Neuropsykologi: Lapsuudessa muovautuvat asenteet vaikuttavat menestymiseen
Tavoitteiden ja unelmien saavuttamista edistää se, että on omaksunut lapsuudessa niin kutsutun kasvun asenteen. Terveystalon erikoispsykologi Heli Isomäki kertoo, miten lasta voi ohjata lempeästi kasvun asennetta kohti.
Minäpystyvyys kuvaa ihmisen käsitystä omasta kyvykkyydestään suhteessa erilaisiin tehtäviin. Se vaihtelee tilanteen mukaan: ihminen voi pitää itseään hyvin kyvykkäänä esimerkiksi omaan työhönsä, mutta pelätä silti suoriutuvansa huonosti jostakin työn osa-alueesta.
Minäpystyvyys vaikuttaa konkreettisesti siihen, mitä ihminen tekee
On tutkittu, että kokemus korkeasta minäpystyvyydestä auttaa ihmistä parempiin suorituksiin.
− Jos ihminen kokee olevansa kompetentti, hän käyttää käsillä olevaan tehtävään enemmän aikaa ja vaivaa sekä sietää eteen tulevia hidasteita. Jos taas lähtökohta on se, että olen huono ja tämä on minulle vaikeaa, ihminen ei jaksa ponnistella. Tällaiset uskomukset ennustavat vahvasti sitä, miten ihminen pärjää, kertoo Terveystalon neuropsykologian erikoispsykologi Heli Isomäki.
Onnistumiset ja hyvä palaute ruokkivat korkeaa minäpystyvyyttä, kun taas negatiiviset kokemukset ja kritiikki laskevat sitä
Minäpystyvyys on motivaation kaltainen tunne, eivätkä tunteet tottele komentoja tai pakotteita.
− Ihminen ei voi vain päättää, että alkaa nyt uskoa kykyihinsä ja sen jälkeen kaikki on helpompaa. Minäpystyvyys elää kuitenkin ihmisen mukana ja minäpystyvyyttä voi kasvattaa hankkimalla onnistumisen kokemuksia ja kannustusta. Kaikkea ei kuitenkaan pysty muuttamaan edes positiivisten kokemusten kautta, sillä minäpystyvyyden takana olevat asenteet vaikuttavat suorituksiimme, ja ne muovautuvat jo lapsuudessa.
Minäpystyvyyden taustalla vaikuttavat lapsuudessa muovautuneet asenteet
Isomäen mukaan minäpystyvyyden taustalla olevat asenteet voi jakaa kahteen: muuttumattomuuden asenteeseen ja kasvun asenteeseen.
− Jos on lapsena omaksunut muuttumattomuuden asenteen, uskoo ihmisen pärjäävän synnynnäisten ominaisuuksien, kuten lahjakkuuden tai älykkyyden ansiosta. Tämä on itse asiassa aika syvällä suomalaisessa perinteessä. Moni lienee kuullut sanonnan “heikot sortuu elon tiellä”, jonka taustalla on ajatus siitä, että toiset vain ovat vahvempia tai pärjäävämpiä kuin toiset.
Monia huippu-urheilijoita yhdistää kasvun asenne
Jos ihmisellä taas on kasvun asenne, hän uskoo siihen, että menestys tulee tekemällä työtä ja näkemällä vaivaa.
− Kasvun asenteen omaksuneet eivät usko, että esimerkiksi menestys olisi sidottu synnynnäisiin piirteisiin. On havaittu, että monia niin sanotusti menestyneitä ihmisiä, kuten huippu-urheilijoita, yhdistää kasvun asenne.
Kasvatuksella voi vaikuttaa asenteiden muovautumiseen ja siten minäpystyvyyden kokemukseen
Aikuisena asenteisiin on vaikea vaikuttaa, sillä ne syntyvät jo lapsuudessa.
− Jos lasta kehutaan aina siitä, miten matemaattisesti lahjakas tai musikaalinen hän on, hän omaksuu herkemmin muuttumattomuuden asenteen: minä pärjään, koska olen tietynlainen. Kehut eivät tietenkään ikinä mene hukkaan, mutta kannustan vanhempia kiinnittämään huomioita siihen, voisiko lasta kehua ennemmin jonkin asian harjoittelusta tai yrittämisestä. Se ohjaa lasta lempeästi kasvun asenteen puoleen.
Asenteen merkitys korostuu, kun minäpystyvyys saa kolauksen
Isomäki muistuttaa kuitenkin, että jos minäpystyvyys on korkea, ei asenteella ole niin paljoa merkitystä.
− Asenteen merkitys korostuu, kun minäpystyvyys saa kolauksen: ihminen saa esimerkiksi potkut tai epäonnistuu jossain tärkeässä tilanteessa. Kärjistäen voi sanoa, että kasvun asenne helpottaa ihmisen elämää paljon, koska silloin epäonnistumisen kokemus ei kohdistu ihmiseen itseensä, vaan hänen tekemäänsä työhön. Muuttumattomuuden asenne taas saa ihmisen herkästi soimaamaan itseään ja omia piirteitään. Tällaisissa tilanteissa on tärkeää löytää kannustusta ja pieniäkin onnistumisia, jotka parantavat minäpystyvyyttä – asenteesta huolimatta, Isomäki päättää.
Lue lisää aiheesta
Kuinka paljon ala-asteikäisen lapsen pitäisi harrastaa liikuntaa viikossa?
Fysioterapeutti Pauliina Ranta vastaa Lasten Terveystalon uutiskirjeen lukijoiden kysymyksiin lapsen liikunnasta.
Millaisia periaatteita psykologit itse noudattavat lastensa ruutuaikojen kanssa?
Lasten ruutuaikaa on rajoitettava, mutta miten? Terveystalon psykologit kertovat, millaisia periaatteita heillä on lasten ruutujen käyttöön.
Hoidetaanko lapsesi atooppista ihottumaa riittävän tehokkaasti? Lasten allergialääkäri kertoo
Suomessa joka viidennellä lapsella on lievää atooppista ihottumaa. Mutta kun kutina ja kirvely äityvät hankalaksi, oireet alkavat vaikuttaa lapsen elämänlaatuun ja koko perheen arkeen. Lasten allergialääkäri Péter Csonka Lasten Terveystalosta kertoo, mitä uusimmista hoitosuosituksista on hyvä tietää.
Miten lapsi tai nuori voi oppia säätelemään impulsiivista ja aggressiivista käyttäytymistä?
Psykologi, koulutuspsykoterapeutti Katri Laine vastaa kysymyksiin, joita Lasten Terveystalon uutiskirjeen lukijat lähettivät lapsen tunnesäätelystä.
Moni vanhempi uupuu joulupaineiden alla – lisää pukinkonttiin reilusti itsemyötätuntoa
Jouluun yhdistyy yhdessäolo perheen kanssa ja herkulliset jouluruoat, mutta entä jos perinteisiin lukeutuvat myös joulustressi ja kireä tunnelma? Terveystalon johtava psykologi Tuija Turunen kannustaa vanhempia itsemyötätuntoon myös joulun alla.
Mitä tehdä, jos lapselle ei meinaa maistua mikään?
Makaroni kelpaa, mutta kukkakaali ei – nirsoilun sijaan nykyään puhutaan valikoivasta syömisestä. Ravitsemusterapeuttimme Päivi Lassila kertoo, miten valikoivaan syömiseen voi suhtautua ja miten sitä voi helpottaa.