EKG, rasitus-EKG ja Holter-tutkimus ovat yleisiä tutkimuksia, joiden avulla saadaan tietoa sydänsairauksista ja sydämen toiminnan muutoksista
1.6.2022
Asiantuntija Kristian Paavonen, kardiologian erikoislääkäri
EKG eli sydänfilmi tai sydänsähkökäyrä on tutkimusmenetelmä, joka mittaa sydämen sähköistä toimintaa. Sähkö leviää sydämen sähkönjohtoratoja ja sydänlihasta pitkin, ja johtaa sydämen supistumiseen. Supistumisen jälkeen sydän palautuu lepotilaan ja valmistautuu seuraavaan sydämenlyöntiin. Rasitus-EKG:ssä nähdään, miten sydänkäyrä, sydämen syketaajuus ja verenpaine käyttäytyvät rasituksessa. EKG-pitkäaikaisrekisteröinnissä eli Holter-tutkimuksessa sydämen rytmiä seurataan pidemmän aikaa, yleensä yhden tai kahden vuorokauden ajan. Sydänkäyrän tulkitsee aina lääkäri. Tässä tietopaketissa käsitellään EKG-tutkimusta, rasitus-EKG:tä ja Holter-tutkimusta.
EKG-tutkimukseen pääset lääkärin lähetteellä. Ota ensin yhteys lääkäriin, esimerkiksi kardiologiin, joka voi suositella sinulle tutkimusta ja kirjoittaa siihen lähetteen. Tämän jälkeen voit varata ajan EKG-tutkimukseen. Voit tulla tutkimukseen myös Terveystalon ulkopuolisella lähetteellä.
Sisällysluettelo
Mikä on EKG?
EKG on tutkimus, joka mittaa sydämen sähköistä toimintaa ja muodostaa sen perusteella sydämen toimintaa kuvaavan käyrän. EKG-tutkimusta kutsutaan myös nimillä sydänfilmi ja sydänsähkökäyrä. Tutkimuslaite mittaa sydämen sähköimpulssien kulkua ihon päältä, ihoon kiinnitettävien elektrodien välityksellä. Laitteen muodostamasta kuvaajasta pystytään havaitsemaan sydämen sähköisessä toiminnassa ilmeneviä poikkeavuuksia.
EKG-tutkimuksia on kolmea erilaista: lepo-EKG, rasitus-EKG ja Holter-tutkimus. Tavallisesti EKG:sta puhuttaessa viitataan levossa tehtävään lepo-EKG-tutkimukseen.
EKG-tutkimuksessa käytettävä mittauslaite on digitaalinen. EKG:n ottaminen on täysin kivutonta, ja jos laite on saatavilla, itse tutkimus voidaan tehdä missä tahansa.
Kuinka sydän toimii?
Sydänlihaksen supistuminen on seurausta sähköimpulssin leviämisestä sydämen johtoratoja ja sydänlihasta pitkin koko sydämeen. Ensin supistuvat sydämen eteiset ja sitten kammiot.
Sinusrytmin eli normaalin sydämen rytmin aikana sydämen sähköinen toiminta saa alkunsa oikeassa eteisessä sijaitsevassa sinussolmukkeessa. Sieltä sähkö leviää ensin oikeaan ja sitten vasempaan eteiseen ja johtaa niiden supistumiseen. Eteiset ja kammiot ovat terveessä sydämessä sähköisesti toisistaan eristetyt, ainoastaan eteisten ja kammioiden välissä oleva eteiskammiosolmuke eli AV-solmuke johtaa sähköä eteisistä kammioihin. Sähkö viipyy hetken AV-solmukkeessa ja leviää sitten ensin lyhyttä yhteistä johtorataa eli Hisin kimppua, ja sen jälkeen oikeaa ja vasenta johtorataa pitkin kammioihin. Nämä johtoradat haarautuvat sitä pienemmiksi, mitä pidemmälle sydänlihakseen ne ulottuvat. Sähköimpulssin leviäminen kammioihin johtaa oikean ja vasemman kammion supistumiseen.
Sydänlihaksen supistumista seuraa palautumisaika eli diastole. Palautumisen aikana sydänlihas valmistautuu supistumaan uudelleen.
Mitä sydänfilmi kertoo?
EKG-tutkimuslaitteen tuottama käyrä kuvaa sydämen sähköistä toimintaa ja sen muutoksia. Sydämen sähköisen toiminnan eri vaiheet näkyvät käyrässä niille ominaisina muutoksina.
Eteisten supistuminen näkyy EKG:ssa niin sanottuna P-aaltona. Kammioiden supistuminen taas näkyy QRS-kompleksina. P-aallon ja QRS-kompleksin välistä aikaa kutsutaan PQ-ajaksi, joka heijastaa hetkellisesti hidastunutta sähkön kulkua eteiskammiosolmukkeen läpi.
EKG − mitä kaikkea sen avulla tutkitaan?
EKG:n avulla tutkitaan sydämen sähköistä toimintaa ja sen muutoksia. EKG onkin perustutkimus sydänsairauksia epäiltäessä.
EKG-tutkimuksessa voidaan havaita sydämen kuormituksesta johtuva sydänlihaksen paksuuntuminen sekä haarakatkokset. Haarakatkos tarkoittaa sitä, että esimerkiksi sydämeen sähköä kuljettavan johtoradan vasen haara ei johda sähköä. Tällaisessa tilanteessa sähkö leviää vasempaan kammioon sydänlihaksen oikeaa puolta pitkin.
Jos epäillään äkillistä sydäninfarktia, ensisijaiset tutkimukset ovat EKG ja sydänlihasmerkkiaineiden määritykset. EKG-käyrän muutoksista voidaan nähdä mihin sydämen osaan veren- ja hapenpuute kohdistuu sekä kuinka laajaa aluetta sydämestä infarkti uhkaa. EKG-tutkimuksen avulla voidaan nähdä myös aiempien sydäninfarktien jättämät arpimuutokset.
Urheilijoilla voi esiintyä niin kutsuttua urheilijan sydäntä, jolla viitataan pitkäkestoisen fyysisen harjoittelun aiheuttamiin muutoksiin sydänlihaksessa. Urheilijan sydän on hyvänlaatuinen muutos, eikä se aiheuta oireita. Urheilijan sydän kehittyy pitkäaikaisen ja erittäin runsaan harjoittelun seurauksena. Urheilusta johtuvat muutokset sydämessä voidaan havaita muun muassa EKG:n avulla.
Näkyykö sepelvaltimotauti sydänfilmissä?
Ahtauttavaa sepelvaltimotautia ei voida havaita levossa otetussa EKG-tutkimuksessa, ellei potilas ole jo sairastanut sydäninfarktia. Sepelvaltimotaudin toteamiseen käytetään sen sijaan rasitus-EKG-tutkimusta. Jos sepelvaltimotaudin todennäköisyys on matala tai keskisuuri, sepelvaltimotaudin poissulkemiseen voidaan käyttää sepelvaltimoiden tietokonetomografiaa eli TT-kuvausta.
Mitä EKG-tutkimuksessa tapahtuu?
Lepo-EKG otetaan nimensä mukaisesti levossa. Elektrodit kiinnitetään ranteisiin, nilkkoihin ja rintakehälle. Tutkimus kestää noin viisi minuuttia, minkä aikana EKG-laite rekisteröi sydämen sähköimpulssit 12, tai joskus useammalle, käyrälle.
EKG − tulkinta
Nykyaikainen EKG-laite tekee sydänkäyrästä automaattisen, keinoälyyn perustuvan tulkinnan ja ehdottaa mahdollisia diagnooseja. Laite kuitenkin ottaa huomioon myös epävarmat poikkeavuudet käyrässä, joten automaattinen tulkinta ja diagnoosiehdotukset eivät ole aina täysin luotettavia. Tämän vuoksi EKG-laitteen tuottaman käyrän lopullisen tulkinnan tekee aina lääkäri.
Usein EKG-käyrän poikkeavuuden aiheuttaja voi johtua monesta eri sydänsairaudesta, joten EKG ei anna suoraa ja varmaa diagnoosia. On myös hyvä muistaa, että vaikka EKG-mittauksen tulos olisi normaali, ei se sulje pois sydänsairauden, esimerkiksi eteisvärinän, mahdollisuutta. Kuitenkin lähes aina sydänsairaus näkyy jonkinlaisena poikkeavuutena EKG:ssä.
Lääkäri tulkitsee tulokset aina osana kokonaisuutta. Kokonaiskuvassa otetaan huomioon EKG-tulosten lisäksi oireet tai oireettomuus, poikkeavuudet esimerkiksi laboratoriotuloksissa, sekä muut mahdolliset sairaudet.
Rasitus-EKG
Rasitus-EKG eli kliininen rasituskoe on tutkimus, jonka avulla tutkitaan sydän- ja verenkiertoelimistön toimintaa rasituksen aikana.
Yleisimmin rasitus-EKG tehdään epäiltäessä ahtauttavaa sepelvaltimotautia. Yksi sepelvaltimotaudin yleisimmistä oireista on rasituksenaikainen puristava rintakipu, joka voi säteillä vasempaan olkaan ja käsivarteen, kaulalle, sekä leukaperiin. Myös hengenahdistus tai voimien loppuminen rasituksen aikana voivat olla oireita sepelvaltimotaudista.
Miten rasitus-EKG tehdään?
Ennen tutkimusta tutkittavan iholle kiinnitetään elektrodit ja otetaan lepo-EKG, minkä jälkeen rasituskokeen voi aloittaa. Tutkimuksen aikana poljetaan kuntopyörää, jonka vastusta kasvatetaan asteittain kahden minuutin välein.
Tutkimuksen aikana EKG-käyrää ja verenpainetta seurataan jatkuvasti. Kuntopyörää poljetaan niin kauan kuin tutkittava henkilö jaksaa jatkaa rasitusta. Tutkimus keskeytetään, jos tutkittavalla esiintyy liiallista verenpaineen nousua tai pahanlaatuisia rytmihäiriöitä, tai hänellä havaitaan ilmeinen ahtauttava sepelvaltimotauti.
Rasitus-EKG:tä varten on hyvä varata aikaa noin tunnin verran. Rasitusosuuteen kuluu yleensä noin 20 minuuttia.
Holter-tutkimus
EKG-pitkäaikaisrekisteröinnin eli Holter-tutkimuksen avulla sydämen toimintaa voidaan seurata vuorokauden ympäri. Tavallisesti tutkimus kestää yhden tai useamman vuorokauden ajan.
Miten Holter-tutkimus tehdään?
Holter-tutkimuksessa rintakehälle kiinnitetään viisi tai seitsemän elektrodia. Elektrodit yhdistyvät ohuilla sähköjohdoilla pieneen tallennuslaitteeseen, joka sijoitetaan rintakehälle. Saunassa ei saa käydä tutkimuksen aikana, jotta tutkimuslaite ei vahingoitu tai sähköjohdot irtoa. Holter-tutkimus tehdään kotona normaalissa arkiympäristössä, ja tutkimuksen aikana voi esimerkiksi harrastaa liikuntaa. Holter-tutkimus on kivuton.
Oirepäiväkirja on olennainen osa tutkimusta, ja sitä täytetään koko tutkimuksen ajan. Oirepäiväkirjaan merkitään mahdollisten oireiden alkamisajankohta ja oireen kuvaus. Myös ruokailut, nukkumaanmeno- ja heräämisaika, liikunta ja muut aktiviteetit kirjataan ylös. Tutkimuksen jälkeen lääkäri tulkitsee sydänkäyrän, vertaa sitä oirepäiväkirjaan, ja tekee lausunnon ja raportin Holter-tutkimuksesta.
EKG − hinta Terveystalossa
Levossa otettavan 12-kytkentäisen EKG-tutkimuksen hinta Terveystalossa alkaa 76 eurosta. Rasitus-EKG:n hinta alkaa 518,10 eurosta. Holter-tutkimuksen hinta määräytyy muun muassa tutkimuksen keston ja laajuuden mukaan, alkaen 400 eurosta ylöspäin.
Miten pääsen EKG-tutkimukseen?
EKG-, rasitus-EKG- ja Holter-tutkimus tehdään kaikki lääkärin lähetteellä. Jos haluat päästä johonkin näistä kolmesta tutkimuksesta, aloita ottamalla yhteys lääkäriin, esimerkiksi kardiologiin, joka voi suositella sinulle tutkimusta ja kirjoittaa siihen lähetteen.
Sinua saattavat kiinnostaa myös seuraavat tietopaketit:
kardiologian erikoislääkäri
Asiantuntijana tässä artikkelissa toimi kardiologian erikoislääkäri Kristian Paavonen.