Lasten univaikeuksien selvittely
Lasten uniongelmat
Riittävä uni on välttämätöntä lapsen normaalille kasvulle ja kehitykselle sekä hyvinvoinnille. Ongelmia voi olla unen määrän lisäksi myös sen laadussa. Lasten unihäiriöt ovat yksi lapsiperheitä eniten kuormittavista ongelmista. Niissäkin tilanteissa, joissa lapsi itse saa riittävästi unta, hänen univaikeutensa voivat johtaa vanhempien unenpuutteeseen.
Tavallisimpia lasten uniongelmia ovat:
- yöheräily
- nukkumaan rauhoittumisen ja nukahtamisen hankaluudet
- liian varhainen herääminen
Yleinen pienten lasten ongelma on niin sanottu uniassosiaatiohäiriö. Uniassosiaatiohäiriöllä tarkoitetaan sitä, että imeväinen lapsi on tottunut nukahtamaan esimerkiksi äidin rinnalle. Lapsen herätessä yöllä hän etsii taas äitiä, eikä osaa rauhoittua nukkumaan ennen kuin äiti on läsnä. Ongelma voidaan ratkaista lasten univalmennuksella.
Leikki-iästä lähtien heräilyä voivat aiheuttaa painajaiset, unissakävely ja yölliset kauhukohtaukset. Myös tahaton yöllinen vuoteenkastelu kuuluu unenaikaisiin erityishäiriöihin. Sen hoitamiseksi on erilaisia keinoja.
Univaikeuksien syyt
Joskus uniongelmien syy on ilmeinen, kuten liian pitkät päiväunet, nukkumapaikan levottomuus, allergia-, kipu- tai muut oireet, päivärytmin epäsäännöllisyys tai liiallinen älylaitteiden käyttö illalla. Yksi tavallisimpia uniongelmien syitä pienten lasten kohdalla on unettomuus eli unensaannin vaikeus iltaisin sekä yöheräily. Univaikeudet heikentävät lapsen päiväaikaista vointia ja altistavat muille unihäiriöille, kuten parasomnioille.
Jatkuvasti suu auki nukkuvalla ja mahdollisesti kuorsaavalla lapsella voi olla suuret kita- tai nielurisat. Myös pienten lasten uniapnea voi aiheutua suurista kita- tai nielurisoista. Jatkuva suu auki nukkuminen aiheuttaa myös sen, ettei kielen kärki kosketa nukkuessa etuhampaiden takareunaa, jolloin seurauksena voi olla purentavirhe. Mikäli lapsen kova suulaki on hyvin korkea ja kapea, voi kyseeseen tulla niin sanottu yläleuan levityshoito erityisellä suukojeella, jonka oikomishammaslääkäri asentaa.
Lapsen normaalista yöhengityksestä huolehtimalla voidaan ehkäistä uniapnean kehittymistä vanhemmalla iällä. Suunnittelemme tapauskohtaisesti mahdolliset tutkimus- ja hoitotarpeet.
Lapsen univaikeuksien hoito
Olennaista tilanteen parantamiseksi on säännöllinen vuorokausirytmi ja iltarutiinit, riittävät virikkeet ja aktiviteetit päivällä, rauhallinen nukkumisympäristö ja järjestelmällisyys sekä kärsivällisyys lapsen nukkumisen parantamiseen tähtäävien toimenpiteiden toteuttamisessa.
Uniongelmien vaikuttaessa arkeen, kannattaa kääntyä lääkärin vastaanotolle, jossa arvioidaan taustalla olevia syitä ja ohjataan tarvittaessa tutkimuksiin ja hoitoihin, kuten Lasten Univalmennukseen. Terveystalon lasten univalmennus on suunniteltu 0–12-vuotiaille. Ikäryhmälle on suunniteltu ja koulutettu omat hoitopolut. Hoito on täten yksilöllistä ja perhettä tukevaa, millä saadaan uniongelmiin apua.
Milloin lääkäriin?
Osalla lapsista uniongelmat ja ilta-aikaiset sekä yöllisten heräilyjen jälkeiset nukahtamisvaikeudet saattavat jäädä päälle, jolloin perheen on suositeltavaa hakea apua lapsen ja oman hyvinvointinsa ja jaksamisensa tueksi.
Jos aiemmin hyvin nukkunut lapsi ei saakaan enää unta, alkaa heräillä tiheästi tai liian aikaisin, on kivuliaan oloinen, kuorsaa tai on päivisin väsynyt ei asiaa kannata jäädä seuraamaan vaan uniongelmien ratkaisemiseksi suositellaan varaamaan aika lääkärille.
Tilanteen läpikäyminen yhdessä ammattilaisen kanssa auttaa löytämään univaikeuksien syitä ja suunnitelmaan hoito yksilöllisesti. Selkeät ohjeet ja uniongelmien hoito auttavat lasten ohella myös koko perhettä jaksamaan paremmin väsymyksen keskellä.
Vuorokausirytmin opettelu
Vastasyntyneellä vauvalla vuorokausirytmi on kypsymätön ja uni kehittymätöntä ensimmäisten kuuden kuukauden ajan. Siksi on tärkeää, että vauvaa autetaan aktiivisesti löytämään oikea vuorokausirytmi.
Mikäli uniongelmat pitkittyvät, vanhemmat voivat jäädä vaille riittävää unta eivätkä jaksa toimia unijärjestelyjen suhteen johdonmukaisesti. Vauvan uniongelmat ovat yhteydessä äidin masennusoireisiin erityisesti silloin, jos myös äidin uni häiriintyy.
Tulisiko leikki-ikäisen nukkua päiväunia?
Uusimpien tutkimusten mukaan enintään 90 minuutin pituiset päiväunet parantavat erityisesti lasten motorisen muistin ja taitomuistin kehittymistä. Päiväunien nukkumista voi siis suositella kaikille lapsille.
Lyhyiden päiväunien nukkuminen ei huononna yöunen laatua, kunhan päiväunet nukutaan noin kello 11-16 välillä. Mikäli leikki-ikäinen lapsi ei nukahda päiväunille, lasta ei tule pakottaa.
Kysymyksiä ja vastauksia lasten unesta ja univaikeuksista
Tutustu webinaarissa esitettyihin lasten uneen ja univaikeuksiin liittyviin kysymyksiin. Vastaajana toimi unen asiantuntijalääkäri Eevert Partinen.
Ohimenevänä lapsen uniongelmana pidetään muutamien päivien tai kahden-kolmen viikon kestävää muutosta. Ohimenevässä uniongelmassa voi olla kyse stressitekijästä, muutoksesta, infektiosta tai kehitykseen liittyvästä tekijästä, joiden korjaantumisella myös uniongelmat korjaantuvat itsekseen muutamassa päivässä.
Unenaikaisten kauhukohtausten aikana esiintyy yöunen aikana voimakkaita painajaisia ja pakokauhun omaisia kohtauksia. Kauhukohtauksessa lapsi saattaa huutaa ja näyttää erittäin pelästyneeltä, mutta siitä huolimatta tilanne on vaaraton. Kauhukohtauksia esiintyy erityisesti lapsilla, mutta niitä voi esiintyä myös aikuisilla. Kauhukohtaukset erottaa painajaisista siitä, että aamulla herätessä lapsi ei muista yönaikaisia tapahtumia.
Kauhukohtaukset johtuvat lasten keskushermoston kehittymisestä. Tämän lisäksi tausta on havaittu olevan geneettisiä tekijöitä. Jos vanhemmalla tai sisaruksella on esiintynyt kauhukohtauksia, on todennäköisempää, että myös lapsella on niitä. Myös univaje, liian vähäinen yöuni sekä stressi ja ahdistus voivat provosoida kauhukohtauksia.
Hoitona käytetään mahdollisen unihygienian ja uniympäristön parantamista, stressin hallintaa sekä univajeen korjaamista. Mikäli kohtaukset häiritsevät nukkumista, lapsi muistaa ne tai ne aiheuttavat stressiä ja päiväaikaisen toimintakyvyn tai vireystilan häiriöitä, on suositeltavaa hakeutua lasten univaikeuksia hoitavan lääkärin vastaanotolle. Vastaanotolla voidaan arvioida, onko taustalla jotain hoidettavissa olevia laukaisevia tekijöitä.
2-vuotiaan tulisi herätä enää maksimissaan kahdesti yössä. Normaalisti jo noin 18 kuukauden iästä alkaen yöheräämisiä esiintyy noin kerran yössä.
Mikäli kaksivuotiaalla esiintyy useita yöheräämisiä, tulisi alkuun lähteä perusasioista liikkeelle: Ovatko unirutiinit oikeanlaiset? Minkälainen on lapsen univalverytmi? Mitä päivänaikana tapahtuu? Onko taustalla jotain taustatekijöitä, kuten vatsakipuja, allergioita, tulehduksia, yöllistä näläntunnetta? Onko lapsen elämässä tapahtunut muutoksia, jotka voivat olla lisäämässä yöllisiä heräämisiä?
Onko taustalla mahdollisesti uusien taitojen oppimista? Välillä taitojen oppiminen, kuten pikkulapsilla kävelemään oppiminen tai sen jälkeen puheen kehittyminen voivat häiritä hetkeksi unta.
Lasten univalmentajalle kannattaa varata aika, jolloin tilannetta voidaan käydä systemaattisesti läpi.
Päiväkoti-ikäisten päiväunet ovat haasteellinen kysymys. Tilanne riippuu paljolti lasten iästä ja tilanteesta. Osalle päiväunista on runsasta hyötyä ja osalla se voi häiritä ilta-aikaista nukahtamista. Päiväunet ovat kuitenkin tärkeä osa pienten lasten unentarvetta ja erityisesti alle kolmevuotiaat hyötyvät pääsääntöisesti päiväunista. Päiväunet auttavat lasten vireystilan ylläpitämisessä, sekä riittävän unenmäärän takaamisessa, jolloin lasten mieliala ja keskittymiskyky voivat olla parempia, motorinen kehitys nopeampaa ja päiväaikainen ärtyneisyys ja äkkipikaisuus vähäisempää. Päiväunien tarve ja pituus tulisi aina arvioida yksilöllisesti. Nelivuotiaat ja sitä vanhemmat eivät välttämättä enää tarvitse säännöllisiä päiväunia.
Kyseessä voi olla kehityksellinen vaihe, jossa lapsi on oppinut uuden taidon, mikä voi häiritä muutamaksi viikoksi nukkumista. Lähtökohtaisesti neljän kuukauden iästä lähtien lapsen univalverytmi alkaa muistuttamaan enemmän normaalia vuorokausirytmiä, jossa on pitkä yöuni ja lisääntyvässä määrin päiväaikaista aktiivisuutta ja valvetta.
Lähtisin vielä perusasioista liikkeelle, sekä arvioisin, onko taustalla unta häiritseviä tai herättäviä tekijöitä. Suosittelisin lastenlääkärin ja tarvittaessa lasten univalmentajan vastaanottoa, jossa käsiteltäisiin ja seurattaisiin tilannetta.
7-vuotias tarvitsee noin 9–11,5 tuntia ja 12-vuotias noin 8–10 tuntia yössä unta. Unen määrä voi vaihdella murrosiän alun ja kasvupyrähdyksen mukaan. Aktiiviset lapset ja nuoret voivat tarvita hieman enemmän unta. Unen määrä voi myös lisääntyä kasvupyrähdyksen aikana.
Hoitoon kannattaa aina hakeutua, jos lapsen uniongelmista on huolta tai esiintyy päiväaikaista väsymystä tai toimintakyvyn laskua. Alkuun kannattaa varata aika lääkärille. Lasten univaikeuksien hoito -palvelusta löydät Terveystalon lääkärit, jotka ovat erikoistuneet lasten uniongelmiin.
Konkreettisia vinkkejä ja hoitoa uniongelmiin tarjoavat lasten univalmentajat, jotka ovat kaikki saaneet koulutuksen Suomen huippuosaajilta. Vakuutusyhtiöt kattavat lääkärikäynnit ja alkututkimukset, jonka jälkeen voidaan tehdä maksusitoumuspyyntö lasten univalmentajalle ja pyrkiä saamaan hoidolliset toimenpiteet myös vakuutusyhtiön katettavaksi.
Lapsien yökastelun pitäisi vähentyä 5 vuoden iästä lähtien, jolloin virtsarakon hallinta alkaa kehittyä paremmaksi. Hoitoon kannattaa hakeutua, jos 5–6-vuotiaalla on jatkuvaa yökastelua tai siitä aiheutuu lapselle haittaa.
Alkuvaiheessa on syytä tehdä lääkärin tutkimus ja virtsa-analyysi. Sen jälkeen hoito suunnitellaan lapsen iän ja ongelman vaikeusasteen mukaan. Osalle pelkästään vatsan säännöllinen toiminta ja ilta-aikaisen nesteen nauttimisen vähentäminen saattavat auttaa. Kasteluhälytin on helppo ja turvallinen tapa aloittaa yökastelun hoito.
Tarvittaessa hoidoksi aloitetaan desmopressiini lääkehoito lääkärin vastaanotolla. Muina keinoina voivat olla esimerkiksi antikolinergiset lääkkeet ja virtsarakon harjoitukset. Positiivinen suhtautuminen on tärkeää, ja lasta ei tule rangaista tai syyllistää yökastelusta.
Päiväunet alkavat loppumaan pääsääntöisesti 3–5 vuoden iässä. Jos lapsella on vaikeuksia nukahtaa päiväunille, häntä ei väsytä tai päiväunille nukahtaminen kestää kauan, voi päiväunien lopettaminen olla ajankohtaista. Myös lapsen vaikeus nukahtaa yöunille voi kertoa siitä.
Hyvä merkki päiväunien poisjättämäiselle on myös, jos lapsi jaksaa touhuta ja leikkiä päivän ilman päiväunia. Lapsen univaje tai väsymys voivat näkyä iltavilleytenä, ärtyneisyytenä ja energiattomuutena, joten näitä merkkejä kannattaa pitää silmällä.
Lapsen unettomuuden hoito ja unikoulut voidaan aloittaa noin 4–6 kuukauden iästä lähtien.
Lapsen unen määrä on yksilöllistä ja riippuu lapsen iästä. Lasten univalmentajan vastaanotolla voidaan arvioida ja suunnitella tapauskohtaisesti oikea unen määrä ja päiväunien pituus, sekä oikea-aikainen ajoittuminen.
Riittävän unen jälkeen lapsi on pääsääntöisesti hyväntuulinen, energinen ja touhukas, eikä päivisin ja iltaisin esiinny voimakasta mielialan ärtyneisyyttä, kiukkua tai iltahepulia.
Unen riittävä määrä tulee arvioida. Lähtisin arvioimaan lapsen kokonaisunen määrää, päiväunia ja vuorokausirytmin säännöllisyyttä. Onko lapsella univajetta, joka aiheuttaa iltavilleyttä? Onko riittävät rauhoittavat iltarutiinit, vanhempien tuki ja päiväaikaista aktiivisuutta? Välttäisin ja rajoittaisin liiallista ruutuaikaa, mikä voi aiheuttaa joillekin ylivireyttä ja nukahtamisen haasteita.
ADHD:ssä voi ilmetä luonnollisesti viivästynyttä univalvejaksoa, jonka lisäksi stimulantit voivat joillain tuottaa aktivaatiota iltaan asti. Oikea ja hyvä lääkitys usein parantaa päiväaikaista keskittymiskykyä sekä lisäävät lasten ja nuorten aktiivisuutta. Heille rutiinit sekä rentouttava ja rauhoittava nukkumisympäristö ovat tärkeitä. Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan myös painopeitoista voi olla apua. Tarvittaessa lääkärin arvion perusteella voidaan ottaa myös melatoniini käyttöön.
Onko vauva herätessä nälkäinen tai tarvitseeko lapsi jotain tiettyjä toimintoja nukahtaakseen uudestaan? Tarvittaessa voi kokeilla kiinteiden ruokien lisäämistä ilta-aikaan, uniassosiaatioiden purkua sekä mahdollisesti arvioida lapsen nukkumista toisessa huoneessa, jolloin myös vauvalle tulevat yölliset häiriötekijät, kuten vanhempien kuorsaus voivat vähentyä. Lasten univalmentajan vastaanotolla voidaan vielä arvioida yksilöllisempiä keinoja vauvalle.
Laajoissa tutkimuksissa on havaittu, että tunti ennen nukkumista käytetyt älylaitteet häiritsevät unen laatua, vähentävät unen määrää ja aiheuttavat päiväaikaista väsymystä. Kännykän käyttö voi myös estää luonnollisen melatoniinin eli pimeähormonin eritystä haitaten ja viivästyttäen nukahtamista. Täten suosittelen älylaitteiden käytön lopettamista viimeistään tunti ennen nukkumaanmenoa. Tämä on kuitenkin helpommin sanottu kuin tehty.
Toimipaikat
Toimipaikat
Jos haluat poistua kartalta tai ohittaa kartan, paina Escape-näppäintä.
-
Varaa aika
Terveystalo Flamingo
Tasetie 8, 3. krs , 01510 Vantaa
Lääkäriasema ja laboratorio avoinna ma–to 7.30–20, pe 7.30–18, la–su ja pyhäpäivinä 10–17 Röntgen avoinna ma-to klo 8-19, pe klo 8-16, la-su ja pyhäpäivät suljettu
-
Varaa aika
Terveystalo Hyvinkää
Ahjonkatu 1, 05800 Hyvinkää
Lääkärikeskus avoinna ma-to 7.15–20, pe 7.15–18, la 9-15, su 9–13, Röntgen avoinna ma–to 8-19, pe 8–16, Laboratorio avoinna ma - to 7.30–20, pe 7.30 –18, la 9-15
-
Varaa aika
Terveystalo Hämeenlinna Goodman
Kaivokatu 7 (HUOM! Magneettirekka Eureninkadun puolella), 13100 Hämeenlinna
Avoinna ma–to 7.30–19.30, pe 7.30–17, la 9–15, su 11–16
-
Varaa aika
Terveystalo Iisalmi
Pohjolankatu 6, 74100 Iisalmi
Avoinna ma 7.30–17.30, ti–ke 7.30–17, to 7.30–17.30, pe 7.30–17 ja la 9-15 | Arkipyhinä suljettu
-
Varaa aika
Terveystalo Iso Omena A-torni
Piispansilta 9, Palvelut ja toimistot A, 2.krs, 02230 Espoo
Avoinna ma–pe 7.30–20, la–su ja arkipyhinä 10–17
-
Varaa aika
Terveystalo Itäkeskus
Tallinnanaukio 4 A, 00930 Helsinki
Lääkärikeskus avoinna ma–to 7.30–20, pe 7.30–18, la–su ja arkipyhinä 10–16
-
Varaa aika
Terveystalo Joensuu
Kauppakatu 21, 80100 Joensuu
Avoinna ma–to 7.15–19, pe 7.15–18. Viikonloppuisin ja pyhäpäivinä 9-14. Asiakaspalvelu avautuu arkena 7.45.
-
Varaa aika
Terveystalo Jyväskylä Väinönkatu
Väinönkatu 9, 40100 Jyväskylä
Avoinna ma–pe 7–21, la 9–17, su ja pyhät 10–16
-
Varaa aika
Terveystalo Kajaani
Lönnrotinkatu 14 , 2 krs., 87100 Kajaani
Yksikkö avoinna ma 7.30-19.00, ti 7.30-17.00, ke 7.30-17.00, to 7.30-19.00, pe ja arki aattoisin 7.30–15
-
Varaa aika
Terveystalo Kamppi
Jaakonkatu 3, 2.krs (Graniittitalo), 00100 Helsinki
Terveystalo Kamppi on aina auki. Yleislääkäripäivystys ja sairaanhoitajat ovat paikalla 24/7.
- Varaa aika
- Varaa aika
- Varaa aika
- Varaa aika
-
Varaa aika
Terveystalo Kouvola
Kouvolankatu 20 B, 45100 Kouvola
Ma-to 7.30-20, pe 7.30-18, viikonloppuisin sekä pyhäpäivinä 9 -13
-
Varaa aika
Terveystalo Kuopio
Asemakatu 22-24, 70100 Kuopio
Avoinna ma 7–20, ti–to 7–19, pe 7–18, la–su ja pyhäpäivinä 9–16. Yleislääkäri- ja tapaturmapäivystys on avoinna joka päivä toimipaikan aukioloaikojen mukaan, myös ilman ajanvarausta.
- Varaa aika
-
Varaa aika
Terveystalo Lappeenranta
Brahenkatu 3, 53100 Lappeenranta
Lääkärikeskus avoinna ma–pe 7.15–20, la–su 9–14
- Varaa aika
-
Varaa aika
Terveystalo Malmi
Prisman kiinteistö, 3. krs., Malmin kauppatie 18, 00700 Helsinki
Lääkäriasema palvelee arkisin klo 8.00–16.00. Laboratorion aukioloajat: maanantaista torstaihin klo 8.00–15.30 perjantaisin klo 8.00–13.45
-
Varaa aika
Terveystalo Mikkeli
Vilhonkatu 14, Sisäänkäynti: Päiviönkatu 15, 50100 Mikkeli
Avoinna ma–to 7.15–20, pe 7.15–16, la 9-15. Su ja arkipyhinä suljettu
-
Varaa aika
Terveystalo Nokia
Kauppakatu 1-3, 37100 Nokia
Avoinna ma–ke 7.30–19, to 7.30–20, pe 7.30–16, la 9–15
- Varaa aika
-
Varaa aika
Terveystalo Pori Lääkäritalo
Itsenäisyydenkatu 33, 28100 Pori
Avoinna ma–pe 7–20, la–su ja arkipyhät 9–18
-
Varaa aika
Terveystalo Rauma, Valtakatu 9-11
Valtakatu 9-11 , 26100 Rauma
ma-to 7.30–18, pe 7.30-16, la-su 9-14. Toimipaikka arkipyhinä suljettu
-
Varaa aika
Terveystalo REDI
Hermannin rantatie 5, Kauppakeskus REDI 3 krs, 00580 Helsinki
Avoinna ma–to 7.30–20, pe 7.30–18, viikonloppuisin ja arkipyhinä 10–15
-
Varaa aika
Terveystalo Rovaniemi Revontulikeskus
Koskikatu 27, A-rappu, 96100 Rovaniemi
Avoinna ma–to 7.00–20.00, pe 7.00–17.00, la 9.00–15.00, su 9.00-15.00
-
Varaa aika
Terveystalo Salo
Turuntie 12 B, 2.krs., 24240 Salo
Avoinna ma–to 8–18, pe 8–16, la 9–14. Arkipyhinä suljettu.
-
Varaa aika
Terveystalo Savonlinna
Kirkkokatu 7 B, 3. krs, 57100 Savonlinna
Ma-ti 7.30-18, ke 7.30–19, to 7.30–17, pe 7.30–16. Asiakaspalvelu suljettu klo 11-11.30.
-
Varaa aika
Terveystalo Seinäjoki
Vapaudentie 24-26, 60100 Seinäjoki
Avoinna ma–to 7.15–20, pe ja pyhäpäivien aattona 7.15–18, la-su ja pyhäpäivinä 9-16.
- Varaa aika
-
Varaa aika
Terveystalo Sodankylä
Jäämerentie 18, 99600 Sodankylä
Toimimme ajanvarauksella, aukioloaikamme pääsääntöisesti maanantaista torstaihin 8-16 ja perjantaina 8-14.
-
Varaa aika
Terveystalo Tampere Rautatienkatu
Rautatienkatu 27, 33100 Tampere
Lääkärikeskus, yleislääkäri- ja tapaturmapäivystys, kuvantaminen ja laboratorio avoinna ma–pe 7–22, la–su ja arkipyhinä 8–22
-
Varaa aika
Terveystalo Turku Aninkainen
Aninkaistenkatu 13 (sisäänkäynti Tuureporinkatu 7), 20100 Turku
Avoinna ma–to 7.30–19, pe 7.30–16 | Viikonloppuisin ja pyhäpäivinä suljettu. Terveystalo Pulssi päivystää päivittäin klo 9–22.
-
Varaa aika
Terveystalo Turku Pulssi
Humalistonkatu 9-11, 20100 Turku
Avoinna ma–pe 8–22 | Viikonloput ja pyhät 9–22
-
Varaa aika
Terveystalo Turku Yliopistonkatu
Yliopistonkatu 31, 6 krs, 20100 Turku
Vastaanotot ajanvarauksella ma–to 8–20, pe 8–18, viikonloppuisin ja pyhinä suljettu
-
Varaa aika
Terveystalo Vaasa Tammipiha
Tammipiha, Pitkäkatu 28-30, 65100 Vaasa
Avoinna ma–to 7.30–19, pe 7.30–16, la 9-15, su 10–14
Kartta ohitettu
Terveystalo-sovelluksessa hoidat sujuvasti lapsesi terveysasiat
Lisää lapsesi tiedot omaan profiiliisi, niin voit asioida helposti lapsen puolesta. Sovelluksessa voit varata ajan lastenlääkärille ja muille asiantuntijoille, saat nopeasti chat-yhteyden lapsia hoitavaan lääkäriin, katsot lapsen laboratoriotulokset ja pidät koko perheen terveystiedot tallessa yhdessä paikassa.