Miten ympäristömme haastaa keskittymiskykyä ja miten lapsen keskittymistä voi tukea?

Pienet lapset ovat toiminnassaan lyhytjänteisiä ja keskittyvät asioihin vain hetken kerrallaan.  
 
− Keskittymiskyky kehittyy erityisen paljon ensimmäisten elinvuosien aikana. Sen kehitystä suojaa, kun lapsi ei altistu liiallisille ärsykevirroille esimerkiksi digilaitteiden kautta. Alle 2-vuotiaille ei suositella lainkaan ruutuaikaa, kertoo Terveystalon psykologi ja psykoterapeutti Tania Virintie.  

Jatkuva ärsyketulva hankaloittaa lapsen keskittymistä 

Jatkuva ärsyketulva, huomion pirstaloituminen sekä ruudulla kulutettu runsas aika aiheuttavat myös lapsille keskittymisvaikeuksia.  
 
− Keskittymiseen vaikuttaa muun muassa se, millaisiin aktiviteetteihin aivojamme totutamme tai millaisiin aktiviteetteihin ympäristömme meitä kutsuu. Jos katsomme runsaasti nopeatempoista, vaihtuvaa mediasisältöä, siirrämme jatkuvasti huomiotamme asiasta toiseen ja keskittyminen pidempään yhteen asiaan vaikeutuu. Jos taas uppoudumme jättipalapelin rakentamiseen tai kuuntelemme luonnon ääniä ilman häiriötekijöitä, keskittymiskykymme vahvistuu, Virintie kuvailee. 
 
Virintien mukaan sisällön laatukin vaikuttaa. 
 
− Nopeaa mielihyvää tuottavat sisällöt vaikuttavat meihin siten, että mitä enemmän niitä kulutamme, sitä vaikeampaa meidän on pitää huomiomme ”tylsemmissä”, pinnistelyä vaativissa asioissa. Tämä voi näkyä esimerkiksi jatkuvana somen avaamisena kesken muiden puuhien. Huomion jatkuva pirstaloituminen käsillä olevasta tekemisestä älylaitteille tai meluisan ja rauhattoman oppimisympäristön seurauksena lapsen keskittymiskyky kärsii. 
 
Keskittymistä heikentävät myös riittävän unen ja liikunnan puute. 
  
− Meillä on käytössämme rajallinen tiedonkäsittelyn kapasiteetti ja liian kova tahti sekä ylikuormitus heikentävät keskittymistämme. On tärkeää huomata, että kuormitusta eivät aiheuta vain esimerkiksi koulutyön tai työtehtävien määrä, vaan myös huomion jatkuva siirtyminen monen asian välillä. 

Näin voit tukea lapsen keskittymiskykyä 

Jos keskittymisvaikeuksia ilmenee, on Virintien mukaan ensin syytä kiinnittää huomiota terveelliseen arkeen: riittävään uneen ja säännölliseen päivärytmiin, johon kuuluu sopivasti liikuntaa, ulkoilua valoisaan aikaan, terveellistä ruokaa sekä laitevapaata aikaa.  
 
− Nämä kaikki tukevat keskittymistä ja auttavat palautumaan päivän aikana kertyvästä ärsykekuormasta. Keskittyminen vaatii kehon ja mielen riittävää rauhaa sekä tasapainoa. Vireystilan ja kuormituksen säätelyllä sekä turvallisella kasvuympäristöllä on keskittymisen kannalta olennainen merkitys. Myös yhdessä vietetty aika ilman häiriötekijöitä ja tunteiden sekä ajatusten jakaminen aikuisen kanssa rauhoittavat lapsen mieltä.  
 
Lasta on hyvä ohjata keskittymään yhteen asiaan kerralla.  
 
− Esimerkiksi ruutuajalle voi varata oman ajan sen sijaan, että laitteita vilkuilee muun tekemisen lomassa. Laitteiden käytölle on hyvä asettaa rajat ja sopia, mihin aikaan illasta myös laitteet menevät nukkumaan.  
Ylikierroksia ei tulisi säädellä laitteiden avulla, vaan löytää rauhoittumiseen yhdessä hyvinvointia tukevat keinot.  
 
Keskittymistä tukevat tarpeet ovat myös yksilöllisiä. Jos lapsi häiriintyy herkästi, voi avuksi napata peltorit ja varmistaa, että tila on tarpeeksi rauhallinen esimerkiksi läksyjen tekemiseen. 
  
− Rutiinien toistuminen päivittäin samassa järjestyksessä auttaa, jos lapsi unohtuu kesken arkitoimien muuhun tekemiseen. Esimerkiksi aamutoimista voi askarrella kuvalliset ohjeet vaihe vaiheelta, joita lapsen on helppo seurata. Keskittymistä vaativaa tekemistä on hyvä tauottaa ja tehtäviä pilkkoa pieniin paloihin.  
 
Keskittyminen vaatii itsehillintää, ja sen oppimista tukee arki, jossa harjoitellaan ja odotetaan lapselta sopivissa annoksissa sinnikkyyttä myös ”tylsempien” asioiden parissa. 

Lasten keskittymisvaikeuksien vuoksi hakeudutaan yhä enemmän tutkimuksiin  

THL:n mukaan lasten ja nuorten aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriön (ADHD) diagnoosit ja ADHD-lääkkeiden käyttö ovat olleet kasvussa viime vuosina.  
  
− ADHD-tyyppistä oireilua voivat kuitenkin aiheuttaa monet muutkin asiat kuin kehityksellinen häiriö. Näitä voivat olla esimerkiksi elintavat ja arjen tottumukset sekä tunne-elämään liittyvät tekijät, minkä vuoksi tutkimus tulee aina tehdä huolellisesti lapsen kokonaistilanne huomioiden. Keskittymisen haasteet eivät automaattisesti tarkoita, että lapsella olisi ADHD, Virintie muistuttaa. 
  
Jos keskittymisen haasteita ilmenee siten, että ne hankaloittavat lapsen selviytymistä arjessa, voi apua hakea esimerkiksi neuvolan tai kouluterveydenhuollon kautta, tai yksityiselle lastenpsykiatrille tai psykologille hakeutumalla.  
 
−  Keskittymisen haasteet tulevat usein esiin koulussa, missä keskittymistä vaaditaan enemmän. Keskittymisen haasteista kärsivää lasta voidaan tukea monella tavalla niin kotona kuin koulussa, esimerkiksi muokkaamalla lapsen ympäristöä ja arjen vaatimuksia lapsen voimavaroihin ja yksilöllisiin tarpeisiin sopiviksi, Virintie päättää. 

Tukea lapsen levottomuuteen ja keskittymisen vaikeuksiin