Miten lapsen kanssa tulisi keskustella seksuaalisuuden ja sukupuoli-identiteetin moninaisuudesta?
Seksuaalisuutta pohtivan lapsen kasvua tukevat hyväksyvä ja lapsen yksilöllisyyttä kunnioittava ilmapiiri sekä vanhemman avoimuus keskustelulle.
Terveeseen seksuaalisuuteen kuuluu kokemus omasta seksuaalisuudesta, kehosta ja sukupuoli-identiteetistä hyvänä ja arvokkaana, kyky nauttia seksuaalisuudesta ja mahdollisuus toteutua sellaisena, kuin on. Terve seksuaalisuus on myös omien ja toisen rajojen kunnioittamista.
- Kasvuympäristöllä on suuri merkitys seksuaaliterveyden kannalta. Turvallinen kiintymyssuhde vanhempiin sekä moninaisuudelle avoin kulttuuri antavat lapselle tärkeän pohjan hyvinvointia, elämää ja ihmissuhteita varten, kertoo psykologi Tania Virintie Terveystalosta.
Lapsen yksilöllisyyttä kunnioittava ilmapiiri tukee lasta ja auttaa keskustelussa
Moninaisuuden ja erilaisuuden hyväksyvässä ilmapiirissä lapsen mahdollisuus hyvinvointiin ja seksuaaliterveyteen vahvistuu.
- Lapsen pohdintoja on tärkeä kuunnella hyväksyvästi ja keskustella avoimesti ihmissuhteista, seksuaalisuudesta ja niihin liittyvistä tunteista. Lapselle voi kertoa arvottamatta, että ihmisillä on erilaisia seksuaalisia suuntautumisia ja sukupuoli-identiteettejä, ja että jokaisella on oikeus määrätä omasta kehostaan sekä tulla kohdelluksi arvostavasti, Virintie jatkaa.
Kehoon ja seksuaalisuuteen ei tulisi koskaan liittyä tabuja tai häpeää
Lapsella on luontaisesti myönteinen, ylpeäkin suhtautuminen omaan kehoon. Sitä tulisi aikuisten toimesta vaalia.
- Kun lapselle välittyy kokemus, että hän on rakastettu ja hyväksytty juuri sellaisena kuin on, vapautuu hänelle tilaa tutkia itseään ilman läheisten tuomitsemiseen liittyvää pelkoa tai häpeää, Virintie kommentoi.
Tapakasvatus ja turvataitojen opettaminen on tärkeää, mutta kehoon ja seksuaalisuuteen ei tulisi liittyä tabuja tai häpeää.
- Tapakasvatus ei tarkoita hyssyttelyä, paheksumista, kieltämistä tai kauhistumista lapsen ilmaisun edessä. Kehoon ja seksuaalisuuteen liittyvistä asioista tulisi puhua myönteiseen sävyyn. Lapselle voi esimerkiksi kertoa, että omaa kehoa saa ehdottomasti koskea, mutta intiimialueet ovat oma tärkeä paikka, ja koskemisen voi tehdä omassa rauhassa.
Lapsen ymmärrystä tukee, kun aikuinen käyttää ikätasolle sopivia sanoja
Lapsen seksuaalisuus on pitkälti omaan ja toisen kehoon tutustumista. Taaperoiästä alkaen lapsi alkaa myös hahmottaa sukupuolten välistä eroa.
- Pienemmälle lapselle seksuaalisuudesta puhuminen tarkoittaa esimerkiksi kehon osien nimeämistä ja sen opettamista, miten toista saa koskea ja miten toinen saa koskea itseä. Kun lapsi tutkii kehoaan, sukupuolielimen voi nimetä samaan tapaan kuin muunkin kehon osan: myönteiseen ja löytämisen iloiseen sävyyn.
Leikki-ikäinen alkaa kysellä kehoon ja lisääntymiseen liittyvistä asioista.
- Lapsen kysymyksiin on aina tärkeä vastata. Vaikeneminen luo helposti tunteen siitä, että asiassa on jotakin pahaa tai häpeällistä. Kun lapsen oma kiinnostus herää, on se otollinen hetki tarjota lapselle perustietoa lisääntymisestä. Mitä pienempi lapsi, sitä yksinkertaisemmin, lähellä lapsen maailmaa, asioista kannattaa puhua.
Puberteetin lähestyessä nuoren kanssa on tärkeää käydä läpi millaisia muutoksia murrosikä tuo kehoon.
- Se suojaa murrosikäistä esimerkiksi hätääntymiseltä kuukautisten alkaessa. Myös hedelmällisyydestä, ehkäisystä, seksitaudeista ja seksuaali- sekä sukupuoli-identiteettien moninaisuudesta on tärkeää puhua avoimesti nuoren kanssa. Herkissä aiheissa asioista voi puhua yleisellä tasolla nuoren yksityisyyttä kunnioittaen.
Vanhemman on hyvä olla tietoinen omista seksuaalisuuteen liittyvistä arvoista ja asenteista
Seksuaalisuudesta on aikaisempien sukupolvien välillä puhuttu vähemmän. Moni nykyvanhempi voi kokea vaivaannuttavana aiheesta keskustelun oman lapsen tai nuoren kanssa.
- Mitä enemmän omaan seksuaalisuuteen tutustuu ja on tietoinen seksuaalisuuteen liittyvistä arvoistaan ja asenteistaan, sitä helpompaa keskustelu aiheesta on.
Lapsen kanssa keskustelua voi helpottaa myös sen muistaminen, että lapsen kohdalla sana ”seksuaalisuus” ei viittaa aikuisten väliseen seksiin. Se tarkoittaa sen sijaan ihan normaalia kasvua ja tutustumista omaan kehoon sekä ihmisenä olemiseen.
- Jos keskustelussa kaipaa tukea, voi olla yhteydessä esimerkiksi neuvolaan, perheneuvolaan tai yksityiseen mielenterveyden ammattilaiseen. Myös Väestöliiton sivuilta löytyy vanhemmille paljon tietoa lapsen seksuaalisuudesta ja seksuaalikasvatuksesta, Tania Virintie kertoo.
Tutustu lasten, nuorten ja perheiden mielen hyvinvoinnin palveluihin
Tilaa uutiskirje
Uutiskirjetilaajanamme saat asiantuntijoiden neuvoja ja vinkkejä oman sekä lapsesi terveyden ja hyvinvoinnin tueksi. Tilattuasi uutiskirjeen saat myös seitsemän viikon kokeilujakson Nextoryyn, jos et ole käyttänyt sitä aikaisemmin.
Tilaamalla uutiskirjeen annat Terveystalolle markkinointiluvan.
Lue lisää aiheesta
Ota nämä terveysrutiinit tavaksi, kun täytät 80
Terveystalon asiantuntijat listasivat terveysrutiinit, jotka auttavat sinua pitämään itsesi kunnossa iän karttuessa. Lue lääkärien, ravitsemusterapeuttien, psykologin ja fysioterapeutin vinkit.
Psykologin vinkit työelämän ja lapsiperhearjen yhdistämiseen
Lapsiperheen arki on täynnä iloisia ja onnellisia hetkiä, mutta joskus arjen ja työelämän yhdistäminen voi kuormittaa. Kiireen keskellä kannattaa pyristellä irti syyllisyyden tunteesta.
Milloin viimeksi jumppasit silmiäsi? Ota talteen silmälääkärin vinkit
Silmäjumppa ei tee ihmeitä – se ei paranna näköä eikä poista silmälasien tarvetta. Mutta silmien säännöllinen lepuuttaminen ja verryttely voivat kuitenkin tuoda konkreettista helpotusta esimerkiksi kuiviin silmiin. Kokeile silmätautien erikoislääkäri Timo Hellstedtin silmäjumppavinkkejä.
"Kolme korttipakan kokoista kerta-annosta" – saatko sinä riittävästi proteiinia?
Ikääntyessä ravinnolla on entistä suurempi merkitys toimintakyvyn säilyttämisessä. Riittävä proteiininsaanti auttaa ehkäisemään sekä lihasmassan että -voiman heikkenemistä, tukee luuston terveyttä ja edistää palautumista. Ravitsemusterapeutti Kirsi Englund kertoo, miten lisäät helposti proteiinia päivittäiseen ruokavalioosi.
Nälkäkiukku ei katso ikää – näin pidät kiinni ruokarytmistä myös eläkeiässä
Eläkkeellä arjen rakenne usein muuttuu ja tiukat aikataulut väistyvät rennomman rytmin tieltä. Lounastaukoa ei kannata kuitenkaan unohtaa – ravitsemusterapeutti Kirsi Englund kertoo, miksi säännöllisestä ruokarytmistä kannattaa pitää huolta myös eläkeiässä.
Millaisin keinoin yli 70-vuotias voi huolehtia terveydestään? Tee nämä 9 asiaa joka päivä
Ikääntyessä keho kokee monia luonnollisia muutoksia, jotka saattavat vaikuttaa paitsi sairastumisriskiin myös arjen sujuvuuteen. Elintavoilla on kuitenkin mahdollista jarruttaa muutosta minkä ikäisenä tahansa ja tehdä omista eläkevuosistaan terveempiä.