Psykologin vinkit työelämän ja lapsiperhearjen yhdistämiseen
Lapsiperheen arki on täynnä iloisia ja onnellisia hetkiä, mutta joskus arjen ja työelämän yhdistäminen voi kuormittaa. Kiireen keskellä kannattaa pyristellä irti syyllisyyden tunteesta.
Jokaisen perheen tilanne on ainutlaatuinen.
– Toisilla on hyvin joustavat työajat, etätyömahdollisuudet tai esimerkiksi paljon läheisiä ihmisiä auttamassa. Toisilla taas ei. Siksi ratkaisut arjen ja työn yhdistämiseen ovat yksilöllisiä. Yksi teema kuitenkin yhdistää kaikkia työelämän ja perhearjen kiireiden kanssa kamppailevia: tunne riittämättömyydestä ja sen seurauksena jopa syyllisyydestä, Terveystalon psykologi ja psykoterapeutti Lotta Heiskanen kuvailee.
Lotta antaa neljä neuvoa, jolla tilannetta voi helpottaa.
1. Harjoittele armollisuutta itseäsi kohtaan
Täydellisyyteen pyrkiminen niin työelämässä kuin vanhempana ei ole realistista.
– Sanon aina, että riittävän hyvä riittää. Täydellinen isä tai äiti on harhaa ja lapselle on hyväksi, että on ihan tavallinen, riittävän hyvä vanhempi. Myös lapsi saa sopivan mallin siitä, että elämä on joskus epätäydellistä ja sen kanssa täytyy oppia pärjäämään, Lotta kuvailee.
2. Etsi aidosti oma tapasi pitää itsestäsi huolta
Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen ei ole pois lapselta, vaan se on lapsen etu.
– Lentokoneessa ohjeistetaan laittamaan happinaamari ensin itselle, vasta sitten lapselle. Ihan yhtä lailla on arjessa pidettävä huolta omasta jaksamisesta, jotta jaksaa olla paremmin läsnä lapselle. Tämäkin on terve esimerkki lapsille siitä, miten itsestä pidetään riittävästi huolta.
Monesti suorittava mieli voi kuitenkin suorittaa myös hyvinvointia.
– Omasta jaksamisesta huolehtimisen ei tarvitse olla joogaa tai tunnin salitreeniä, se voi olla esimerkiksi kymmenen minuutin hengähdyshetki ihan itsekseen tai elokuvissa käyminen ystävän kanssa. Tärkeintä on etsiä sellainen aika ja tapa, mikä aidosti palauttaa omia voimavaroja, Lotta kuvailee.
3. Pyydä rohkeammin apua
– Oman kokemukseni mukaan vaikuttaa siltä, että vanhemmuudesta on tullut Suomessa yhden tai kahden ihmisen suoritus. Olemme hyvin huonoja pyytämään apua lapsiarkeen. Monella olisi kuitenkin halu auttaa, kun apua pyydetään. Auttamisesta tulee auttajallekin hyvä mieli, eikä avun pyytämistä tarvitse hävetä, Lotta muistuttaa.
4. Tunnista kehon hälytysmerkit
Lotta kertoo, että ylikuormittuneena ihminen ei aina tunnista sitä itse.
– Keho antaa kuitenkin merkkejä mielen ylikuormittumisesta. Voi olla esimerkiksi ylivirittyneisyyttä, vaikeuksia nukkua, ahdistuneisuutta ja sykkeen nousua, väsymystä tai ärtyneisyyttä. Jos huomaa itsessä tällaisia tuntemuksia, on hyvä pysähtyä ja miettiä, miten itselle saisi sitä rauhoittumisaikaa päivärutiineihin mukaan.
Psykologi, psykoterapeutti
Lue lisää aiheesta
Myrskyääkö teilläkin? Psykologin 5 vinkkiä tunnesäätelyyn
Avain rauhaisampaan arkeen voi löytyä tunnetaitojen harjoittelusta, kertoo psykologi ja psykoterapeutti Tania Virintie.
Totta vai tarua? Jokainen korvatulehdus vaatii antibiootin
Suomessa sairastetaan vuosittain noin puoli miljoonaa korvatulehdusta, joista valtaosa todetaan pienillä lapsilla. Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Juha Laakso muistuttaa, että merkittävä osa korvatulehduksista ei vaadi antibioottikuuria.
"Onko siitepölyallergian siedätyshoito turvallista lapselle?"
Lastentautien ja lasten allergologian erikoislääkäri Janne Burman vastaa Lasten Terveystalon uutiskirjeen lukijoiden kysymyksiin lasten allergioista.
"Miten lasta tulisi kannustaa koulunkäyntiin ja irrottaa hänet pelikoneista sekä kännykästä?"
Vastaava psykoterapeutti ja perheterapeutti Tiina-Maria Sandelius vastasi Lasten Terveystalon uutiskirjeen lukijoiden kysymyksiin lapsen palkitsemisesta ja motivoinnista.
"Kuinka puhua isovanhempien kanssa rakentavasti erimielisyyksistä ilman syyllistämistä?"
Psykologi, psykoterapeutti sekä pari- ja perheterapeutti Sonja Eräranta vastaa Lasten Terveystalon uutiskirjeen lukijoiden kysymyksiin isovanhemmuudesta.
Miten voin tukea lasta, jota kiusataan koulussa?
Vertaissuhteet ovat lapselle ja nuorelle kodin ohella tärkein paikka, jossa rakentuu kokemus omasta kelpaavuudesta. Toistuva kiusatuksi tuleminen haavoittaa lapsen kokemusta itsestä ja vaikeuttaa luottamuksen rakentamista ihmissuhteisiin. Turvallisessa kasvuympäristössä lapsilla on kuitenkin upea kyky toipua suuristakin vastoinkäymisistä.