Sydänlihastulehdus eli myokardiitti
Mikä on sydänlihastulehdus?
Myokardiitti eli sydänlihastulehdus on ylähengitystieinfektioita eli flunssia aiheuttavan viruksen tai muun tekijän aiheuttama sydänlihaksen tulehdustila. Tästä syystä liikunnan harrastamista ylähengitystieoireisena ei suositella, ja oireidenkin parannuttua liikunta kannattaa aloittaa maltilla.
Sydänlihastulehdus – oireet
Sydänlihastulehduksen oireita ovat rintakipu, hengenahdistus, heikentynyt suorituskyky, sydämen tiheälyöntiset rytmihäiriöt. Joskus sydänlihastulehdus on oireeton. Jos sydänlihastulehdus on vaikea, oireena voi olla sydämen vajaatoiminta.
Sydänlihastulehdus – toteaminen
Sydänlihastulehduksen toteamiseksi otetaan sydänfilmi eli EKG ja määritetään sydänlihasmerkkiaineiden pitoisuudet veressä. Tarvittaessa voidaan ottaa myös muita verikokeita ja tehdä esimerkiksi sydämen kaikututkimus.
Sydänlihastulehdus – hoito
Sydänlihastulehdusta vastaan ei ole olemassa erityisiä lääkkeitä. Sydänlihastulehdus on harvoin lääkkeillä parannettavissa, vaan lievä sydänlihastulehdus paranee itsestään. Raskasta liikuntaa on syytä välttää niin kauan kuin hoitava lääkäri määrää.
Vaikea sydänlihastulehdus
Jos sydänlihastulehdusta epäillessä potilaalla on rintakipuja, on hänet tuotava päivystykseen arvioon. Kyseessä saattaa olla myös muu rintakipua tai oireita aiheuttava sydänsairaus, kuten sydäninfarkti tai sydämen vajaatoiminta. Mikäli sydänlihastulehduksen lisäksi ilmenee rytmihäiriöitä tai sydämen vajaatoimintaa tai esimerkiksi tajunnan tason häiriöitä, on potilasta syytä tarkkailla sairaalassa erikoissairaanhoidossa.
Hoitamattomana vaikea sydänlihastulehdus voi johtaa henkeäuhkaaviin rytmihäiriöihin tai jopa sydämen pumppausvoiman pettämiseen ja sydämen vajaatoimintaan.
Sydänlihastulehdus – kesto
Sydänlihastulehduksen kesto vaihtelee yksilöittäin, mutta oireet saattavat muuten terveellä aikuisellakin kestää muutaman viikon. Toipuminen sydänlihastulehduksesta saattaa kestää useamman kuukauden, joten liikuntaa ei kannata aloittaa heti oireiden parannuttua. Liikuntaa tulee lisätä maltilla lääkärin ohjeiden mukaan ja omaa hyvinvointia tarkkaillen.
Sydänlihastulehdus – ehkäisy
Sydänlihastulehdusta voi yrittää ehkäistä välttämällä liikunnan harrastamista flunssaisena tai heti sen jälkeen.
Tietoa ja vinkkejä sydänsairauksiin liittyen
EKG eli sydänfilmi
EKG eli sydänfilmi tai sydänsähkökäyrä on tutkimusmenetelmä, joka mittaa sydämen sähköistä toimintaa. Sähkö leviää sydämen sähkönjohtoratoja ja sydänlihasta pitkin, ja johtaa sydämen supistumiseen. Supistumisen jälkeen sydän palautuu lepotilaan ja valmistautuu seuraavaan sydämenlyöntiin. Rasitus-EKG:ssä nähdään, miten sydänkäyrä, sydämen syketaajuus ja verenpaine käyttäytyvät rasituksessa. EKG-pitkäaikaisrekisteröinnissä eli Holter-tutkimuksessa sydämen rytmiä seurataan pidemmän aikaa, yleensä yhden tai kahden vuorokauden ajan. Sydänkäyrän tulkitsee aina lääkäri. Tässä tietopaketissa käsitellään EKG-tutkimusta, rasitus-EKG:tä ja Holter-tutkimusta.
Rintakipu
Rintakipu on yleinen oire, joka voi johtua monesta eri syystä. Yleensä kipu on peräisin rintakehän tukikudoksista, eikä se ole siten ole vaarallista. Sydänsairaus on kuitenkin usein pyrittävä poissulkemaan, sillä rintakipu voi olla myös sydänsairauden aiheuttamaa. Esimerkkejä rintakipua aiheuttavista sydänsairauksista ovat sydäninfarkti ja sydänlihastulehdus eli myokardiitti. Tässä tietopaketissa kerrotaan rintakivun eri aiheuttajista ja siitä, milloin rintakivun vuoksi tulee mennä lääkäriin.
Rytmihäiriö
Rytmihäiriö on yleisnimitys sydämen normaalissa rytmissä esiintyville poikkeavuuksille, joita on useita erilaisia. Suurin osa tervesydämisten ihmisten rytmihäiriöistä on hyvänlaatuisia, ja lähes kaikilla ihmisillä esiintyy jonkinlaisia sydämen rytmihäiriöitä jossakin vaiheessa elämää. Kardiologin vastaanotto on oikea paikka selvittää, onko kyseessä hyvänlaatuinen rytmihäiriö vai ei. Varsinkin ensimmäistä kertaa ilmestyneet rytmihäiriöt on hyvä tunnistaa ja keskustella lääkärin kanssa siitä, miten niihin tulee jatkossa suhtautua.
Sydämen vajaatoiminta
Sydämen vajaatoiminta tarkoittaa tilaa, jossa sydämen toiminta ei riitä kehon tarpeiden tyydyttämiseen. Sydämen vajaatoiminnan aiheuttajia ovat muun muuassa kohonnut verenpaine, sepelvaltimotauti, sydänlihassairaudet ja läppäviat. Tässä tietopaketissa kerrotaan sydämen vajaatoiminnan oireista ja hoidosta sekä siitä, milloin oireiden takia tulee varata aika lääkärille.
Veritulppa
Veritulppa eli laskimotukos muodostuu veren hyytyessä laskimossa. Tukos syntyy tavallisesti jalkaan ja on harvinaisempi muualla kehossa. Pohkeen tai reiden turvotus ja kipu ovat veritulpalle tyypillisiä oireita. Tässä tietopaketissa käsitellään veritulpan riskitekijöitä ja hoitoa sekä annetaan ohjeet tukoksen ennaltaehkäisyyn.
Voit käyttää nuolinäppäimiä nähdäksesi lisää
Ajanvaraus
Varaa aika verkossa tai puhelimitse asiakaspalvelustamme.
Asiantuntijat
Palvelu sisältyy näihin kategorioihin
Ajanvaraus
Varaa aika verkossa tai puhelimitse asiakaspalvelustamme.
Maksaminen ja hinnasto
Sydän- ja verisuonitaudit
Rintakipu
Rintakipu ei aina ole sydänperäistä. Rasituksessa tai esimerkiksi liikuttumisen seurauksena esiintyvän rintakivun mahdollinen sydänperäisyys on aina syytä tutkia jos on mahdollista, että potilaalla on esimerkiksi sepelvaltimotauti. Myös sydänlihastulehdus eli perimyokardiitti voi aiheuttaa rintakipua. Sydänperäinen kipu on tyypillisesti laaja-alaista ja se säteilee esimerkiksi kaulalle tai vasempaan käsivarteen. Jos rintakipu ei mene ohi ja on voimakasta, on syytä hakeutua päivystykselliseen arvioon lääkärin tutkittavaksi. Rintakivun perusdiagnostiikkaan kuuluu sydänkäyrä eli EKG.
Sepelvaltimotauti
Sepelvaltimotauti voi ilmetä akuuttina sydäinfarktina eli sydänkohtauksena, kun sepelvaltimon sisäseinämä repeää ja sepelvaltimo menee tukkoon. Sepelvaltimotaudissa sepelvaltimoiden ahtaumat haittaavat tai estävät veren virtauksen sydänlihakseen.
Korkea kolesteroli
Korkea kolesteroli altistaa sydän- ja verisuonitaudeille. Kohonneet veren rasva-arvot ovat valtimotaudin yksi vaaratekijä sukurasituksen, tupakoinnin, verenpainetaudin sekä sokeritaudin lisäksi. Rasva-arvot jotka voivat olla koholla ovat kokonaiskolesteroli, LDL-kolesteroli sekä triglyseridit. Yleissisätautilääkäri arvioi valtimotaudin vaaran esimerkiksi FINRISKI-laskurilla ja voi kehoittaa elämäntapahoitoon tai sitten riskitekijöiden ollessa runsaat esimerkiksi statiinilääkityksen, joka pienentää valtimotaudin vaaraa. Lääkityksen tarpeesta on hyvä keskustella sisätautilääkärin tai kardiologin kanssa.
Sydämen rytmihäiriö
Lähestulkoon kaikilla ihmisillä on jossakin vaiheessa elämää oireisia rytmihäiriöitä. Useimmiten nämä ovat vaarattomia, mutta joskus ne ovat merkki sydänsairaudesta. Rytmihäiriöitä selvitellään kardiologin vastaanotolla. Rytmihäiriöide perustutkimuksia ovat leposydänkäyrä, rytmihäiriön aikainen sydänkäyrä, jos sellainen on käytettävissä sekä pitkäaikais-EKG eli Holternauhoitus. Sydämen rakenne voidaan selvittää sydämen kaikukuvauksella. Näiden tutkimusten tuloksista sekä potilaan kertomista oireista ja rytmihäiriön esiintymisestä voidaan päätellä, mikä rytmihäiriö on kyseessä ja miten siihen tulee suhtautua.
Verenohennuslääkityksen suunnittelu, toteutus ja seuranta
Valtimotauti on yleinen kansansairaus ja eteisvärinä yleisin sydämen rytmihäiriö. Valtimotaudissa (aivoverenkiertohäiriöt, sepelvaltimotauti ja ääreisvaltimoiden sairaudet) määrätään usein veren hyytymiseen vaikuttavaa lääkkeitä jotka vaikuttavat verihiutaleiden toimintaan. Eteisvärinässä valtimotukosten estossa taas käytetään veren hyytymiseen vaikuttavaa lääkitystä, jota kutsutaan antikoagulaatioksi. Näiden lääkkeiden valinta potilaskohtasesti ja hoidon toteutus kuuluvat useimmiten kardiologeille ja sisätautilääkäreille.