Miten lapsen kanssa tulisi keskustella seksuaalisuuden ja sukupuoli-identiteetin moninaisuudesta?
Seksuaalisuutta pohtivan lapsen kasvua tukevat hyväksyvä ja lapsen yksilöllisyyttä kunnioittava ilmapiiri sekä vanhemman avoimuus keskustelulle.
Terveeseen seksuaalisuuteen kuuluu kokemus omasta seksuaalisuudesta, kehosta ja sukupuoli-identiteetistä hyvänä ja arvokkaana, kyky nauttia seksuaalisuudesta ja mahdollisuus toteutua sellaisena, kuin on. Terve seksuaalisuus on myös omien ja toisen rajojen kunnioittamista.
- Kasvuympäristöllä on suuri merkitys seksuaaliterveyden kannalta. Turvallinen kiintymyssuhde vanhempiin sekä moninaisuudelle avoin kulttuuri antavat lapselle tärkeän pohjan hyvinvointia, elämää ja ihmissuhteita varten, kertoo psykologi Tania Virintie Terveystalosta.
Lapsen yksilöllisyyttä kunnioittava ilmapiiri tukee lasta ja auttaa keskustelussa
Moninaisuuden ja erilaisuuden hyväksyvässä ilmapiirissä lapsen mahdollisuus hyvinvointiin ja seksuaaliterveyteen vahvistuu.
- Lapsen pohdintoja on tärkeä kuunnella hyväksyvästi ja keskustella avoimesti ihmissuhteista, seksuaalisuudesta ja niihin liittyvistä tunteista. Lapselle voi kertoa arvottamatta, että ihmisillä on erilaisia seksuaalisia suuntautumisia ja sukupuoli-identiteettejä, ja että jokaisella on oikeus määrätä omasta kehostaan sekä tulla kohdelluksi arvostavasti, Virintie jatkaa.
Kehoon ja seksuaalisuuteen ei tulisi koskaan liittyä tabuja tai häpeää
Lapsella on luontaisesti myönteinen, ylpeäkin suhtautuminen omaan kehoon. Sitä tulisi aikuisten toimesta vaalia.
- Kun lapselle välittyy kokemus, että hän on rakastettu ja hyväksytty juuri sellaisena kuin on, vapautuu hänelle tilaa tutkia itseään ilman läheisten tuomitsemiseen liittyvää pelkoa tai häpeää, Virintie kommentoi.
Tapakasvatus ja turvataitojen opettaminen on tärkeää, mutta kehoon ja seksuaalisuuteen ei tulisi liittyä tabuja tai häpeää.
- Tapakasvatus ei tarkoita hyssyttelyä, paheksumista, kieltämistä tai kauhistumista lapsen ilmaisun edessä. Kehoon ja seksuaalisuuteen liittyvistä asioista tulisi puhua myönteiseen sävyyn. Lapselle voi esimerkiksi kertoa, että omaa kehoa saa ehdottomasti koskea, mutta intiimialueet ovat oma tärkeä paikka, ja koskemisen voi tehdä omassa rauhassa.
Lapsen ymmärrystä tukee, kun aikuinen käyttää ikätasolle sopivia sanoja
Lapsen seksuaalisuus on pitkälti omaan ja toisen kehoon tutustumista. Taaperoiästä alkaen lapsi alkaa myös hahmottaa sukupuolten välistä eroa.
- Pienemmälle lapselle seksuaalisuudesta puhuminen tarkoittaa esimerkiksi kehon osien nimeämistä ja sen opettamista, miten toista saa koskea ja miten toinen saa koskea itseä. Kun lapsi tutkii kehoaan, sukupuolielimen voi nimetä samaan tapaan kuin muunkin kehon osan: myönteiseen ja löytämisen iloiseen sävyyn.
Leikki-ikäinen alkaa kysellä kehoon ja lisääntymiseen liittyvistä asioista.
- Lapsen kysymyksiin on aina tärkeä vastata. Vaikeneminen luo helposti tunteen siitä, että asiassa on jotakin pahaa tai häpeällistä. Kun lapsen oma kiinnostus herää, on se otollinen hetki tarjota lapselle perustietoa lisääntymisestä. Mitä pienempi lapsi, sitä yksinkertaisemmin, lähellä lapsen maailmaa, asioista kannattaa puhua.
Puberteetin lähestyessä nuoren kanssa on tärkeää käydä läpi millaisia muutoksia murrosikä tuo kehoon.
- Se suojaa murrosikäistä esimerkiksi hätääntymiseltä kuukautisten alkaessa. Myös hedelmällisyydestä, ehkäisystä, seksitaudeista ja seksuaali- sekä sukupuoli-identiteettien moninaisuudesta on tärkeää puhua avoimesti nuoren kanssa. Herkissä aiheissa asioista voi puhua yleisellä tasolla nuoren yksityisyyttä kunnioittaen.
Vanhemman on hyvä olla tietoinen omista seksuaalisuuteen liittyvistä arvoista ja asenteista
Seksuaalisuudesta on aikaisempien sukupolvien välillä puhuttu vähemmän. Moni nykyvanhempi voi kokea vaivaannuttavana aiheesta keskustelun oman lapsen tai nuoren kanssa.
- Mitä enemmän omaan seksuaalisuuteen tutustuu ja on tietoinen seksuaalisuuteen liittyvistä arvoistaan ja asenteistaan, sitä helpompaa keskustelu aiheesta on.
Lapsen kanssa keskustelua voi helpottaa myös sen muistaminen, että lapsen kohdalla sana ”seksuaalisuus” ei viittaa aikuisten väliseen seksiin. Se tarkoittaa sen sijaan ihan normaalia kasvua ja tutustumista omaan kehoon sekä ihmisenä olemiseen.
- Jos keskustelussa kaipaa tukea, voi olla yhteydessä esimerkiksi neuvolaan, perheneuvolaan tai yksityiseen mielenterveyden ammattilaiseen. Myös Väestöliiton sivuilta löytyy vanhemmille paljon tietoa lapsen seksuaalisuudesta ja seksuaalikasvatuksesta, Tania Virintie kertoo.
Tutustu lasten, nuorten ja perheiden mielen hyvinvoinnin palveluihin
Uutiskirjetilaajanamme saat asiantuntijoiden neuvoja ja vinkkejä oman sekä lapsesi terveyden ja hyvinvoinnin tueksi. Tilattuasi uutiskirjeen saat myös seitsemän viikon kokeilujakson Nextoryyn, jos et ole käyttänyt sitä aikaisemmin.
Tilaamalla uutiskirjeen annat Terveystalolle markkinointiluvan.
Lue lisää aiheesta
Voiko lapsi parantua allergiasta?
Terveystalon lastentautien ja lastenallergologian erikoislääkäri Péter Csonkan mukaan vastaus on monimutkainen.
Terveystalo ja MIELI ry edistävät yhdessä mielen hyvinvointia
Terveystalo ja MIELI ry ovat sopineet pitkäjänteisestä yhteistyöstä, jonka tavoitteena on vahvistaa suomalaisten mielenterveyttä ja hyvinvointia ja löytää ratkaisuja mielenterveyskriisiin.
”Määrä vähenee mutta laatu paranee” – naisten seksuaalinen nautinto syvenee vaihdevuosi-iässä
Haluttomuus pannaan turhan usein hormonien piikkiin, sanoo Terveystalon psykologi-psykoterapeutti Lotta Heiskanen.
Kuinka paljon lapsi tarvitsee liikuntaa viikossa? Lastenlääkäri vastaa
Terveystalon lastentautien erikoislääkäri ja lääketieteen tohtori Annukka Hannula kertoo, että lasten liikunta on vuosikymmenten aikana vähentynyt.
Miten estämme työelämän ylikuumenemisen? - Tuoreen selvityksen mukaan 80 % suomalaisista kokee työelämän tahdin kiihtyneen
Terveystalon teettämän Inhimillisesti tehokas työelämä -kyselytutkimuksen* mukaan jopa neljä viidestä suomalaisesta kokee työelämän tahdin muuttuneen entistä nopeatempoisemmaksi ja kuormittavammaksi. Vastaajista ainoastaan 13 % kokee työelämän kehittyvän hyvään suuntaan. Tekemisen tahdin kiihtyminen näyttäytyy työikäisten kasvavana mielenterveysoireiluna, mikä vaikuttaa henkilöiden työkykyyn ja yritysten tuottavuuteen ja kasvunäkymiin. Terveystalon organisaatiopsykologit Jaakko Sahimaa ja Annamari Heikkilä peräänkuuluttavat kestävää tekemisen tahtia ratkaisuna työelämän ylikuumenemiselle.
Mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot kääntyivät vihdoin laskuun – Terveystalo sitoutuu kunnianhimoiseen tavoitteeseen vuodelle 2025
Suomessa menetetään vuosittain arviolta jopa 7 miljoonaa työpäivää mielenterveyteen liittyvien sairauspoissaolojen vuoksi. Sen lisäksi, että kroonistuessaan mielenterveyshaasteet voivat johtaa tarpeettoman ennenaikaiseen syrjäytymiseen työelämästä, tilanne on kestämätön myös suomalaisen elinvoiman ja kansantalouden kannalta. Terveystalon tuore data osoittaa, että oikea-aikaisilla ja tarkoituksenmukaisilla toimenpiteillä mielenterveysperusteisten poissaolojen kestoa on onnistuttu vähentämään ja niiden määrä on kääntynyt laskuun ensimmäistä kertaa vuosikymmeneen. Tämä merkittävä käännekohta antaa toivoa siitä, että mielenterveyden kriisi voidaan ehkäistä, mutta se vaatii yhteisiä ponnisteluja kaikilta osapuolilta.