Sydänlihastulehdus eli myokardiitti
Mikä on sydänlihastulehdus?
Sydänlihastulehdus eli myokardiitti on useimmiten viruksen aiheuttama tulehdus sydänlihaksessa. Tyypillisesti sydänlihastulehdus alkaa tavallisen hengitystieinfektion seurauksena, kun taudinaiheuttaja lisääntyy ja kulkeutuu verenkierron kautta sydämeen. Esimerkiksi ylähengitystietulehdukseen liittyvät lievät sydänlihastulehdukset ovat varsin tavallisia, kun taas vakava sydänlihastulehdus on harvinainen. Elimistön rasittaminen sairastuneena voi johtaa sydänlihastulehdukseen, joten treenit kannattaa jättää väliin siihen saakka, kunnes oireet ovat menneet ohi.
Jos tulehdus ulottuu sydänlihaksen ulkopuolelle sydänpussiin saakka, puhutaan perimyokardiitista.
Suurin osa sydänlihastulehduksista on viruksen aiheuttamia, mutta niiden lisäksi tulehduksen voivat aiheuttaa jotkut bakteerit. Sydänlihastulehdus voi olla seurausta myös lääkkeen aiheuttamasta yliherkkyysreaktiosta.
Sydänlihastulehduksen oireet
Sydänlihastulehduksen tavallisin oire on rintakipu, joka voimistuu etukumarassa asennossa tai vasemmalla kyljellä maatessa. Muita oireita ovat kuume, heikentynyt suorituskyky ja väsymys. Sydänlihastulehdus voi olla kyseessä esimerkiksi silloin, jos rintakipua ilmenee ylähengitystieinfektion sairastamisen jälkeen.
Sydänlihastulehduksen oireet vaihtelevat riippuen siitä, kuinka vakava sydänlihastulehdus on kyseessä. Vakavaan sydänlihastulehdukseen viittaavia oireita ovat hengenahdistus sekä rytmihäiriöt, ja kaikista vakavimpien tapausten yhteydessä voi ilmetä jopa sydämen vajaatoimintaa. Joissakin tapauksissa oireita ei ilmene ollenkaan
Sydänlihastulehduksen toteaminen
Sydänlihastulehduksen toteamiseksi otetaan sydänfilmi eli EKG ja määritetään sydänlihasmerkkiaineiden pitoisuudet veressä. Tarvittaessa voidaan ottaa myös muita verikokeita ja tehdä esimerkiksi sydämen kaikututkimus.
Sydänlihastulehduksen hoito
Sydänlihastulehdukseen ei ole olemassa muuta itsehoitokeinoa kuin lepo. Vakavat sydänlihastulehdukset, joihin liittyy puutteita sydämen toiminnassa tai rytmihäiriöitä, hoidetaan sairaalassa. Lievät tapaukset taas paranevat yleensä itsestään riittävällä levolla. Sydänlihastulehdusta tai sen vakavuutta ei kuitenkaan saa lähteä arvioimaan itse, vaan sydänlihastulehdusta epäiltäessä täytyy käydä aina lääkärissä. Selvät sydänlihastulehduksen oireet vaativat pikaista hoitoa, joten päivystykseen on hakeuduttava viipymättä.
Vaikea sydänlihastulehdus
Jos sydänlihastulehdusta epäillessä potilaalla on rintakipuja, on hänet tuotava päivystykseen arvioon. Kyseessä saattaa olla myös muu rintakipua tai oireita aiheuttava sydänsairaus, kuten sydäninfarkti tai sydämen vajaatoiminta. Mikäli sydänlihastulehduksen lisäksi ilmenee rytmihäiriöitä tai sydämen vajaatoimintaa tai esimerkiksi tajunnan tason häiriöitä, on potilasta syytä tarkkailla sairaalassa erikoissairaanhoidossa.
Hoitamattomana vaikea sydänlihastulehdus voi johtaa henkeä uhkaaviin rytmihäiriöihin tai jopa sydämen pumppausvoiman pettämiseen ja sydämen vajaatoimintaan.
Sydänlihastulehduksen kesto
Sydänlihastulehduksen kesto vaihtelee yksilöittäin, mutta oireet saattavat muuten terveellä aikuisellakin kestää muutaman viikon. Toipuminen sydänlihastulehduksesta saattaa kestää useamman kuukauden, joten liikuntaa ei kannata aloittaa heti oireiden parannuttua. Liikuntaa tulee lisätä maltilla lääkärin ohjeiden mukaan ja omaa hyvinvointia tarkkaillen.
Sydänlihastulehduksen ehkäisy
Sydänlihastulehdusta voi yrittää ehkäistä välttämällä liikunnan harrastamista flunssaisena tai heti sen jälkeen.
Asiantuntijat
Palvelu sisältyy näihin kategorioihin
Tietoa ja vinkkejä sydänsairauksiin liittyen
EKG eli sydänfilmi
EKG eli sydänfilmi tai sydänsähkökäyrä on tutkimusmenetelmä, joka mittaa sydämen sähköistä toimintaa. Sähkö leviää sydämen sähkönjohtoratoja ja sydänlihasta pitkin, ja johtaa sydämen supistumiseen. Supistumisen jälkeen sydän palautuu lepotilaan ja valmistautuu seuraavaan sydämenlyöntiin. Rasitus-EKG:ssä nähdään, miten sydänkäyrä, sydämen syketaajuus ja verenpaine käyttäytyvät rasituksessa. EKG-pitkäaikaisrekisteröinnissä eli Holter-tutkimuksessa sydämen rytmiä seurataan pidemmän aikaa, yleensä yhden tai kahden vuorokauden ajan. Sydänkäyrän tulkitsee aina lääkäri. Tässä tietopaketissa käsitellään EKG-tutkimusta, rasitus-EKG:tä ja Holter-tutkimusta.
Rintakipu
Rintakipu on yleinen oire, joka voi johtua monesta eri syystä. Yleensä kipu on peräisin rintakehän tukikudoksista, eikä se ole siten ole vaarallista. Sydänsairaus on kuitenkin usein pyrittävä poissulkemaan, sillä rintakipu voi olla myös sydänsairauden aiheuttamaa. Esimerkkejä rintakipua aiheuttavista sydänsairauksista ovat sydäninfarkti ja sydänlihastulehdus eli myokardiitti. Tässä tietopaketissa kerrotaan rintakivun eri aiheuttajista ja siitä, milloin rintakivun vuoksi tulee mennä lääkäriin.
Rytmihäiriö
Rytmihäiriö on yleisnimitys sydämen normaalissa rytmissä esiintyville poikkeavuuksille, joita on useita erilaisia. Suurin osa tervesydämisten ihmisten rytmihäiriöistä on hyvänlaatuisia, ja lähes kaikilla ihmisillä esiintyy jonkinlaisia sydämen rytmihäiriöitä jossakin vaiheessa elämää. Kardiologin vastaanotto on oikea paikka selvittää, onko kyseessä hyvänlaatuinen rytmihäiriö vai ei. Varsinkin ensimmäistä kertaa ilmestyneet rytmihäiriöt on hyvä tunnistaa ja keskustella lääkärin kanssa siitä, miten niihin tulee jatkossa suhtautua.
Sydämen vajaatoiminta
Sydämen vajaatoiminta tarkoittaa tilaa, jossa sydämen toiminta ei riitä kehon tarpeiden tyydyttämiseen. Sydämen vajaatoiminnan aiheuttajia ovat muun muuassa kohonnut verenpaine, sepelvaltimotauti, sydänlihassairaudet ja läppäviat. Tässä tietopaketissa kerrotaan sydämen vajaatoiminnan oireista ja hoidosta sekä siitä, milloin oireiden takia tulee varata aika lääkärille.
Veritulppa
Veritulppa eli laskimotukos muodostuu veren hyytyessä laskimossa. Tukos syntyy tavallisesti jalkaan ja on harvinaisempi muualla kehossa. Pohkeen tai reiden turvotus ja kipu ovat veritulpalle tyypillisiä oireita. Tässä tietopaketissa käsitellään veritulpan riskitekijöitä ja hoitoa sekä annetaan ohjeet tukoksen ennaltaehkäisyyn.
Voit käyttää nuolinäppäimiä nähdäksesi lisää
Maksaminen ja hinnasto
Sydän- ja verisuonitaudit
Rintakipu
<p>Rintakipu on yleinen oire, joka voi johtua monesta eri syystä. Yleensä kipu on peräisin rintakehän tukikudoksista, eikä se ole siten ole vaarallista. Sydänsairaus on kuitenkin pyrittävä poissulkemaan, sillä rintakipu voi olla myös merkki henkeä uhkaavasta sairaudesta tai kohtauksesta.</p>
Sepelvaltimotauti
Sepelvaltimotauti voi ilmetä akuuttina sydäinfarktina eli sydänkohtauksena, kun sepelvaltimon sisäseinämä repeää ja sepelvaltimo menee tukkoon. Sepelvaltimotaudissa sepelvaltimoiden ahtaumat haittaavat tai estävät veren virtauksen sydänlihakseen.
Korkea kolesteroli
Korkea kolesteroli altistaa sydän- ja verisuonitaudeille. Kohonneet veren rasva-arvot ovat valtimotaudin yksi vaaratekijä sukurasituksen, tupakoinnin, verenpainetaudin sekä sokeritaudin lisäksi. Rasva-arvot jotka voivat olla koholla ovat kokonaiskolesteroli, LDL-kolesteroli sekä triglyseridit. Yleissisätautilääkäri arvioi valtimotaudin vaaran esimerkiksi FINRISKI-laskurilla ja voi kehoittaa elämäntapahoitoon tai sitten riskitekijöiden ollessa runsaat esimerkiksi statiinilääkityksen, joka pienentää valtimotaudin vaaraa. Lääkityksen tarpeesta on hyvä keskustella sisätautilääkärin tai kardiologin kanssa.
Sydämen rytmihäiriö
Lähestulkoon kaikilla ihmisillä on jossakin vaiheessa elämää oireisia rytmihäiriöitä. Useimmiten nämä ovat vaarattomia, mutta joskus ne ovat merkki sydänsairaudesta. Rytmihäiriöitä selvitellään kardiologin vastaanotolla. Rytmihäiriöide perustutkimuksia ovat leposydänkäyrä, rytmihäiriön aikainen sydänkäyrä, jos sellainen on käytettävissä sekä pitkäaikais-EKG eli Holternauhoitus. Sydämen rakenne voidaan selvittää sydämen kaikukuvauksella. Näiden tutkimusten tuloksista sekä potilaan kertomista oireista ja rytmihäiriön esiintymisestä voidaan päätellä, mikä rytmihäiriö on kyseessä ja miten siihen tulee suhtautua.
Verenohennuslääkityksen suunnittelu, toteutus ja seuranta
Valtimotauti on yleinen kansansairaus ja eteisvärinä yleisin sydämen rytmihäiriö. Valtimotaudissa (aivoverenkiertohäiriöt, sepelvaltimotauti ja ääreisvaltimoiden sairaudet) määrätään usein veren hyytymiseen vaikuttavaa lääkkeitä jotka vaikuttavat verihiutaleiden toimintaan. Eteisvärinässä valtimotukosten estossa taas käytetään veren hyytymiseen vaikuttavaa lääkitystä, jota kutsutaan antikoagulaatioksi. Näiden lääkkeiden valinta potilaskohtasesti ja hoidon toteutus kuuluvat useimmiten kardiologeille ja sisätautilääkäreille.