikaa?

Yleisesti ottaen kannattaa syödä monipuolisesti erilaisia pähkinöitä ja siemeniä, sillä pähkinöissä on eroja niiden ravintosisällön ja terveysvaikutusten suhteen. Pähkinöissä on tärkeitä ravintoaineita, sydänystävällisiä rasvoja, vitamiineja, proteiinia ja kuituja. Tärkeintä on katsoa, ettei syö suolattuja pähkinöitä ja toki myös kokonaisenergiansaantiin on hyvä kiinnittää huomiota. Jos jotain eroja haluaa nimetä pähkinöiden välillä, niin saksanpähkinöissä on selvästi eniten välttämättömiä omega-3-rasvahappoja, kun taas maapähkinöissä ja cashew-pähkinöissä näitä on taas pähkinöistä niukimmin. Pähkinöissä on hyvien ravintoarvojen lisäksi toki myös runsaasti energiaa. Pähkinöitä kannattaa kuitenkin nauttia pieni määrä joka päivä.

Mitkä ovat parhaat, sydänystävälliset proteiinin lähteet?

Nykysuositusten mukaan punaista lihaa ei suositella käytettävän päivittäin ja myöskään broilerin käyttöä ei ympäristösyistä suositella lisättävän samassa suhteessa, jos pyrkii vähentämään punaisen lihan käyttöä. Terveysnäkökulmasta broileri kuitenkin on hieman parempi proteiinin lähde kuin punainen liha. Kalan käyttöä suositellaan lisättävän, kuten myös kasviproteiinin lähteitä, esimerkiksi erilaisia palkokasveja.

Onko vähärasvainen riista, kuten hirven- tai peuranliha, hyvä vaihtoehto proteiiniksi vai lasketaanko sekin punaiseksi lihaksi?

Vähärasvainen riista, kuten hirven- tai peuranliha, on hyvä lihavaihtoehto. Se lasketaan silti punaiseksi lihaksi. Riistassa on kuitenkin vähemmän tyydyttyneitä rasvoja ja enemmän omega-3-rasvahappoja. Riista on myös proteiinipitoista.

Kumpi on sydämen kannalta parempi, kaura vai ruis?

Tähän ei ole tutkimustietoa olemassa, mutta molemmat ovat terveyden kannalta hyviä. Kaura on tietysti erityisesti kolesterolin kannalta tutkimuksissa osoittautunut hyväksi, mutta ei ruisleivästäkään haittaa ole – sydänystävällisin leipä on mahdollisimman täysjyväpitoinen ja vähäsuolainen.

Onko karppaaminen eli vähähiilihydraattinen ruokavalio sydämen kannalta suositeltavaa?

Suurin ongelma on se, että monet karppaajat tai vähähiilihydraattista ruokavaliota noudattavat käyttävät liikaa lihatuotteita ja kovia rasvoja ja hyvin vähän esimerkiksi hedelmiä ja täysjyväviljoja. Sydämen kannalta on edullisinta noudattaa ravitsemussuositusten mukaista, monipuolista ja kaikkia tarvittavia ravintoaineita sisältävää ruokavaliota. Toki kohtuullisen vähähiilihydraattisen ruokavalionkin voi koostaa sydänystävällisesti, mutta silloin on varmistuttava, että ravinnossa on riittävästi esimerkiksi kuituja ja vitamiineja.

Ovatko lihavuuden hoitoon tarkoitetut lääkkeet sydämen terveyden kannalta hyödyllisiä, vai onko niistä enemmän haittaa?

Yleisellä tasolla voidaan sanoa, että lihavuus on itsenäinen riskitekijä sydämen terveydelle ja pääsääntöisesti lihavuudesta on enemmän haittaa kuin lihavuuden hoidosta. Uusilla, moderneilla lihavuuslääkkeillä on todettu myös paljon etuja sydämen terveyden kannalta.

Sokerillisia virvoitusjuomia pitäisi välttää, mutta entä makeutusaineelliset light-tuotteet?

Sokeroidut mehut ja virvoitusjuomat ovat terveydelle haitallisempia kuin kohtuudella käytetyt keinomakeutetut tuotteet. Vesi toki on paras janoon, mutta silloin tällöin käytettynä keinomakeutetut tuotteet ovat sokerillisia selkeästi turvallisempia.

Palkokasveja ja kasviksia suositellaan sydänystävälliseen ruokavalioon, mutta mitä tehdä, jos vatsa ei kestä niitä?

Tämä on hyvin yleistä. Toisinaan kypsennetyt kasvikset sopivat vatsalle paremmin – voikin kokeilla sopisivatko uunijuurekset, höyrytetyt kasvikset tai erilaiset keitot ja smoothiet itselle paremmin kuin raa’at kasvikset ja salaatit. Myös suoliston kuntoa on hyvä miettiä: joskus esimerkiksi maltilliseen tahtiin tapahtuvalla kuidun lisäämisellä on mahdollista parantaa ja tasapainottaa suoliston mikrobistoa ja täten helpottaa eri ruoka-aineiden aiheuttamaa vatsan oireilua. Ellei mitään varsinaista allergiaa ole, ei ruoka-aineiden kokeiluun sisälly mitään varsinaista vaaraa, eli voi myös rohkeasti kokeilla lisätä ruokavalioon jotain huonosti siedettyä ruoka-ainetta ja nostaa sen määrää portaittain, vähitellen.

Tarvitseeko yli 60-vuotias jotakin lisävitamiineja, ja tuleeko lisätä jonkin ruoka-aineen määrää?

Ikääntyessä ruokahalu saattaa alkaa pienenemään ja nälän tunne vähenee, mutta ravintoaineiden tarve kehossa ei pienene. Tämän takia onkin tärkeää huolehtia, että ruoka olisi ravintoainetiheää. Jos päivittäinen ruokavalio on monipuolinen eli sisältää elintarvikkeita kaikista ruoka-aineryhmistä, ei välttämättä tarvita lisäravinteita – poikkeuksena D-vitamiini talviaikaan. Myös jos maitotuotteiden käyttö on hyvin vähäistä, luuston kannalta kalsiumlisä voi olla tarpeen.  

Proteiinin saantiin kannattaa kiinnittää erityistä huomiota, sillä yli 60-vuotiailla riittävän proteiinipitoinen ruokavalio on tärkeässä roolissa lihaskadon ehkäisemisessä. Yli 65-vuotiaille suositellaan päivässä 1,2–1,4 g proteiinia painokiloa kohden lihaskunnon ylläpitämiseksi ja lihaskadon ehkäisemiseksi. Jos ruokavalio on vegaaninen tai käytössä on esimerkiksi diabeteslääkitys, voi vitamiinikorvaus olla tarpeen – omasta ruokavaliosta kannattaakin erityisesti erikoistilanteissa keskustella matalalla kynnyksellä lääkärin tai ravitsemusterapeutin kanssa.