Sydämen rytmihäiriö
Rytmihäiriöt voidaan karkeasti jakaa eteis- ja kammioperäisiin. Tyypillinen eteisperäinen rytmihäiriö on eteisvärinä, jonka vaaratekijöitä ovat ikä ja esimerkiksi verenpaineauti. Eteisvärinä altistaa valtimotukoksille, pahimmassa tapauksessa aivoinfarktille. Eteisvärinädiagnoosi perustuu eteisvärinän aikaiseen sydänkäyrään.
Tarvittaessa kardiologi aloittaa verenohennuslääkityksen valtimotukoksen estämiseksi. Yleisin kammioperäinen rytmihäiriö on kammiolisälyöntisyys, joka on useimmiten vaaratonta, mutta joskus merkki sydänsairaudesta. Rytmihäiriöitä voidaan hoitaa lääkkeillä tai esimerkiksi katetriablaatiolla, jossa sydämen sisältä hoidetaan rytmihäiriön syitä käsittelemällä sydänlihasta.
Ajanvaraus
Varaa aika verkossa tai puhelimitse asiakaspalvelustamme.
Asiantuntijat
Palvelu sisältyy näihin kategorioihin
Ajanvaraus
Varaa aika verkossa tai puhelimitse asiakaspalvelustamme.
Maksaminen ja hinnasto
Sydän- ja verisuonitaudit
Rintakipu
Rintakipu ei aina ole sydänperäistä. Rasituksessa tai esimerkiksi liikuttumisen seurauksena esiintyvän rintakivun mahdollinen sydänperäisyys on aina syytä tutkia jos on mahdollista, että potilaalla on esimerkiksi sepelvaltimotauti. Myös sydänlihastulehdus eli perimyokardiitti voi aiheuttaa rintakipua. Sydänperäinen kipu on tyypillisesti laaja-alaista ja se säteilee esimerkiksi kaulalle tai vasempaan käsivarteen. Jos rintakipu ei mene ohi ja on voimakasta, on syytä hakeutua päivystykselliseen arvioon lääkärin tutkittavaksi. Rintakivun perusdiagnostiikkaan kuuluu sydänkäyrä eli EKG.
Sepelvaltimotauti
Sepelvaltimotauti voi ilmetä akuuttina sydäinfarktina eli sydänkohtauksena, kun sepelvaltimon sisäseinämä repeää ja sepelvaltimo menee tukkoon. Sepelvaltimotaudissa sepelvaltimoiden ahtaumat haittaavat tai estävät veren virtauksen sydänlihakseen.
Korkea kolesteroli
Korkea kolesteroli altistaa sydän- ja verisuonitaudeille. Kohonneet veren rasva-arvot ovat valtimotaudin yksi vaaratekijä sukurasituksen, tupakoinnin, verenpainetaudin sekä sokeritaudin lisäksi. Rasva-arvot jotka voivat olla koholla ovat kokonaiskolesteroli, LDL-kolesteroli sekä triglyseridit. Yleissisätautilääkäri arvioi valtimotaudin vaaran esimerkiksi FINRISKI-laskurilla ja voi kehoittaa elämäntapahoitoon tai sitten riskitekijöiden ollessa runsaat esimerkiksi statiinilääkityksen, joka pienentää valtimotaudin vaaraa. Lääkityksen tarpeesta on hyvä keskustella sisätautilääkärin tai kardiologin kanssa.
Sydänlihastulehdus eli myokardiitti
Sydänlihastulehdus tulee usein hengitystieinfektion yhteydessä. Oireita ovat yleensä rintakipu, hengenahdistus ja voimattomuus. Oireiden ilmetessä kannattaa hakeutua kardiologille tai sisätautilääkärille. Tutkimuksina tehdään EKG, verikokeita ja tarvittaessa sydämen ultraääni.
Verenohennuslääkityksen suunnittelu, toteutus ja seuranta
Valtimotauti on yleinen kansansairaus ja eteisvärinä yleisin sydämen rytmihäiriö. Valtimotaudissa (aivoverenkiertohäiriöt, sepelvaltimotauti ja ääreisvaltimoiden sairaudet) määrätään usein veren hyytymiseen vaikuttavaa lääkkeitä jotka vaikuttavat verihiutaleiden toimintaan. Eteisvärinässä valtimotukosten estossa taas käytetään veren hyytymiseen vaikuttavaa lääkitystä, jota kutsutaan antikoagulaatioksi. Näiden lääkkeiden valinta potilaskohtasesti ja hoidon toteutus kuuluvat useimmiten kardiologeille ja sisätautilääkäreille.