Miten käsitellä lapsen tottelemattomuutta? Viisi apukeinoa vanhemmille

Lapsen tottelemattomuuden taustalla on monenlaisia tarpeita ja tunteita.

− Esimerkiksi väsymystä, nälkää, ärtymystä, ahdistavia somesisältöjä tai yksinäisyyttä. Tottelemattomuus voi liittyä myös iänmukaisiin kehitystehtäviin: lapsi tutkii maailmaa ja rajojaan, sekä harjoittelee ilmaisemaan omia ajatuksiaan ja tarpeitaan. Tämä on lapsen minuuden kehitykselle tärkeää, Terveystalon psykologi ja psykoterapeutti Sanna Manderbacka kuvailee. 
 
Ajoittainen tottelemattomuus on ihan normaalia. Jos rajoja rikkova käyttäytyminen on kuitenkin jatkunut pitkään, on vallitsevaa tai lapsen käytös muuttuu äkisti, on hyvä selvittää, mitä taustalla voi olla.  
 
− Jatkuvan tottelemattomuuden taustalla voivat olla myös neurobiologiset vaikeudet, kuten ADHD, oppimisvaikeudet tai autisminkirjoon liittyvät haasteet. Apua tilanteeseen kannattaa hakea myös silloin, kun vanhemmat eivät tahdo jaksaa ja tilanteet eskaloituvat toistuvasti riidaksi. 

Apukeinoja vaikeisiin tilanteisiin 

1. Muista, että lapsi ei ole tahallaan hankala 

Vaikeassa tilanteessa usein helpottaa, kun tiedostaa, ettei lapsi ole tahallaan hankala. 
 
− Kun muistaa, että taustalla on jokin syy, säilyy myös kyky empaattiseen kohtaamiseen. Pienen lapsen kohdalla riittää, että hänet vaikka otetaan syliin ja sanoitetaan tilanne. Vanhemman lapsen kanssa voi pohtia yhdessä, mistä moinen käytös johtuu. Myös lapsen on tärkeä tulla kuulluksi, vaikka rajoista pidetäänkin kiinni, Manderbacka kertoo. 

2. Ole turvallisen jämäkkä

Aikuinen päättää raamit, joissa lapsi saa tehdä itseään koskevia päätöksiä. On asioita, joista ei jousteta, asioita, joista voidaan neuvotella ja asioita, joista lapsi saa päättää.    
 
− Lapsen kasvutehtävä on tutkiskella maailmaa ja oppia sitä kautta, millainen maailma on, millaisia muut ihmiset ovat ja millainen hän itse on suhteessa maailmaan. Vanhemman vastuulla on huolehtia, että tämä tutkimusmatka on turvallinen ja lapsi oppii samalla, että hän voi myös vaikuttaa asioihin, kunhan ottaa huomioon muut ihmiset. 
 
Kun kyseessä on asia, josta perheessä pidetään ehdottomasti kiinni, sen voi kertoa lapselle ja osoittaa määrätietoisesti eleillä, että tässä ei ole varaa joustaa. 
 
−  Tällaisia ovat esimerkiksi toisen satuttaminen, tavaroiden rikkominen tai autotielle juokseminen. Jos tilanteessa ei ole välitöntä vaaraa, lapselle voi sanoa muutaman kerran, mitä edellytetään ja sitten kertoa, mitä seuraa, jos käyttäytyminen ei vieläkään muutu. Esimerkiksi se, että pitää lopettaa leikit. Ääneen sanotusta seurauksesta täytyy pitää kiinni: lapselle on tärkeä oppi, että teoilla on seurauksensa. 

3. Käytä tilanteeseen sopivia seurauksia 

Seurausten tulee kuitenkin olla linjassa itse teon kanssa. Lasta ei tulisi koskaan esimerkiksi jättää yksin, nöyryyttää tai pelotella.  
 
− Liian ankara ympäristö voi altistaa vihaisuudelle, erityisesti, jos lapsi ei tiedä, mitä häneltä odotetaan tai odotukset ovat ylimitoitetut. Liiallinen rankaiseminen kääntyy myös helposti itseään vastaan: lapsesta voi tulla uhmakas, hän voi oppia haitallisen tavan ratkaista erimielisyyksiä tai vanhemman ja lapsen suhde voi värittyä negatiivisesti, Manderbacka kertoo.  
 
Tottelemisen kannalta on merkitystä, millaisella sävyllä lasta ohjataan.  
 
− Ei tarvitse kysyä, että sopisiko totella, mutta ystävällinen, lempeä ja selkeä puhe lisää tottelemisen todennäköisyyttä lyhyellä ja pitkällä aikavälillä verrattuna tylyyn ja jyräävään tyyliin. Lisäksi siitä, miten meille on lapsena puhuttu, tulee herkästi oman sisäisen puheen sävy. Siksikin on hyödyllistä, että sävy on kunnioittava, luottavainen ja positiivinen. 

4. Hyödynnä johdonmukaisuutta 

Epäjohdonmukaisuus lisää tottelemattomuuden todennäköisyyttä: jos eilen sallittiin se, mikä tänään kielletään, tottelemattomuus vahvistuu. Samoin jos lapsi saa kiukulla tahtonsa läpi.  
 
− Tämän vuoksi johdonmukaisuus ja ikätasoinen ohjaaminen on tärkeää. Lapselle voi selittää, miksi hampaat pitää pestä illalla tai toisen kädestä ei saa ottaa tavaroita. Ja kun lasta kielletään, on hyvä muistaa kertoa, mikä puolestaan olisi hyvä tapa toimia. Vanhempi lapsi kaipaa ehkä enemmän perusteluja ja joskus vähän tiukempaakin rajanvetoa sen suhteen, mikä ei ole hyväksyttävää. 
 
Myös positiivinen palaute, kuten kiitokset, hymyt ja kehut ovat tärkeitä. 
 
− Kaikenikäiset lapset kaipaavat aikuisen huomiota, ohjausta, tukea, läheisyyttä, kannustamista ja ymmärrystä. Jos lapsi puolestaan hakee huomiota tottelemattomuudella eikä ole välttämätöntä puuttua käyttäytymiseen, voidaan ei toivottu käytös sivuuttaa, ettei sitä tule palkinneeksi huomiolla. 

5. Aikuistakin saa ärsyttää: mallinna kunnioittavaa kohtaamista ja armollisuutta 

Lapsen kasvatukseen mahtuu monenlaisia vaiheita. Kun lapsi on tottelematon, saa aikuistakin ärsyttää.  
 
− Pyri silti säätelemään omaa käytöstä tietoisesti. Näin mallinnat lapselle tunnesäätelyä ja kunnioittavaa kohtaamista myös silloin, kun ärsyttää. Haastavien tilanteiden ulkopuolella voi auttaa, kun asettuu lapsen asemaan ja miettii esimerkiksi, miten pelottavalta tuntuisi, jos joku itseä paljon isompi huutaisi vihaisesti itselle. 
 
Joskus tilanne voi olla sellainen, että aikuisen on hyvä ottaa aikalisä ja mennä hetkeksi toiseen huoneeseen. Jos paikalla on toinen aikuinen, voidaan vaihtaa vetovastuuta.  
 
− Aina ei kuitenkaan onnistu ja virheiden tekeminen on osa ihmisenä olemista. Niistä opitaan ja sitten mennään eteenpäin. Täydellisyyttä ei lapsi kaipaa, Manderbacka muistuttaa. 

 Tutustu lasten mielen palveluihin