Sydämen rytmihäiriö
Rytmihäiriöt voidaan karkeasti jakaa eteis- ja kammioperäisiin. Tyypillinen eteisperäinen rytmihäiriö on eteisvärinä, jonka vaaratekijöitä ovat ikä ja esimerkiksi verenpaineauti. Eteisvärinä altistaa valtimotukoksille, pahimmassa tapauksessa aivoinfarktille. Eteisvärinädiagnoosi perustuu eteisvärinän aikaiseen sydänkäyrään.
Tarvittaessa kardiologi aloittaa verenohennuslääkityksen valtimotukoksen estämiseksi. Yleisin kammioperäinen rytmihäiriö on kammiolisälyöntisyys, joka on useimmiten vaaratonta, mutta joskus merkki sydänsairaudesta. Rytmihäiriöitä voidaan hoitaa lääkkeillä tai esimerkiksi katetriablaatiolla, jossa sydämen sisältä hoidetaan rytmihäiriön syitä käsittelemällä sydänlihasta.
Soita ja varaa aika 030 6000*
*Puhelun hinta on matkapuhelinliittymästä 8,35 snt/puhelu + 19,33 snt/min ja lankaliittymästä 8,35 snt/puhelu + 3,20 snt/min. Jonotus on maksullista.
Voit asioida etävastaanotolla useimpien asiantuntijoidemme kanssa. Asioi heti tai varaa aika.
Asiantuntijat
Palvelu sisältyy näihin kategorioihin
Sydänsairaudet ja verenkiertoelimistön sairaudetEtäasiointi
Voit asioida etävastaanotolla useimpien asiantuntijoidemme kanssa. Asioi heti tai varaa aika.
Maksaminen ja hinnasto
Sydänsairaudet ja verenkiertoelimistön sairaudet
Sydänlihassairaudet
Kardiomyopatiat eli sydänlihassairaudet ovat itse sydänlihaksen sairauksia. Osa niistä on perinnöllisiä. Kardiomyopatia voi johtaa sydänlihaksen paksunemiseen tai sydämen laajenemiseen ja sen pumppaustoiminnan heikkenemiseen. Suorituskyvyn lasku tai rytmihäiriöt voivat olla kardiomyopatian oire. Jos epäillään kardiomyopatiaa, ensisijaisena tutkimuksena on kardiologin vastaanotto sisältäen sydänkäyrän ja sydämen kaikukuvauksen, joissa nähdään sydämen sähköinen toiminta levossa sekä sydämen rakenne. Kardiomyopatian hoito riippuu siitä, mikä kardiomyopatia on kyseessä. Jos kardiomyopatia todetaan, usein on myös syytä tehdä sukuselvitykset.
Sydänlihastulehdus eli myokardiitti
Sydänlihastulehdus tulee usein hengitystieinfektion yhteydessä. Oireita ovat yleensä rintakipu, hengenahdistus ja voimattomuus. Oireiden ilmetessä kannattaa hakeutua kardiologille tai sisätautilääkärille. Tutkimuksina tehdään EKG, verikokeita ja tarvittaessa sydämen ultraääni.
Sepelvaltimotauti
Sepelvaltimotauti voi ilmetä akuuttina sydäinfarktina eli sydänkohtauksena, kun sepelvaltimon sisäseinämä repeää ja sepelvaltimo menee tukkoon. Sepelvaltimotaudissa sepelvaltimoiden ahtaumat haittaavat tai estävät veren virtauksen sydänlihakseen.
Verenpainetaudin seuranta ja verenpaineen mittaus
Verenpainetaudin hoidossa on tärkeää varmistaa hoidon vaikuttavuus ja siedettävyys. Arviointi tehdään yleensä vuosittain ja siihen sisältyy ennalta määrättyjä laboratoriotutkimuksia, sydänfilmi (EKG) sekä verenpaineen mittaus.
Verenpainetauti
Kohonnut verenpaine eli hypertensio on yksi tärkeimmistä sydän- ja verisuonisairauksien vaaratekijöistä. Pitkään jatkuessaan se johtaa valtimoiden vaurioitumiseen ja kovettumiseen. Yleislääkärin lisäksi ajan voi varata myös sairaanhoitajalle verenpaineen kontrollimittauksia ja ruokavalio- sekä liikuntaohjausta varten.
Sydämen ultraäänitutkimus
Sydämen kaikukuvaus on kardiologinen perustutkimus ja saatavilla laajalti Terveystalon toimipisteissä. Tutkimus on kivuton ja se kestää 10-15 minuuttia. Tutkimuksen aikana potilas makaa vasemmalla kyljellään. Tutkimuksen suorittaa aina lääkäri. Sydämen kaikututkimuksella eli ”sydänecholla” nähdään kuinka sydän toimii veripumppuna. Tutkimuksen suorittava lääkäri levittää ultraäänigeeliä iholle ja sitten ultraäänilaitteella tutkii sydämen. Tutkimuksessa nähdään sydämen läpät ja se, kuinka veri virtaa niiden läpi. Siinä nähdään myös eteisten ja kammioiden koot ja kuinka kammiot supistuvat. Sydämen kaikukuvauksessa nähdään myös muun muuassa mahdolliset seinämäliikehäiriöt, kammioiden seinämien rakennepoikkeavuudet ja mahdolliset arpimuutokset. Sen sijaan esimerkiksi mahdollisia sepelvaltimoiden ahtaumia tutkimuksessa ei nähdä. Tutkimuksesta tehdään aina raportti asiakkaalle sairaskertomukseen ja tarvittaessa tallennetaan pysäytyskuvia tai liikkuvaa kuvaa myöhempää käyttöä varten.