Lasten, nuorten ja perheiden mielen hyvinvointi

Miten tukea lapsen tunteiden säätelyn kehitystä? 

Säännöllinen arki, uni, ravinto, ulkoilu ja kiireetön yhdessäolo tukevat lapsen hyvinvointia ja myös tunteiden säätelyn taitojen kehitystä. Koska lapsen tunteiden säätelyn keinot ovat vasta kehittymässä, aikuisen säätelyapu on usein tarpeen. Myötätuntoinen ja kiinnostunut suhtautuminen lapsen tunteisiin, tunteiden sanoittaminen ja tarkastelu yhdessä tukevat lapsen taitojen kehitystä. Aikuinen näyttää aina myös omalla toiminnallaan mallia lapselle. 

Lapsellani on vahvaa kiukkua ja uhmaa, miten voin auttaa häntä? 

Selkeä arjen rytmi ja kiireetön yhdessäolo tukevat lapsen tunnetaitojen kehitystä.  Lapsen toivottua käytöstä voi arjessa vahvistaa positiivisen palautteen avulla. Toistuva kielteinen palaute yleensä vahvistaa lapsen haastavaa käytöstä. Kiukkutilanteissa lapsi tarvitsee aikuisen apua tunteen säätelyssä. Pyri siis pysymään itse rauhallisena. Muista huolehtia myös omasta hyvinvoinnistasi ja hae tarvittaessa tukea ammattilaiselta. 

Lapseni on ahdistunut ja alakuloinen, mitä tehdä? 

Lapsen ollessa ahdistunut tai alakuloinen, on hyvä tarkastella elämäntilannetta ja arkea: kuormittaako jokin tilanne tai muutos lasta tai koko perhettä? Lapsen kanssa on hyvä puhua tunteista ja kokemuksista yhdessä. Jos ahdistuneisuus, pelot tai mielialan mataluus haittaavat arjen toimintaa tai estävät lasta esimerkiksi tekemästä kivoja ikätasoisia asioita, on hyvä hakea tukea ammattilaiselta. 

Lapseni itsetuhoiset puheet ja itseä vahingoittava käytös huolestuttaa, miten voin auttaa häntä? 

Itsetuhoiset puheet ja teot kertovat lapsen vahvasta pahasta olosta ja huolestuttavat usein koko perhettä. Kuuntele lasta ja auta juttelemaan tilanteesta. On hyvä selvittää yhdessä mistä on kyse. Puhuminen ei lisää itsetuhoisuuden riskiä vaan voi helpottaa oloa. Huolehdi myös turvallisuudesta, älä jätä itsetuhoista lasta yksin. Itsetuhoisesti oireilevan lapsen tilannetta tulisi aina arvioida mahdollisimman kiireellisesti myös ammattilaisen toimesta. 

Milloin hakea apua lapsen mielenterveyden oireisiin? 

Jos lapsen oireista on haittaa arjessa kotona, päivähoidossa, koulussa tai kaverisuhteissa, tilanteen äärelle on hyvä pysähtyä ja miettiä miten lasta voisi tukea. Asian voi ottaa esille esimerkiksi opettajan tai muun ammattilaisen kanssa ja pohtia tuen ja jatkoselvittelyjen tarvetta yhdessä. 

Miten tukea lapsen kaveritaitoja ja niiden kehitystä? 

Lapsen kaveritaitoja ja niiden kehitystä voi tukea tarjoamalla kiireetöntä aikaa ja mahdollisuuksia yhteiselle leikille. Aikuinen voi myös mallintaa lapselle sitä, miten toista huomioidaan sekä sanoittaa tunteita, auttaa vuorottelussa sekä olla kiinnostunut lapsen leikeistä. Sadut ja tarinat auttavat lasta ymmärtämään tunteita. Kehuminen leikistä ja kivasta kaveruudesta vahvistaa lapsen itsetuntoa ja kaveritaitoja. 

Miten tukea lasta, joka kokee kiusaamista? 

Lapsen kanssa on hyvä jutella tilanteesta ja hänen kokemuksistaan ja tunteistaan. Lapsen kokemusta tilanteisiin liittyen tulisi myös kunnioittaa. Kiusaamiseen tulee aina puuttua aikuisten taholta. Tilanteita on hyvä selvittää yhdessä vanhempien ja esimerkiksi opettajan kanssa, jos kiusaaminen tapahtuu koulussa. Tukea tulisi järjestää sekä kiusatuksi tulleelle, että kiusaajalle. Tarpeen mukaan asianosaisille on hyvä hakea myös keskusteluapua.   

Lapsellani on keskittymisen vaikeuksia ja oppiminen ei suju – mistä voi olla kyse? 

Lapsen keskittymisen ja koulunkäynnin vaikeuksien taustalla voi olla monenlaisia tekijöitä oppimisen vaikeuksista arjen kuormitustekijöihin. Myös esim. ahdistuneisuus tai masennusoireet voivat näyttäytyä levottomuutena ja keskittymisen vaikeuksina. Mikäli oireista on haittaa arjessa, on hyvä pysähtyä ja miettiä miten lasta voisi tukea. Asian voi ottaa esille esimerkiksi opettajan kanssa ja pohtia tuen ja mahdollisten tutkimusten tarvetta yhdessä. 

Miten voin tukea lapsen keskittymisen taitojen kehitystä? 

Arjen rytmi, riittävä uni, ravinto ja liikunta ovat tärkeitä keskittymisen taitojen kehityksen kannalta. Keskittymistä voi myös harjoitella esim. leikkien, pelien ja yhteisten lukuhetkien avulla. Ruutuaikaa on hyvä rajoittaa ja suosia rauhallista sisältöä. Läksytilanteisiin kannattaa luoda rauhallinen ympäristö, joka tukee keskittymistä. Pilko tehtäviä pienempiin osiin ja kehu pitkäjänteisyydestä. Aikuisen oma esimerkki ja läsnäolo ovat tärkeitä.   

Nuori vetäytyy ja mielialat vaihtelevat – pitäisikö olla huolissaan? 

Itsenäistyminen, oman tilan etsiminen ja voimakkaat tunteet kuuluvat nuoruusikään. Aikuisen on hyvä olla nuoren elämästä kiinnostunut ja tarjota läsnäoloa, vaikka nuoren mieli ailahteleekin. Arjen säännöllinen rytmi, uni, ravinto ja yhdessäolo kavereiden ja perheen kanssa ovat tärkeitä.  Jos nuoren ahdistuneisuus, vetäytyminen tai muut oireet haittaavat arkea, on hyvä hakea apua ammattilaiselta. 

Lapseni ei saa unta – miten voin auttaa? 

Lapsen unta ja nukahtamista voi tukea säännöllisellä arjen rytmillä ja tutuilla iltarutiineilla, sekä vähentämällä aktivoivaa toimintaa, kuten ruutuaikaa ennen nukkumaanmenoa. Turvallinen ilmapiiri, iltasatu ja rauhallinen yhdessäolo tukevat lapsen unta. Mielessä olevien huolien ja kivojenkin asioiden käsittely juttelemalla hyvissä ajoin ennen nukkumaan menoa ja esim. rentoutusharjoitukset voivat myös edesauttaa nukkumaan rauhoittumista. 

Miten tukea lapsen ja nuoren tervettä unirytmiä? 

Säännöllinen arjen toiminnan ja nukkumisen rytmi tukee lapsen ja nuoren hyvinvointia. Päiväaikainen aktiivisuus, liikunta, ulkoilu ja mukava tekeminen, sekä rauhalliset iltarutiinit edesauttavat nukahtamista. Myös mieltä painavista asioista juttelu hyvissä ajoin ennen nukkumaan menoa voi auttaa rauhoittumisessa. Aktivoivaa toimintaa kuten ruutuaikaa on hyvä välttää ennen nukkumaan menoa. Kofeiinipitoisia juomia tulisi välttää iltapäivästä alkaen. 

Miten puhua lapselle perheen vaikeista tilanteista, kuten erosta tai menetyksestä? 

Vaikeista asioista tulisi kertoa lapselle rehellisesti, selkeästi ja ikätaso huomioiden. Lasta tulisi säästää turhilta yksityiskohdilta, aikuisen ahdistukselta tai riidoilta. Kertomista varten on hyvä varata aikaa ja rauhallinen hetki. Lapsen kysymyksille on hyvä jättää tilaa. Lapselle tulisi sanoittaa, että häntä rakastetaan ja hänestä pidetään huolta. Lapsen erilaiset tunteet ja reaktiot tulee hyväksyä. Joskus myös kysymyksiä nousee vasta myöhemmin. 

Miten medialaitteet vaikuttavat lapseni kehitykseen ja hyvinvointiin? 

Vuorovaikutus ja läsnäolo ovat lapsen kehityksen edellytyksiä. Runsas ruutuaika haittaa lapsen kielen, keskittymisen, tunteiden säätelyn ja sosiaalisten taitojen kehitystä. Nopeat ärsykkeet vaikeuttavat myös pitkäjänteisyyden ja rauhoittumisen harjoittelua. Myös aikuisen runsas ruutuaika vähentää yhteistä aikaa ja vuorovaikutusta. Rauhallinen arki, yhdessäolo ja kohtuus koko perheen laitteiden käytössä tukevat lapsen hyvinvointia. 

Miten toimia, jos lapsi uppoaa pelimaailmaan tai on liikaa älypuhelimella? 

Medialaitteet tarjoavat nopeaa mielihyvää ja niistä irtautuminen voi olla vaikeaa. Arjen rytmi ja mielekäs vapaa-ajan toiminta helpottavat peliajan säätelyä. Myös aikuisen omalla esimerkillä on merkitystä. Laitteiden käytöstä on hyvä tehdä sopimus, josta koko perhe pitää kiinni. Pyri myös ennakoimaan peliajan päättymistä ja kehu sääntöjen noudattamisesta. Jos laitteiden käyttö alkaa haitata arkea, asiasta voi olla hyvä keskustella ammattilaisen kanssa.