Psykologin vinkit työelämän ja lapsiperhearjen yhdistämiseen

Lapsiperheen arki on täynnä iloisia ja onnellisia hetkiä, mutta joskus arjen ja työelämän yhdistäminen voi kuormittaa. Kiireen keskellä kannattaa pyristellä irti syyllisyyden tunteesta.

Jokaisen perheen tilanne on ainutlaatuinen.

– Toisilla on hyvin joustavat työajat, etätyömahdollisuudet tai esimerkiksi paljon läheisiä ihmisiä auttamassa. Toisilla taas ei. Siksi ratkaisut arjen ja työn yhdistämiseen ovat yksilöllisiä. Yksi teema kuitenkin yhdistää kaikkia työelämän ja perhearjen kiireiden kanssa kamppailevia: tunne riittämättömyydestä ja sen seurauksena jopa syyllisyydestä, Terveystalon psykologi ja psykoterapeutti Lotta Heiskanen kuvailee.

Lotta antaa neljä neuvoa, jolla tilannetta voi helpottaa.

1. Harjoittele armollisuutta itseäsi kohtaan

Täydellisyyteen pyrkiminen niin työelämässä kuin vanhempana ei ole realistista.

– Sanon aina, että riittävän hyvä riittää. Täydellinen isä tai äiti on harhaa ja lapselle on hyväksi, että on ihan tavallinen, riittävän hyvä vanhempi. Myös lapsi saa sopivan mallin siitä, että elämä on joskus epätäydellistä ja sen kanssa täytyy oppia pärjäämään, Lotta kuvailee.

2. Etsi aidosti oma tapasi pitää itsestäsi huolta

Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen ei ole pois lapselta, vaan se on lapsen etu.

– Lentokoneessa ohjeistetaan laittamaan happinaamari ensin itselle, vasta sitten lapselle. Ihan yhtä lailla on arjessa pidettävä huolta omasta jaksamisesta, jotta jaksaa olla paremmin läsnä lapselle. Tämäkin on terve esimerkki lapsille siitä, miten itsestä pidetään riittävästi huolta.

Monesti suorittava mieli voi kuitenkin suorittaa myös hyvinvointia.

– Omasta jaksamisesta huolehtimisen ei tarvitse olla joogaa tai tunnin salitreeniä, se voi olla esimerkiksi kymmenen minuutin hengähdyshetki ihan itsekseen tai elokuvissa käyminen ystävän kanssa. Tärkeintä on etsiä sellainen aika ja tapa, mikä aidosti palauttaa omia voimavaroja, Lotta kuvailee.

3. Pyydä rohkeammin apua

– Oman kokemukseni mukaan vaikuttaa siltä, että vanhemmuudesta on tullut Suomessa yhden tai kahden ihmisen suoritus. Olemme hyvin huonoja pyytämään apua lapsiarkeen. Monella olisi kuitenkin halu auttaa, kun apua pyydetään. Auttamisesta tulee auttajallekin hyvä mieli, eikä avun pyytämistä tarvitse hävetä, Lotta muistuttaa.

4. Tunnista kehon hälytysmerkit

Lotta kertoo, että ylikuormittuneena ihminen ei aina tunnista sitä itse.

– Keho antaa kuitenkin merkkejä mielen ylikuormittumisesta. Voi olla esimerkiksi ylivirittyneisyyttä, vaikeuksia nukkua, ahdistuneisuutta ja sykkeen nousua, väsymystä tai ärtyneisyyttä. Jos huomaa itsessä tällaisia tuntemuksia, on hyvä pysähtyä ja miettiä, miten itselle saisi sitä rauhoittumisaikaa päivärutiineihin mukaan. 

Asiantuntija
Lotta Heiskanen
Lotta Heiskanen

Psykologi, psykoterapeutti

Olen koulutukseltani psykoterapian erikoispsykologi ja kouluttajapsykoterapeutti. Vastaanottoni on painottunut työikäisten mielenterveyden tukemiseen. Minulla on kokemusta parien ja perheiden psykologina toimimisesta. Turvallinen, luottamuksellinen, tilaa antava ja hyväksyvä, mutta ammatillinen ja rajat säilyttävä suhde asiakkaaseen on minulle terapian tekemisessä tärkeintä. Työskentelyäni ohjaavat tutkitut menetelmät – mutta yhtä tärkeänä pidän ainutkertaisuuden kohtaamista, pysähtymistä olemaan läsnä ihmisenä ihmiselle. Viitekehykseni on integratiivinen. Yhdistän työssäni erilaisia psykoterapeuttisia menetelmiä. Pyrimme löytämään yksilöllisesti sopivat keinot yhdessä sovittuun tavoitteeseen pääsemiseksi. Minulle on tärkeää, että hoito edistyy tavalla, josta on apua. Arvioin säännöllisesti hoidon vaikuttavuutta. Koulutan ja työnohjaan mielelläni osaamisalueiltani. Valitettavasti tällä hetkellä minulla ei ole tilaa uusille Kelan kuntoutuspsykoterapioille.

Lue lisää aiheesta