Miten voin tukea kiukuttelevaa lasta ja pysyä itse rauhallisena?

Lapsen kyky säädellä tunteita on vielä keskeneräinen ja erityisesti pienillä lapsilla raivokohtaukset ovat tavallisia. Tahtoiässä eli noin 2–4-vuotiailla lapsilla, esikouluiässä sekä murrosiässä kiukkua voi ilmetä runsaammin. Terveystalon psykologi ja psykoterapeutti Tania Virintie muistuttaa, että mahdollisuus ilmaista kiukkua ja mielipahaa läheisissä ihmissuhteissa tukee hyvinvointia.  
 
− On paljon kiukkuja, joiden tarvitsee vain tulla ilmaistuksi mennäkseen ohi. Esimerkiksi uhmaikäisen kiukunpuuskia ei tarvitse koittaa sammuttaa tai ehkäistä, ne kuuluvat kehitykseen. Myös lapsen temperamentti vaikuttaa tulistumisherkkyyteen ja kiukunpuuskien voimakkuuteen, Virintie kertoo. 

Tunteiden säätelytaitojen kehittyminen on olennainen osa hyvinvointia ja sopeutumiskykyä  

Tunteita saa siis ilmaista, mutta on myös tärkeä oppia, miten kiukun hetkinä on sallittua toimia. 
 
− Tarvitsemme kykyä säädellä tunteitamme arjen ympäristöissä ja ihmissuhteissa. Tunteen säätely ei tarkoita tunteen tukahduttamista, vaan sitä, että pystymme olemaan esimerkiksi toimimatta impulsiivisesti kiukun hetkinä ja rauhoittamaan itseämme silloin, kun tunne yltyy liian voimakkaaksi. Ketään ei saa satuttaa tai rikkoa tavaroita, mutta vihainen saa olla. 
 
Lapsi oppii pikkuhiljaa aikuisen avustuksella säätelemään toimintaansa tunnepitoisina hetkinä. Ensimmäinen askel tunteiden säätelyssä on tunteen tunnistaminen.  
 
− Lapsen tunteiden hyväksyvä tutkiminen yhdessä tämän kanssa luo tärkeän pohjan tunteiden säätelylle. Kun lapsi alkaa tunnistaa hänessä herääviä tunteita, mahdollistuu tunteiden ilmaisu sanojen kautta toimintaan purkamisen sijaan, Virintie kertoo. 

 Kokeilkaa yhdessä näitä Virintien neuvoja, kun lapsi kiukuttelee 

1. Pienten lasten kanssa aikuisen rauhallinen läsnäolo riittää. Jos lapsi on halukas, hänet voi ottaa syliin rauhoittumaan. Kiukku menee kyllä ohi. Joskus lasta on pidettävä sylissä, ettei hän satuta itseään tai muita tai riko tavaroita. Tällöin aikuisen on hyvä ensin varmistua, että oma mieli on riittävän tyyni.
2. Voitte yhdessä pohtia lapsen kanssa, mikä häntä auttaa rauhoittumaan, kun tulee kiukku. Oma lapseni kertoi, että ”se, kun saan raivota kiukun loppuun”.
3. Lasta tukee, kun aikuinen osoittaa kiinnostusta lapsen kiukun taustalla olevia tunteita ja tarpeita kohtaan. Aikuinen voi ilmaista lapselle ymmärtävänsä, että lasta harmittaa. Jos kyseessä on rajaamistilanne, rajasta voi pitää kiinni kiukusta huolimatta.
4. Isommalle lapselle voi opettaa kiukun hallinnan keinoja. Tehkää suunnitelma kiukun hetkien varalle etukäteen. Rauhoittuminen tulee aloittaa ennen kuin kiukku yltyy raivariksi. Tehokkaita rauhoittumisen keinoja voi olla esimerkiksi tilanteesta hetkeksi vetäytyminen omaan rauhaan, palleahengitys, musiikin kuuntelu tai hengästyttävä liikunta.
5. Kun lapsi on oppinut tunnistamaan omia tunteitaan, tunteen ääneen sanottaminen kiukun hetkellä voi jo hieman helpottaa oloa.
6. Huolehdi itsestäsi ja löydä myös itsellesi sopivat rauhoittumisen keinot niitä hetkiä varten, kun oma kuppi meinaa läikkyä yli: kokeile peltoreita, jos kovat äänet stressaavat tai vetäydy hetkeksi juomaan lasi vettä. 

Aikuinen mallintaa lapselle myös tunnesäätelyä 

Se, miten perheen aikuiset toimivat oman kiukun kanssa, antaa lapselle tärkeän mallin tunteiden säätelystä. Aikuisen rauhallinen suhtautuminen ja turvallinen toiminta auttavat lasta kiukun keskellä. Tämä voi tuntua haastavalta, sillä lapsen kiukku voi saada omatkin tunteet leimahtamaan.  
 
− Tunnesäätelyä voi harjoitella missä iässä tahansa. Tärkeää on löytää juuri itselle sopivat rauhoittumisen keinot. Tietoisuustaidot, eli säännöllinen pysähtyminen omien tunteiden ja ajatusten äärelle, auttavat aikuista pysymään tuntumalla omista toimintayllykkeistä haastavissa kasvatustilanteissa.  
 
Empaattista suhtautumista lapseen voi vahvistaa pysähtymällä pohtimaan, mistä lapsen kiukku voi juuri nyt kertoa. 
 
− Useimmiten lapsen kiukku kertoo aivan tavallisista asioista, kuten mielipahasta, huomion tarpeesta, väsymyksestä tai nälästä. Etenkin pienemmät lapset voivat oireilla kiukun kautta myös esimerkiksi muutostilanteita tai hoitopäivien aikana kertynyttä ärsykekuormaa tai ikävää, Virintie muistuttaa. 
 
Lapsen haastava käytös voi herättää riittämättömyyden tunnetta ja kuormittaa. Puhuminen toiselle turvalliselle aikuiselle usein helpottaa oloa. 
 
− Väsymys ja ylikuormitus heikentävät tunnesäätelyä, joten omista palautumisen keinoista on tärkeää huolehtia aina silloin, kun se on mahdollista. Jos tilanteet lapsen kanssa herättävät huolta, kannattaa myös keskustelutukea hakea matalalla kynnyksellä. Moni kamppailee samankaltaisten haasteiden ja tunteiden kanssa. 

 Tutustu lasten mielen palveluihin