Hypersomnia (liikaunisuus)
Suosituimmat palvelut
-
Kleine-Levin oireyhtymä
Kleine-Levinin oireyhtymä eli periodinen hypersomnia on harvinainen liikaunisuutta aiheuttava neurologinen unihäiriö. Kleine-Levinin oireyhtymän oireet alkavat yleensä puberteetti-ikäisenä, mutta joskus myös sitä aikaisemmin. Sairaus on yleisempi pojilla kuin tytöillä.
-
Narkolepsia
Narkolepsia on harvinainen neurologinen liikaunisuutta aiheuttava unihäiriö, jonka keskeisiä oireita ovat tahaton nukahtelu ja huonolaatuinen rikkonainen yöuni. Yleisin narkolepsian muoto on niin sanottu tyypin 1 narkolepsia (NT1). Tyypin 1 narkolepsiaa selkeästi harvinaisempi muoto on tyypin 2 narkolepsia, jonka oireisto voi joskus liittyä johonkin perussairauteen tai tapaturmaiseen aivovammaan.
-
Krooninen väsymysoireyhtymä eli ME/CFS
Krooninen väsymysoireyhtymä eli ME (myalginen enkefalomyeliitti) tai CFS (Chronic Fatigue Syndrome) viittaa oirekuvaan, jota hallitsee pitkäkestoinen uupumus. Uupumus pahenee vähäisenkin henkisen tai fyysisen rasituksen seurauksena, eikä lievity lepäämällä. Krooninen väsymysoireyhtymä voi vaikeuttaa koulunkäyntiä, opiskelua ja työntekoa, sekä vaikuttaa sosiaaliseen elämään ja harrastuksiin. Oireiden kirjo ja niiden vaikeusaste vaihtelevat.
Hypersomnioissa päiväaikainen väsymys on usein voimakasta, mutta yöuni ei ole rikkonaista, toisin kuin lähes kaikissa muissa neurologisissa unihäiriöissä. Narkolepsia on tästä poikkeus, sillä narkolepsiapotilaan yöuni on yleensä heikkolaatuista.
Liikaunisuuden diagnosointi on vaativaa, ja sen toteamisessa onkin tärkeää sulkea pois muut mahdolliset liikaunisuuteen johtavat syyt. Diagnostiikassa käytetään laajaa unitutkimusta ja nukahtamisviivetutkimusta. Muita tutkimuksia tehdään tarpeen mukaan.
Hypersomnia saattaa liittyä sairastettuihin virusinfektioihin jälkitilana tai sen aiheuttaja voi jäädä tuntemattomaksi, jolloin puhutaan idiopaattisesta hypersomniasta. Idiopaattinen hypersomnia alkaa alle 25-vuotiaana ja on erittäin harvinainen sairaus. Liikaunisuutta tavataan oireena myös useiden muiden neurologisten, psykiatristen ja synnynnäisten sairauksien yhteydessä. Joissain tapauksissa liikaunisuus voi olla myös seurausta esimerkiksi aivoinfarktista tai aivovammasta.
Ajanvaraus
Varaa aika verkossa tai puhelimitse asiakaspalvelustamme.
Asiantuntijat
Palvelu sisältyy näihin kategorioihin
Ajanvaraus
Varaa aika verkossa tai puhelimitse asiakaspalvelustamme.
Maksaminen ja hinnasto
Unihäiriöt
Uni-valverytmin häiriö
Uni-valverytmin kronobiologisia häiriöitä ovat viivästynyt unijakso, aikaistunut unijakso, ylipitkään vuorokausirytmiin liittyvä unettomuus, kaamosunettomuus, sekä vuorotyöhön tai epäsäännöllisiin elämäntapoihin liittyvät univaikeudet. Yleisimpänä syynä on kuitenkin synnynnäinen uni-valverytmin häiriö. Uni-valverytmin häiriön muita aiheuttajia voivat olla esimerkiksi päiväaikainen käyttäytyminen, krooniset kiputilat tai somaattiset sairaudet ja lääkkeet.
Raskaudenaikaiset ja synnytyksen jälkeiset unihäiriöt
Unihäiriöt ovat hyvin tavallisia raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen. Uniongelmat johtuvat hormonitasojen muutoksista sekä raskauden aikana myös kohdun ja sikiön aiheuttamista painemuutoksista. Gynekologin kanssa voidaan miettiä paras mahdollinen ratkaisu juuri sinun uniongelmiisi. Jos raskausaikana herää epäily uniapneasta, kiireellinen hoitoon hakeutuminen on erityisen tärkeää. Uniapnean aiheuttamat hengityskatkokset saattavat olla vaarallisia sikiölle.
Idiopaattinen hypersomnia
Idiopaattinen hypersomnia on harvinainen neurologinen unihäiriö, joka aiheuttaa liikaunisuutta. Idiopaattisen hypersomnian oire on lisääntynyt vuorokautinen unen määrä.
Parasomniat eli unenaikaiset erityishäiriöt
Parasomniat tarkoittavat unenaikaisia erityishäiriöitä kuten unessa puhumista, unissakävelyä, sekavuushavahtumisia, yöllisiä kauhukohtauksia, hampaiden narskuttelua ja REM-unen aikaisia käyttäytymishäiriöitä. Erilaiset parasomniat on tärkeää tunnistaa ja hoitaa.
Levottomat jalat
Levottomat jalat -oireyhtymään liittyy pakonomainen tarve liikutella jalkoja sekä epämiellyttävät tuntemukset lähinnä alaraajoissa, mutta joskus myös käsissä ja muualla kehossa. Oireyhtymään kuuluvat tuntemukset, kuten kihelmöinti, polttelu ja kutina, helpottuvat liikuteltaessa raajoja. Oireet ilmenevät tyypillisesti levossa tai istuessa, ja ne ovat aina pahimmillaan iltaisin ja öisin.
Lasten univaikeuksien hoito
Lasten yleisimpiä unihäiriöitä ovat nukahtamisvaikeudet, yöheräily sekä liian varhainen herääminen. Varhainen syiden selvitys ja hoito on tärkeää. Lääkäriin on syytä ottaa yhteys, jos aiemmin hyvin nukkunut lapsi alkaa heräillä tiheästi, on kivuliaan oloinen, kuorsaa jatkuvasti tai on päivisin väsynyt. Toistuva lapsen yöheräily on pidemmän päälle raskasta, ja myös perhe voi tarvita silloin tukea.