Voiko lapsi parantua allergiasta?

Terveystalon lastentautien ja lastenallergologian erikoislääkäri Péter Csonkan mukaan vastaus on monimutkainen.

Allergiassa keho puolustautuu sinänsä vaarattomilta aineilta, kuten siitepölyltä tai kananmunalta. 

− Kun keho herkistyy näille niin kutsutuille allergeeneille, se tuottaa niille vasta-aineita. Vasta-aineet puolestaan voivat johtaa oireisiin, kuten nenän tukkoisuuteen, silmien kutinaan tai jopa hengitysvaikeuksiin, Terveystalon lastentautien ja lastenallergologian erikoislääkäri Péter Csonka kuvailee.

Csonkan mukaan allergiasta ei varsinaisesti voi parantua. 

− Herkistyminen ei sinänsä häviä. Keho voi kuitenkin oppia sietämään allergeeneja paremmin joko spontaanisti tai siedätyshoidon avulla. Tämä tarkoittaa sitä, että keho oppii tuottamaan myös oireita lieventäviä suojavasta-aineita.

Sietokyvyn kehittyminen on yksilöllistä

Sietokyvyn kehittyminen luonnostaan allergeenille on hyvin yksilöllistä. Eniten spontaania sietokyvyn kehittymistä lapsen kasvaessa tapahtuu tiettyjen ruoka-aineiden kohdalla.  

− Lievät allergiset oireet esimerkiksi kananmunasta, viljasta ja lehmänmaidosta ovat yleisiä pienillä lapsilla, mutta kouluikään mennessä oireet ovat useimmiten kadonneet. Pähkinäallergian osalta sietokyvyn kehittyminen on sen sijaan harvinaisempaa, Csonka kertoo.

Harva tietää, että penisilliiniallergian oireetkin voivat kadota.

− Jos penisilliinistä on saanut lapsena allergisia oireita, kannattaa myöhemmällä iällä hakeutua allergeenitutkimuksiin. Keho on voinut oppia sietämään penisilliiniä spontaanisti.

Siedätyshoito on vakiintunut, mutta alikäytetty hoitomuoto

Jos allergiaoireet vaikuttavat lapsen arkeen, olisi hyvä kääntyä allergioihin perehtyneen lääkärin puoleen. Ikäraja siedätyshoidolle on viisi vuotta.

− Siedätyshoito voi olla ratkaisu, jonka avulla helpotetaan esimerkiksi nenä-, silmä- ja keuhko-oireita. Siedätyshoito suunnitellaan aina yhdessä ammattilaisen kanssa. Siitepölyn siedätyshoito on hyvä aloittaa jo syksyllä, jotta keho ehtii kehittää vasta-aineita ajoissa. 

Siedätyshoidossa elimistö opetetaan sietämään allergiaa aiheuttavaa ainetta tarkkaan tutkitulla hoitokaaviolla turvallisissa olosuhteissa. Kyseessä on hyvin vakiintunut hoitomuoto erityisesti hengitettävien allergeenien osalta. 

− Siedätyshoito on yli sadan vuoden ajan kehitetty menetelmä, joka vaikuttaa immuunijärjestelmään pitkäkestoisesti. Kokemukseni mukaan hoitoa ei kuitenkaan hyödynnetä tarpeeksi.

Myös ruoka-aineallergioihin kehitetään siedätyshoitoa

Ruoka-aineallergioiden kohdalla siedätyshoito on vielä tutkimusvaiheessa. 

− Maailmalla on jo kaupallisia valmisteita, jotka on kehitetty erityisesti maapähkinäallergian siedättämiseen. Suomessa tutkitaan parhaillaan myös kananmunan, lehmänmaidon ja cashew-pähkinän siedätystä. Tutkimusta tehdään hyvin pienillä, mikrogrammoissa mitattavilla allergeeniannoksilla ja tarkassa valvonnassa, Csonka kuvailee.

Voiko lapsen allergian selättää kotikonstein?

Vakavien allergiaoireiden osalta ei ole missään nimessä turvallista kokeilla siedättämistä kotona. 

− Jos oireet ovat lieviä, kuten kasvojen lehahtelua tai vähäistä vatsaoireilua, on mahdollista, että allergeenin käyttäminen pieninä annoksina voi tukea sietokyvyn kehittymistä. Tämäkin tulee kuitenkin tehdä allergia-asiantuntijan ohjeistuksella, Csonka huomauttaa.

Täysin tietyn ruoka-aineen välttäminen ei siis ole aina paras ratkaisu. 

− Jos lievistä oireista huolimatta poistetaan kokonaan tietty ruoka-aine ruokavaliosta, voi se jopa lisätä herkistymistä ja johtaa voimakkaampiin reaktioihin myöhemmin. Siksi onkin hyvä suunnitella asiantuntijan kanssa sitä, mitä kannattaa välttää ja kuinka tarkasti, Csonka päättää.

Asiantuntija
Peter Csonka
Peter Csonka

Lastentautien ja lastenallergologian erikoislääkäri

Lastentautien ja lastenallergologian erikoislääkäri, lääketieteen tohtori ja lastentautiopin dosentti. Olen julkaissut laajasti kirjallisuutta allergisista sairauksista: tietokirjan, potilasoppaita, käsikirjoja ja tieteellisiä artikkeleita. Kaikki alle 18-vuotiaat potilaat ovat tervetulleita vastaanotolleni. Ensikäynnille (astma, allergia, atooppinen ihottuman) suosittelen 40 minuutin vastaanottoaikaa. Lapsen toistuva sairastelu tai pitkään jatkuneet oireet voivat merkittävästi heikentää elämänlaatua. Diagnoosiin päästään kliinisen kokemuksen ja tasokkaiden diagnostisten menetelmien avulla. Pitkäkestoisten sairauksien kohdalla on tärkeä tehdä myös selkeä suunnitelma jatkohoitoa ja seurantaa varten. Kun lapsi voi hyvin, perhe voi hyvin.

Lue lisää aiheesta