Raskaudenaikaiset ja synnytyksen jälkeiset unihäiriöt
Raskausaika vaikuttaa selvästi uneen: koettu unen laatu huononee raskauden aikana jo ensimmäisestä raskauskolmanneksesta lähtien, ja unen laatu heikkenee raskauden edetessä. Synnytyksen jälkeen hormonitasot taas muuttuvat ja ovat vaikuttamassa uniongelmien syntyyn.
Raskaudenaikaiset uniongelmat johtuvat muun muassa raskauden aikaisista hormonitasojen muutoksista tai siitä, että raskaana olevalla henkilöllä ilmenee paineen ja epämukavuuden tunnetta, jotka vaikeuttavat nukkumista. Raskausaikana voi esiintyä myös esimerkiksi raajojen turvotusta, ja selin nukkuminen ja oikean asennon löytäminen voi olla vaikeaa.
Myös unenaikaiset liikehäiriöt, kuten periodiset unenaikaiset raajojen liikkeet ja levottomien jalkojen oireyhtymä, ovat hyvin yleisiä raskauden aikana, sillä raskausaikana rautavarastot pienenevät. Raajaliikehäiriöt saattavat osaltaan aiheuttaa raskausajan unihäiriöitä. Synnytyksen jälkeen oireet usein häviävät kokonaan tai ainakin helpottavat nopeasti.
Hoito
Sekä raskaana olevien että imettävien äitien unihäiriöiden hoidossa korostuu ensisijaisesti unihuolto ja sen parantaminen, sillä raskausaikana tai imettäessä ei suositella unilääkkeiden käyttöä.
Unenaikaisten liikehäiriöiden lisääntyminen raskausaikana liittyy ferritiinipitoisuuksien laskuun eli raudanpuutteeseen. Mikäli raskaana oleva nainen kärsii vaikeista levottomien jalkojen oireista ja hänellä todetaan selvä raudanpuute, voi kyseeseen tulla rautainfuusio. Ennen rautainfuusiota hoitava lääkärisi voi konsultoida vielä gynekologia tai unen asiantuntijaa (lääkäri).
Milloin lääkäriin?
Lääkäriin kannattaa hakeutua raskaudenaikaisten tai synnytyksen jälkeisten unihäiriöiden takia silloin, jos unihäiriöt vaikuttavat omaan toimintakykyyn merkittävästi tai haittaavat omaa elämää kohtuuttoman paljon. Apua voi aina hakea, eikä uniongelmien kanssa kannata jäädä liian pitkäksi aikaa yksin.
Mikäli raskausaikana herää epäily uniapneasta, ovat kiireelliset jatkotutkimukset ja hoidot tällöin tarpeellisia. Nopea hoitoon hakeutuminen uniapneaa epäiltäessä on raskausaikana erityisen tärkeää, koska uniapnean aiheuttamat hengityskatkokset saattavat olla sikiölle vaarallisia.
Hoitoa tarjoava asiantuntija:
Soita ja varaa aika 030 6000*
*Puhelun hinta on matkapuhelinliittymästä 8,35 snt/puhelu + 19,33 snt/min ja lankaliittymästä 8,35 snt/puhelu + 3,20 snt/min. Jonotus on maksullista.
Voit asioida etävastaanotolla useimpien asiantuntijoidemme kanssa. Asioi heti tai varaa aika.
Asiantuntijat
Etäasiointi
Voit asioida etävastaanotolla useimpien asiantuntijoidemme kanssa. Asioi heti tai varaa aika.
Maksaminen ja hinnasto
Unihäiriöt
Kuorsaus ja sen hoito
Kuorsaus on yleinen ongelma, ja se voi johtua monesta syystä. Kuorsaus ei ole sairaus, vaan lievänä esiintyessään merkki tilapäisestä lisääntyneestä vastuksesta ylähengitysteissä unen aikana. Sen aiheuttaa mekaaninen tai toiminnallinen hengitystie-este, kuten ahdas nenä, suuret kita- tai nielurisat, tai lisääntynyt limakalvon alainen rasva kielenkannan takana.
Uniapnea
Uniapnea tarkoittaa unenaikaista hengityskatkosta tai hengityksen vaimentumaa. Usein kumppani tai ystävät kertovat voimakkaasta kuorsauksesta ja mahdollisesti yönaikaisista hengityskatkoksista. Uniapnea voi heikentää unen laatua ja olla syy aamu- ja päiväaikaiseen väsymykseen. Hoitamaton uniapnea lisää myös riskiä sairastua sydäninfarktiin, aivoinfarktiin, eteisvärinään, aikuistyypin diabetekseen, depressioon ja muistisairauksiin. Diagnosoimaton uniapnea onkin tärkeä tunnistaa ja hoitaa.
Parasomniat eli unenaikaiset erityishäiriöt
Parasomniat tarkoittavat unenaikaisia erityishäiriöitä kuten unessa puhumista, unissakävelyä, sekavuushavahtumisia, yöllisiä kauhukohtauksia, hampaiden narskuttelua ja REM-unen aikaisia käyttäytymishäiriöitä. Erilaiset parasomniat on tärkeää tunnistaa ja hoitaa.
Vaihdevuosien unihäiriöt
Unihäiriöt ovat yksi tavallisimmista vaihdevuosioireista. Ongelma voi liittyä yölliseen hikoiluun tai esiintyä ilman muita vaihdevuosioireita. Hormonilääkityksen tehoa vaihdevuosi-iässä ilmenevään unihäiriöön voi kokeilla gynekologin kanssa käydyn arvion jälkeen. Unihäiriö ei kuitenkaan aina johdu hormonitoiminnasta eikä hormonilääkitys ole aina oikea tai riittävä ratkaisu.
Lapsen univaikeuksien hoito
Lasten yleisimpiä unihäiriöitä ovat nukahtamisvaikeudet, yöheräily sekä liian varhainen herääminen. Varhainen syiden selvitys ja hoito on tärkeää. Lääkäriin on syytä ottaa yhteys, jos aiemmin hyvin nukkunut lapsi alkaa heräillä tiheästi, on kivuliaan oloinen, kuorsaa jatkuvasti ja on päivisin väsynyt. Toistuva lapsen yöheräily on pidemmän päälle raskasta, ja myös perhe voi tarvita silloin psykologista tukea.
Levottomat jalat
Levottomat jalat -oireyhtymään liittyy pakonomainen tarve liikutella jalkoja sekä epämiellyttävät tuntemukset lähinnä alaraajoissa, mutta joskus myös käsissä ja muualla kehossa. Oireyhtymään kuuluvat tuntemukset, kuten kihelmöinti, polttelu ja kutina, helpottuvat liikuteltaessa raajoja. Oireet ilmenevät tyypillisesti levossa tai istuessa, ja ne ovat aina pahimmillaan iltaisin ja öisin.