Voiko lapsi parantua allergiasta?
Terveystalon lastentautien ja lastenallergologian erikoislääkäri Péter Csonkan mukaan vastaus on monimutkainen.

Allergiassa keho puolustautuu sinänsä vaarattomilta aineilta, kuten siitepölyltä tai kananmunalta.
− Kun keho herkistyy näille niin kutsutuille allergeeneille, se tuottaa niille vasta-aineita. Vasta-aineet puolestaan voivat johtaa oireisiin, kuten nenän tukkoisuuteen, silmien kutinaan tai jopa hengitysvaikeuksiin, Terveystalon lastentautien ja lastenallergologian erikoislääkäri Péter Csonka kuvailee.
Csonkan mukaan allergiasta ei varsinaisesti voi parantua.
− Herkistyminen ei sinänsä häviä. Keho voi kuitenkin oppia sietämään allergeeneja paremmin joko spontaanisti tai siedätyshoidon avulla. Tämä tarkoittaa sitä, että keho oppii tuottamaan myös oireita lieventäviä suojavasta-aineita.
Sietokyvyn kehittyminen on yksilöllistä
Sietokyvyn kehittyminen luonnostaan allergeenille on hyvin yksilöllistä. Eniten spontaania sietokyvyn kehittymistä lapsen kasvaessa tapahtuu tiettyjen ruoka-aineiden kohdalla.
− Lievät allergiset oireet esimerkiksi kananmunasta, viljasta ja lehmänmaidosta ovat yleisiä pienillä lapsilla, mutta kouluikään mennessä oireet ovat useimmiten kadonneet. Pähkinäallergian osalta sietokyvyn kehittyminen on sen sijaan harvinaisempaa, Csonka kertoo.
Harva tietää, että penisilliiniallergian oireetkin voivat kadota.
− Jos penisilliinistä on saanut lapsena allergisia oireita, kannattaa myöhemmällä iällä hakeutua allergeenitutkimuksiin. Keho on voinut oppia sietämään penisilliiniä spontaanisti.
Siedätyshoito on vakiintunut, mutta alikäytetty hoitomuoto
Jos allergiaoireet vaikuttavat lapsen arkeen, olisi hyvä kääntyä allergioihin perehtyneen lääkärin puoleen. Ikäraja siedätyshoidolle on viisi vuotta.
− Siedätyshoito voi olla ratkaisu, jonka avulla helpotetaan esimerkiksi nenä-, silmä- ja keuhko-oireita. Siedätyshoito suunnitellaan aina yhdessä ammattilaisen kanssa. Siitepölyn siedätyshoito on hyvä aloittaa jo syksyllä, jotta keho ehtii kehittää vasta-aineita ajoissa.
Siedätyshoidossa elimistö opetetaan sietämään allergiaa aiheuttavaa ainetta tarkkaan tutkitulla hoitokaaviolla turvallisissa olosuhteissa. Kyseessä on hyvin vakiintunut hoitomuoto erityisesti hengitettävien allergeenien osalta.
− Siedätyshoito on yli sadan vuoden ajan kehitetty menetelmä, joka vaikuttaa immuunijärjestelmään pitkäkestoisesti. Kokemukseni mukaan hoitoa ei kuitenkaan hyödynnetä tarpeeksi.
Myös ruoka-aineallergioihin kehitetään siedätyshoitoa
Ruoka-aineallergioiden kohdalla siedätyshoito on vielä tutkimusvaiheessa.
− Maailmalla on jo kaupallisia valmisteita, jotka on kehitetty erityisesti maapähkinäallergian siedättämiseen. Suomessa tutkitaan parhaillaan myös kananmunan, lehmänmaidon ja cashew-pähkinän siedätystä. Tutkimusta tehdään hyvin pienillä, mikrogrammoissa mitattavilla allergeeniannoksilla ja tarkassa valvonnassa, Csonka kuvailee.
Voiko lapsen allergian selättää kotikonstein?
Vakavien allergiaoireiden osalta ei ole missään nimessä turvallista kokeilla siedättämistä kotona.
− Jos oireet ovat lieviä, kuten kasvojen lehahtelua tai vähäistä vatsaoireilua, on mahdollista, että allergeenin käyttäminen pieninä annoksina voi tukea sietokyvyn kehittymistä. Tämäkin tulee kuitenkin tehdä allergia-asiantuntijan ohjeistuksella, Csonka huomauttaa.
Täysin tietyn ruoka-aineen välttäminen ei siis ole aina paras ratkaisu.
− Jos lievistä oireista huolimatta poistetaan kokonaan tietty ruoka-aine ruokavaliosta, voi se jopa lisätä herkistymistä ja johtaa voimakkaampiin reaktioihin myöhemmin. Siksi onkin hyvä suunnitella asiantuntijan kanssa sitä, mitä kannattaa välttää ja kuinka tarkasti, Csonka päättää.

Lastentautien ja lastenallergologian erikoislääkäri
Lue lisää aiheesta

Miten voin tukea kiukuttelevaa lasta ja pysyä itse rauhallisena?
Kiukku on normaali ja tärkeä tunne, joka auttaa meitä esimerkiksi puolustamaan itseämme. Usein lapsen kiukuttelu kertoo siitä, että suhde aikuiseen tuntuu turvalliselta.

Miten ympäristömme haastaa keskittymiskykyä ja miten lapsen keskittymistä voi tukea?
Ympäristössämme on tänä päivänä paljon keskittymiskykyä häiritseviä tekijöitä. Keskittymiskyky kuitenkin kasvaa lapsen mukana ja sitä voi myös harjoitella.

Miten käsitellä lapsen tottelemattomuutta? Viisi apukeinoa vanhemmille
Perhearjessa kohdataan väistämättä tilanteita, joissa lapsen käytös koettelee pitkäjänteisyyttä ja hermoja. Mitä tehdä, kun lapsi ei tottele? Onko tottelemattomuus aina huono asia? Teemme syväluotauksen aiheeseen Terveystalon psykologi ja psykoterapeutti Sanna Manderbackan kanssa.

Miten lasta voi tukea puheen kehityksessä?
Lapsen puheen kehitys alkaa jo syntymäparkaisusta, kertoo Terveystalon johtava puheterapeutti Leila Paavola.

Meinaako ruutu viedä koko käden? Psykologin terveiset kesälomalle
Lasten ruutuaika pohdituttaa monia vanhempia, ja etenkin kesällä asia voi nousta esiin tavallistakin voimakkaammin. Lue alta psykologimme Tania Virintien ruutuaikaterveiset kesälomalle.

Uhmaikä on tärkeä kasvuvaihe: mikä avuksi arkeen uhmaikäisen kanssa?
Uhmaikä on lapsuuden kehityksen ensimmäinen itsenäistymisvaihe ja sijoittuu 2–4 ikävuoden tienoille. Uhmaiän sijaan Terveystalon psykologi ja psykoterapeutti Tania Virintie puhuisi ennemmin tahtoiästä.