Miten lapsen kanssa tulisi keskustella seksuaalisuuden ja sukupuoli-identiteetin moninaisuudesta?
Seksuaalisuutta pohtivan lapsen kasvua tukevat hyväksyvä ja lapsen yksilöllisyyttä kunnioittava ilmapiiri sekä vanhemman avoimuus keskustelulle.
Terveeseen seksuaalisuuteen kuuluu kokemus omasta seksuaalisuudesta, kehosta ja sukupuoli-identiteetistä hyvänä ja arvokkaana, kyky nauttia seksuaalisuudesta ja mahdollisuus toteutua sellaisena, kuin on. Terve seksuaalisuus on myös omien ja toisen rajojen kunnioittamista.
- Kasvuympäristöllä on suuri merkitys seksuaaliterveyden kannalta. Turvallinen kiintymyssuhde vanhempiin sekä moninaisuudelle avoin kulttuuri antavat lapselle tärkeän pohjan hyvinvointia, elämää ja ihmissuhteita varten, kertoo psykologi Tania Virintie Terveystalosta.
Lapsen yksilöllisyyttä kunnioittava ilmapiiri tukee lasta ja auttaa keskustelussa
Moninaisuuden ja erilaisuuden hyväksyvässä ilmapiirissä lapsen mahdollisuus hyvinvointiin ja seksuaaliterveyteen vahvistuu.
- Lapsen pohdintoja on tärkeä kuunnella hyväksyvästi ja keskustella avoimesti ihmissuhteista, seksuaalisuudesta ja niihin liittyvistä tunteista. Lapselle voi kertoa arvottamatta, että ihmisillä on erilaisia seksuaalisia suuntautumisia ja sukupuoli-identiteettejä, ja että jokaisella on oikeus määrätä omasta kehostaan sekä tulla kohdelluksi arvostavasti, Virintie jatkaa.
Kehoon ja seksuaalisuuteen ei tulisi koskaan liittyä tabuja tai häpeää
Lapsella on luontaisesti myönteinen, ylpeäkin suhtautuminen omaan kehoon. Sitä tulisi aikuisten toimesta vaalia.
- Kun lapselle välittyy kokemus, että hän on rakastettu ja hyväksytty juuri sellaisena kuin on, vapautuu hänelle tilaa tutkia itseään ilman läheisten tuomitsemiseen liittyvää pelkoa tai häpeää, Virintie kommentoi.
Tapakasvatus ja turvataitojen opettaminen on tärkeää, mutta kehoon ja seksuaalisuuteen ei tulisi liittyä tabuja tai häpeää.
- Tapakasvatus ei tarkoita hyssyttelyä, paheksumista, kieltämistä tai kauhistumista lapsen ilmaisun edessä. Kehoon ja seksuaalisuuteen liittyvistä asioista tulisi puhua myönteiseen sävyyn. Lapselle voi esimerkiksi kertoa, että omaa kehoa saa ehdottomasti koskea, mutta intiimialueet ovat oma tärkeä paikka, ja koskemisen voi tehdä omassa rauhassa.
Lapsen ymmärrystä tukee, kun aikuinen käyttää ikätasolle sopivia sanoja
Lapsen seksuaalisuus on pitkälti omaan ja toisen kehoon tutustumista. Taaperoiästä alkaen lapsi alkaa myös hahmottaa sukupuolten välistä eroa.
- Pienemmälle lapselle seksuaalisuudesta puhuminen tarkoittaa esimerkiksi kehon osien nimeämistä ja sen opettamista, miten toista saa koskea ja miten toinen saa koskea itseä. Kun lapsi tutkii kehoaan, sukupuolielimen voi nimetä samaan tapaan kuin muunkin kehon osan: myönteiseen ja löytämisen iloiseen sävyyn.
Leikki-ikäinen alkaa kysellä kehoon ja lisääntymiseen liittyvistä asioista.
- Lapsen kysymyksiin on aina tärkeä vastata. Vaikeneminen luo helposti tunteen siitä, että asiassa on jotakin pahaa tai häpeällistä. Kun lapsen oma kiinnostus herää, on se otollinen hetki tarjota lapselle perustietoa lisääntymisestä. Mitä pienempi lapsi, sitä yksinkertaisemmin, lähellä lapsen maailmaa, asioista kannattaa puhua.
Puberteetin lähestyessä nuoren kanssa on tärkeää käydä läpi millaisia muutoksia murrosikä tuo kehoon.
- Se suojaa murrosikäistä esimerkiksi hätääntymiseltä kuukautisten alkaessa. Myös hedelmällisyydestä, ehkäisystä, seksitaudeista ja seksuaali- sekä sukupuoli-identiteettien moninaisuudesta on tärkeää puhua avoimesti nuoren kanssa. Herkissä aiheissa asioista voi puhua yleisellä tasolla nuoren yksityisyyttä kunnioittaen.
Vanhemman on hyvä olla tietoinen omista seksuaalisuuteen liittyvistä arvoista ja asenteista
Seksuaalisuudesta on aikaisempien sukupolvien välillä puhuttu vähemmän. Moni nykyvanhempi voi kokea vaivaannuttavana aiheesta keskustelun oman lapsen tai nuoren kanssa.
- Mitä enemmän omaan seksuaalisuuteen tutustuu ja on tietoinen seksuaalisuuteen liittyvistä arvoistaan ja asenteistaan, sitä helpompaa keskustelu aiheesta on.
Lapsen kanssa keskustelua voi helpottaa myös sen muistaminen, että lapsen kohdalla sana ”seksuaalisuus” ei viittaa aikuisten väliseen seksiin. Se tarkoittaa sen sijaan ihan normaalia kasvua ja tutustumista omaan kehoon sekä ihmisenä olemiseen.
- Jos keskustelussa kaipaa tukea, voi olla yhteydessä esimerkiksi neuvolaan, perheneuvolaan tai yksityiseen mielenterveyden ammattilaiseen. Myös Väestöliiton sivuilta löytyy vanhemmille paljon tietoa lapsen seksuaalisuudesta ja seksuaalikasvatuksesta, Tania Virintie kertoo.
Tutustu lasten, nuorten ja perheiden mielen hyvinvoinnin palveluihin
Tilaa uutiskirje
Uutiskirjetilaajanamme saat asiantuntijoiden neuvoja ja vinkkejä oman sekä lapsesi terveyden ja hyvinvoinnin tueksi. Tilattuasi uutiskirjeen saat myös seitsemän viikon kokeilujakson Nextoryyn, jos et ole käyttänyt sitä aikaisemmin.
Tilaamalla uutiskirjeen annat Terveystalolle markkinointiluvan.
Lue lisää aiheesta
Miltä näyttää naisen terveys vaihdevuosien väistyttyä? Gynekologi kertoo, mitä kaikkien tulisi tietää postmenopaussista
Mikä on postmenopaussi ja miten omasta terveydestään voi huolehtia vaihdevuosien jälkeen? Gynekologian erikoisalajohtaja Satu Wedenoja listaa kolme käytännön vinkkiä.
"Mitkä ovat turvallisia unilääkkeitä ikääntyvälle?"
Geriatrian erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyyden omaava Mare Kaps vastaa Terveen ikääntymisen lukijoiden kysymyksiin ikääntyvän unesta ja unettomuudesta.
Miten voin tukea lasta, jota kiusataan koulussa?
Vertaissuhteet ovat lapselle ja nuorelle kodin ohella tärkein paikka, jossa rakentuu kokemus omasta kelpaavuudesta. Toistuva kiusatuksi tuleminen haavoittaa lapsen kokemusta itsestä ja vaikeuttaa luottamuksen rakentamista ihmissuhteisiin. Turvallisessa kasvuympäristössä lapsilla on kuitenkin upea kyky toipua suuristakin vastoinkäymisistä.
Lääkärin 5 vinkkiä Joulupukille verenpaineen alentamiseen
Joulunalusajan tehtävälista saattaa nostattaa sykettä muuallakin kuin vain Joulupukin ja tonttujen työpajassa. Terveystalon johtava lääkäri Marja-Leena Hyypiä laati viisi arkista vinkkiä verenpaineesta huolehtimiseen – näitä kannattaa testata niin Korvatunturilla kuin kotona.
Näin nautit joulupöydän antimista hyvää oloasi vaalien: ravitsemusterapeutin viisi vinkkiä
Tarkoittaako terveellinen joulupöytä vain kevyitä vaihtoehtoja ja tiukkoja rajoituksia? Terveystalon ravitsemusterapeutin Mari Aallon mielestä molemmat ovat turhia, kun kuuntelee omaa kehoaan ja pitää huolta ateriarytmistä.
Psykologi: Näin rakennat joulusta rennon ja omannäköisen juhlan
Monella joulun odotus käynnistyy, kun kaupungit verhoutuvat kausivaloihin ja ensimmäiset konvehdit, kalenterit ja piparit ilmestyvät kaupan hyllyille. Joululaulut soivat ja Tonttuparaatissa lauletaan ”Kiire jo on! Kiire jo on!”. Lämmin ja tunnelmallinen juhla pintauttaa mieleen myös toisenlaisia tunteita: miten ihmeessä tästä kaikesta selvitään ilman, että ilo ja rauha katoavat kiireen alle?