Miten lasta voi tukea puheen kehityksessä?

− Varhaiset kommunikointikeinot ensimmäisen ikävuoden aikana luovat pohjaa puhutun kielen kehitykselle. Vauva ottaa kontaktia, hymyilee, kurkottelee ja esimerkiksi seuraa vanhemman katsetta, puheterapeutti Leila Paavola kuvailee.

Miten lapsen puheen kehitystä voi tukea?

Vanhemmat tukevat puheen kehitystä automaattisesti ihan tavallisella arjen vuorovaikutuksella.

− Kun perheessä on ihan normaalisti hoivaa, turvaa ja vuorovaikutusta lapsen kanssa, ei mitään erityistä puheen kehityksen tukemista tarvita. Vanhempi opettaa lapselle kieltä jatkuvasti osana luonnollista vuorovaikutusta, Paavola kertoo.

Vanhemmat ja muut lasta hoitavat aikuiset muuttavat puhetapaansa lapsen kehitystasolle sopivaksi yleensä hyvin luontaisesti – kulttuurista ja kielestä riippumatta.

− Puhumme lapsille muun muassa yksinkertaisemmilla lauseilla ja korostamme avainsanoja. Esimerkiksi ”Katso, tuolla menee auto. Punainen auto!”. Tämä auttaa lasta omaksumaan uusia sanoja. 

Lapsen kaikki yritykset kommunikoida on hyvä huomioida

Paavola kehottaa kiinnittämään huomiota siihen, että puhetta opettelevan lapsen kanssa on riittävästi läsnä. 

− On hyvä välttää sitä, että lapsen tarvitsisi jatkuvasti kilpailla vanhemman huomiosta esimerkiksi ruudun kanssa. Pienet hetket, jolloin vain ollaan lapsen kanssa ja samalla jutellaan, leikitään tai vaikka katsellaan kirjaa, ovat kullanarvoisia. 

Silloin, kun puhetta ei vielä tule, on Paavolan mukaan erityisen tärkeä huomioida lapsen eleet, ilmeet ja muut yritykset kommunikoida. 

− Voit esimerkiksi kuvailla meneillään olevaa toimintaa tai nimetä lapsen osoittaman esineen. Samoja sanoja kannattaa toistella ja näin antaa lapselle lisää mahdollisuuksia opetella tuottamaan niitä myös itse. Lasta ei kuitenkaan pidä painostaa puhumaan. Sen sijaan kaikki vastavuoroinen kommunikointi ruokkii puheen kehitystä, kun lapsi oppii, että hänellä on aktiivinen rooli ja vuorovaikutuksessa oleminen on mukavaa.

Milloin lapsen puheen kehityksestä tulisi huolestua?

Lapset alkavat ymmärtää puhuttuja sanoja noin 7–9 kuukauden iässä. Ensimmäiset sanat lapsen suusta kuullaan tyypillisesti muutamaa kuukautta myöhemmin.

− Jos lapsen kommunikointitaidot mietityttävät, kannattaa hyvin varhaisessa vaiheessa ottaa yhteyttä neuvolaan. Jos lapselta puuttuvat katse- ja hymykontakti, tai muut yritykset aloittaa ja ylläpitää vuorovaikutusta vanhemman kanssa vielä vuoden ikäisenä, olisi hyvä keskustella ammattilaisen kanssa. Jos lapsi ei puhu ollenkaan tai puhuu vain hyvin vähän kahden vuoden iässä, on hyvä puhua jälleen neuvolassa asiasta, Paavola neuvoo.

Mitkä tekijät voivat aiheuttaa viivästynyttä puheen kehitystä?

Vaikka kahta ikävuotta pidetään merkkipaaluna puheen tuottamisen kannalta, ei syytä huoleen ole, vaikka lapsi ei heti puhuisikaan.

− Suurin osa lapsista ikään kuin kuroo kiinni ikätoverinsa kyllä muutamien vuosien kuluessa, eli syytä huolestua ei heti ole. Tällöin puhutaan hyvälaatuisesta varhaisen puheen viivästymisestä ja joidenkin tutkijoiden mukaan kyseessä on ihan normaalia vaihtelua puheen oppimisessa.

Taustalla voi olla kuitenkin myös erilaisia kielihäiriöitä tai autismin kirjoa, joten ammattilaisen kanssa on hyvä käydä tilannetta läpi. 

− Puheen tuottamisen ongelmat ovat usein hyvin monisyisiä asioita. Tutkimukset osoittavat, että erilaiset kielihäiriöt kulkevat jonkin verran myös suvussa ja että poikalapset ovat haavoittuvaisempia kielihäiriöille kuin tytöt. Perheen monikielisyys ei sen sijaan aiheuta ongelmia puheen kehitykselle. Monet lapset pystyvät omaksumaan kahta kieltä hyvinkin samaan tahtiin, Paavola kertoo.