Näin innostat lastasi liikkumaan: seitsemän helppoa vinkkiä arkeen

Liikunta on keskeinen keino voida kokonaisvaltaisesti hyvin.  

− Liikunta parantaa lapsen kuntoa ja vastustuskykyä. Se myös vahvistaa myönteistä minäkuvaa, tukee psyykkistä hyvinvointia ja motorista kehitystä. Lisäksi liikunta vaikuttaa aivojen hermoverkkoihin eli tukee monipuolisesti oppimista, tarjoaa mielekästä ajankulua, hyvän tunnesäätelykeinon sekä makeammat yöunet, kertoo Terveystalon psykologi ja psykoterapeutti Sanna Manderbacka. 

Manderbacka on lisäksi kasvatustieteiden maisteri ja opiskellut liikuntalääketiedettä. Hän on myös itse intohimoinen liikkuja.

− Ennen psykologin ja psykoterapeutin työtä toimin luokan- ja liikunnanopettajana kymmenen vuotta. Tuolloin yhtenä roolinani oli toimia Hämeenlinnan kaupungin yhtenä Liikkuva koulu -vastaavana. Tavoitteena oli lisätä liikettä koulupäiviin – toiminnallisuutta oppitunneille pelkän istumisen sijaan, oppilaiden osallisuutta itsensä ja toistensa liikuttajina ja touhua välitunneille. Jo 20 minuuttia lisää liikettä päivässä on merkityksellistä hyvinvointivaikutuksiltaan, etenkin vähän liikkuvilla lapsilla ja nuorilla, Manderbacka kuvailee.

Lapset ovat luonnostaan liikkuvaisia, mutta nyky-ympäristö tarjoaa liikaa passivoivia tekijöitä

Manderbackan mukaan suurin syy lasten vähäisempään liikkumiseen on sosiaalinen media ja muut koukuttavat digisisällöt. Hän kertoo, että nykyisin puhutaan ”liikkumattomista lapsista”.

− Tämähän koskee muitakin ikäluokkia. On väliä sillä, mallintaako vanhempi liikkumista vai ruutuaikaa. Säännöllinen päivä- ja viikkorytmi, johon liikunta kuuluu yhtenä luonnollisena palkkina, tukee lasten liikkumista ja jaksamista. Ja ruuduillekin on paikkansa, kunhan päiviin mahtuu myös muunlaista aktiivisuutta, Manderbacka muistuttaa.

Myös eriarvoisuus voi vaikuttaa.  

− Osa lapsista liikkuu huomattavan paljon ohjatusti, osalla ei ole tähän välttämättä mahdollisuutta tai mallia lähipiirissä. Joskus vanhempien vähäiset voimavarat vaikuttavat lasten liikkumattomuuteen. Lapsen liikuntakokemuksiin on voinut myös liittyä ikäviä kokemuksia tai epäonnistumisia, mikä saa vetäytymään kotiin. Ja tästä syntyy ikävä noidankehä, Manderbacka kuvailee. 

Liikunnan ei tarvitse olla urheilua

Manderbacka muistuttaa, ettei liikunnan tarvitse olla urheilua tai kilpailua. Tärkeintä on saada päiviin lisää liikettä.

− Yhdessä tekeminen on varmasti paras keino ohjata lasta liikkumaan. Pulkkamäki, pyöräily mieleiseen paikkaan, eväsretket metsään, uimahallivierailut, hiihtely, tanssipelit, pallon potkiminen, kirkonrotta…Mahdollisuuksia on loputtomiin. Ja nämä kaikki hyvällä mielellä tehtynä. Ei siis liikaa vaatimuksia, pikemminkin rohkaisua ja iloitsemista. Liikunta ei saisi olla suoritusta, vertailua, syyllistämistä tai onnistumisen mittari.

Lapsen varhainen erikoistuminen tiettyyn lajiin mietityttää Manderbackaa.

− Varhainen erikoistuminen tiettyyn urheilulajiin voi joidenkin lasten kohdalla tukea myöhempää urheilu-uraa ihan ymmärrettävästi. Kilpaurheilu voi myös tarjota mielekkäitä onnistumisen kokemuksia ja tukea esimerkiksi vastuunkantoa, tavoitteellisuutta sekä urheilullista elämäntapaa. Toisaalta se voi myös altistaa kiireelle, uupumiselle, rasitusvammoille ja kohtuuttomille paineille. Tässäkin on siis tärkeä kuunnella lasta ja tarkastella tilannetta vastuullisesti.

Muista liikunnan arvo tärkeänä hyvinvoinnin tekijänä: seitsemän vinkkiä liikunnan lisäämiseen

Manderbacka kannustaa lisäämään liikuntaa omien arvojen ja oman perheen arkeen sopivasti. Hän kertoo, että liikunnan lisääminen päiviin onnistuu ihan kaikilta esimerkiksi seuraavilla tavoilla: 

• Tarjoa mahdollisuuksia liikkua: yhdessä voi mennä metsään, puistoon, uimaan tai ladulle. Pienen lapsen voi ottaa myös kärsivällisesti mukaan omiin touhuihin kotona ja esimerkiksi puutarhassa, jos sellainen on. 
• Lisää arkiliikuntaa koko perheen voimin: autoilun sijaan kauppaan, päiväkotiin, kirjastoon tai mummolaan voi esimerkiksi kävellä tai pyöräillä. 
• Hanki liikuntavälineitä. Pyörän, suksien tai luistimien ei tarvitse olla uunituoreita, mutta ilman niitä ei voi opetella ja innostua niitä käyttämään.  
• Harjoitelkaa yhdessä uimataito – se on ensiarvoisen tärkeä henkivakuutus.  
• Herätä kipinää liikuntaan: lapsen kanssa voi mennä katsomaan pelejä tai urheilukilpailuja ja sillä tavalla herättää kiinnostusta urheiluun. 
• Tauottakaa passiivista aikaa ja hassutelkaa yhdessä: osoita, ettei tarvitse olla erityisen taitava jossakin, jotta liikunnasta voi nauttia. Voi pallotella, heitellä saapasta tai tehdä netistä löytyvää eläinjoogaa. Peppu ylös penkistä ja hupailuja kohti! 
• Anna lapsen kokeilla: anna lapsen esimerkiksi kiivetä, kurkottaa, hyppiä, puuskuttaa, pyöriä, venyä, juosta ja kaatua. Jos lasta jatkuvasti varoitellaan ja suojellaan sattumisen pelossa, tai muistutellaan, että pitää olla rauhassa, ei tämä kohta uskallakaan liikkua. Silloin sykkeen kohoaminen alkaa tuntua pelottavan vieraalta.     

*Valtion liikuntaneuvosto julkaisi 7.5.2025 LIITU 2024 -tutkimuksen tulokset, jotka tarjoavat ajankohtaista tietoa 7–20-vuotiaiden lasten ja nuorten liikuntakäyttäytymisestä Suomessa. Tutkimuksen mukaan vain noin kolmasosa (32 %) lapsista ja nuorista täyttää päivittäisen liikkumissuosituksen. Liikkumisaktiivisuus vähenee iän myötä. www.kll.fi.