Verenohennuslääkityksen suunnittelu, toteutus ja seuranta
Verenohennuslääkityksen suunnittelu ja seuranta
Sisätautilääkäri tai kardiologi määrittää sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksissa tarpeellisen verenohennuslääkityksen riippuen siitä, onko potilaalla esimerkiksi sydämen keinoläppä tai onko hänelle tehty sepelvaltimotoimenpide. Useimmiten nämä lääkkeet määrää toimenpiteen suorittanut lääkäri. Suositellaan kuitenkin, että näitä potilaita seurataan veren hyytymistaipumusta määrittävillä laboratoriokokeilla ja säännöllisin väliajoin tutkitaan potilas anemian eli verenvuodosta mahdollisesti aiheutuneen raudanpuutteen vuoksi.
Eteisvärinässä taas sisätautilääkäri tai kardiologi määrittää potilaan valtimotukosriskipisteet ja aloittaa tarvittaessa joko warfariinin (Marevan) tai uuden antikoagulantin valtimotukosten estoon. Päätös lääkityksen valinnasta tehdään yhdessä potilaan kanssa. Kun valtimotukoksia estävä lääke on aloitettu, seurataan potilasta säännöllisin väliajoin esimerkiksi puolivuosittain kysymyksenasettelulla, onko esiintynyt näkyvää verenvuotoa ja onko mahdollisesti kehittynyt anemiaa eli raudanpuutetta.
Ajanvaraus
Varaa aika verkossa tai puhelimitse asiakaspalvelustamme.
Asiantuntijat
Palvelu sisältyy näihin kategorioihin
Ajanvaraus
Varaa aika verkossa tai puhelimitse asiakaspalvelustamme.
Maksaminen ja hinnasto
Kardiologi
Sepelvaltimotauti
Sepelvaltimotauti voi ilmetä akuuttina sydäinfarktina eli sydänkohtauksena, kun sepelvaltimon sisäseinämä repeää ja sepelvaltimo menee tukkoon. Sepelvaltimotaudissa sepelvaltimoiden ahtaumat haittaavat tai estävät veren virtauksen sydänlihakseen.
Rintakipu
Rintakipu ei aina ole sydänperäistä. Rasituksessa tai esimerkiksi liikuttumisen seurauksena esiintyvän rintakivun mahdollinen sydänperäisyys on aina syytä tutkia jos on mahdollista, että potilaalla on esimerkiksi sepelvaltimotauti. Myös sydänlihastulehdus eli perimyokardiitti voi aiheuttaa rintakipua. Sydänperäinen kipu on tyypillisesti laaja-alaista ja se säteilee esimerkiksi kaulalle tai vasempaan käsivarteen. Jos rintakipu ei mene ohi ja on voimakasta, on syytä hakeutua päivystykselliseen arvioon lääkärin tutkittavaksi. Rintakivun perusdiagnostiikkaan kuuluu sydänkäyrä eli EKG.
Verenpainetauti
Kohonnut verenpaine eli hypertensio on yksi tärkeimmistä sydän- ja verisuonisairauksien vaaratekijöistä. Pitkään jatkuessaan se johtaa valtimoiden vaurioitumiseen ja kovettumiseen. Yleislääkärin lisäksi ajan voi varata myös sairaanhoitajalle verenpaineen kontrollimittauksia ja ruokavalio- sekä liikuntaohjausta varten.
Hengenahdistus ja sen hoito
Hengenahdistus on oire, jonka vuoksi on syytä hakeutua vastaanotolle. Hengenahdistus voi ilmetä vaikeutena hengittää, tunteena että ilma ei riitä tai rinnan painontunteena. Äkillisen hengenahdistuksen taustalla voi olla henkeä uhkaava tila, joka vaatii välitöntä hoitoa.
Korkea kolesteroli
Korkea kolesteroli altistaa sydän- ja verisuonitaudeille. Kohonneet veren rasva-arvot ovat valtimotaudin yksi vaaratekijä sukurasituksen, tupakoinnin, verenpainetaudin sekä sokeritaudin lisäksi. Rasva-arvot jotka voivat olla koholla ovat kokonaiskolesteroli, LDL-kolesteroli sekä triglyseridit. Yleissisätautilääkäri arvioi valtimotaudin vaaran esimerkiksi FINRISKI-laskurilla ja voi kehoittaa elämäntapahoitoon tai sitten riskitekijöiden ollessa runsaat esimerkiksi statiinilääkityksen, joka pienentää valtimotaudin vaaraa. Lääkityksen tarpeesta on hyvä keskustella sisätautilääkärin tai kardiologin kanssa.
Sydämen rytmihäiriö
Lähestulkoon kaikilla ihmisillä on jossakin vaiheessa elämää oireisia rytmihäiriöitä. Useimmiten nämä ovat vaarattomia, mutta joskus ne ovat merkki sydänsairaudesta. Rytmihäiriöitä selvitellään kardiologin vastaanotolla. Rytmihäiriöide perustutkimuksia ovat leposydänkäyrä, rytmihäiriön aikainen sydänkäyrä, jos sellainen on käytettävissä sekä pitkäaikais-EKG eli Holternauhoitus. Sydämen rakenne voidaan selvittää sydämen kaikukuvauksella. Näiden tutkimusten tuloksista sekä potilaan kertomista oireista ja rytmihäiriön esiintymisestä voidaan päätellä, mikä rytmihäiriö on kyseessä ja miten siihen tulee suhtautua.