Voiko lapsi parantua allergiasta?
Terveystalon lastentautien ja lastenallergologian erikoislääkäri Péter Csonkan mukaan vastaus on monimutkainen.

Allergiassa keho puolustautuu sinänsä vaarattomilta aineilta, kuten siitepölyltä tai kananmunalta.
− Kun keho herkistyy näille niin kutsutuille allergeeneille, se tuottaa niille vasta-aineita. Vasta-aineet puolestaan voivat johtaa oireisiin, kuten nenän tukkoisuuteen, silmien kutinaan tai jopa hengitysvaikeuksiin, Terveystalon lastentautien ja lastenallergologian erikoislääkäri Péter Csonka kuvailee.
Csonkan mukaan allergiasta ei varsinaisesti voi parantua.
− Herkistyminen ei sinänsä häviä. Keho voi kuitenkin oppia sietämään allergeeneja paremmin joko spontaanisti tai siedätyshoidon avulla. Tämä tarkoittaa sitä, että keho oppii tuottamaan myös oireita lieventäviä suojavasta-aineita.
Sietokyvyn kehittyminen on yksilöllistä
Sietokyvyn kehittyminen luonnostaan allergeenille on hyvin yksilöllistä. Eniten spontaania sietokyvyn kehittymistä lapsen kasvaessa tapahtuu tiettyjen ruoka-aineiden kohdalla.
− Lievät allergiset oireet esimerkiksi kananmunasta, viljasta ja lehmänmaidosta ovat yleisiä pienillä lapsilla, mutta kouluikään mennessä oireet ovat useimmiten kadonneet. Pähkinäallergian osalta sietokyvyn kehittyminen on sen sijaan harvinaisempaa, Csonka kertoo.
Harva tietää, että penisilliiniallergian oireetkin voivat kadota.
− Jos penisilliinistä on saanut lapsena allergisia oireita, kannattaa myöhemmällä iällä hakeutua allergeenitutkimuksiin. Keho on voinut oppia sietämään penisilliiniä spontaanisti.
Siedätyshoito on vakiintunut, mutta alikäytetty hoitomuoto
Jos allergiaoireet vaikuttavat lapsen arkeen, olisi hyvä kääntyä allergioihin perehtyneen lääkärin puoleen. Ikäraja siedätyshoidolle on viisi vuotta.
− Siedätyshoito voi olla ratkaisu, jonka avulla helpotetaan esimerkiksi nenä-, silmä- ja keuhko-oireita. Siedätyshoito suunnitellaan aina yhdessä ammattilaisen kanssa. Siitepölyn siedätyshoito on hyvä aloittaa jo syksyllä, jotta keho ehtii kehittää vasta-aineita ajoissa.
Siedätyshoidossa elimistö opetetaan sietämään allergiaa aiheuttavaa ainetta tarkkaan tutkitulla hoitokaaviolla turvallisissa olosuhteissa. Kyseessä on hyvin vakiintunut hoitomuoto erityisesti hengitettävien allergeenien osalta.
− Siedätyshoito on yli sadan vuoden ajan kehitetty menetelmä, joka vaikuttaa immuunijärjestelmään pitkäkestoisesti. Kokemukseni mukaan hoitoa ei kuitenkaan hyödynnetä tarpeeksi.
Myös ruoka-aineallergioihin kehitetään siedätyshoitoa
Ruoka-aineallergioiden kohdalla siedätyshoito on vielä tutkimusvaiheessa.
− Maailmalla on jo kaupallisia valmisteita, jotka on kehitetty erityisesti maapähkinäallergian siedättämiseen. Suomessa tutkitaan parhaillaan myös kananmunan, lehmänmaidon ja cashew-pähkinän siedätystä. Tutkimusta tehdään hyvin pienillä, mikrogrammoissa mitattavilla allergeeniannoksilla ja tarkassa valvonnassa, Csonka kuvailee.
Voiko lapsen allergian selättää kotikonstein?
Vakavien allergiaoireiden osalta ei ole missään nimessä turvallista kokeilla siedättämistä kotona.
− Jos oireet ovat lieviä, kuten kasvojen lehahtelua tai vähäistä vatsaoireilua, on mahdollista, että allergeenin käyttäminen pieninä annoksina voi tukea sietokyvyn kehittymistä. Tämäkin tulee kuitenkin tehdä allergia-asiantuntijan ohjeistuksella, Csonka huomauttaa.
Täysin tietyn ruoka-aineen välttäminen ei siis ole aina paras ratkaisu.
− Jos lievistä oireista huolimatta poistetaan kokonaan tietty ruoka-aine ruokavaliosta, voi se jopa lisätä herkistymistä ja johtaa voimakkaampiin reaktioihin myöhemmin. Siksi onkin hyvä suunnitella asiantuntijan kanssa sitä, mitä kannattaa välttää ja kuinka tarkasti, Csonka päättää.

Lastentautien ja lastenallergologian erikoislääkäri
Lue lisää aiheesta

Kuinka paljon lapsi tarvitsee liikuntaa viikossa? Lastenlääkäri vastaa
Terveystalon lastentautien erikoislääkäri ja lääketieteen tohtori Annukka Hannula kertoo, että lasten liikunta on vuosikymmenten aikana vähentynyt.

Viisi vinkkiä, joilla lapsiperheissä voi ehkäistä flunssaa tautipiikkien aikaan
Lapsi voi sairastaa monen monta flunssaa vuoden aikana. Sairastumista on vaikea estää, vaikka olisi varovainen.

Miten kannustan lasta lukemaan kokeeseen?
Vastaava psykoterapeutti, perheterapeutti Tiina-Maria Sandelius vastasi uutiskirjeen lukijoiden kysymyksiin lapsen koulunkäynnin ja oppimisen tukemisesta.

Mitä vanhempi voi tehdä, jos lapsi ei tottele asetettuja rajoja?
Vastaava psykologi, psykoterapeutti Tania Virintie vastasi Lasten Terveystalon uutiskirjeen lukijoiden kysymyksiin rajojen asettamisesta.

Mistä tiedän, olenko liian ankara tai lempeä vanhempi? Kasvatustyyleissä yksi on tutkitusti ylitse muiden
Onko parempi olla kasvatuksessa ankara vai lempeä, ja miten erilaiset kasvatustyylit vaikuttavat lapseen? Kysymyksiin vastaa Terveystalon psykologi ja psykoterapeutti Lotta Heiskanen.

Lapseni kuorsaa – Onko syytä huoleen?
”Lapsen kuorsaus ei ole harvinainen ilmiö, vaan peräti tavallista esimerkiksi flunssan aikana. Tutkimusten perusteella 6–17 % lapsista kuorsaa vähintään satunnaisesti”, kertoo korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Juha Laakso. Jos kuorsaus kuitenkin jatkuu myös flunssattomana aikana, syyt siihen kannattaa tutkia.