Lapsen psyykkisten oireiden tutkimuspolku
Mikä on lapsen psyykkisten oireiden tutkimuspolku?
Lastenpsykiatrisen tutkimuksen avulla kartoitetaan alle 13-vuotiaan psyykkisiä oireita ja tuen tarvetta. Tutkimukset suunnitellaan yksilöllisesti, lapsen ja perheen tilanne sekä oireet huomioiden. Tutkimuskokonaisuudesta vastaavat tarpeen mukaan lastenpsykiatri, lastenpsykologi tai moniammatillinen työryhmä. Tutkimuspolku alkaa lastenpsykiatrin vastaanotolta.
Tutkimuspolun päätteeksi lapsen ja perheen kanssa sovitaan jatkosta. Lapsi voidaan ohjata esimerkiksi hoidollisille käynneille, kuten psykoterapiaan, tai sopia muista tarvittavista hoito- ja tukitoimista, lähetteistä tai lausunnoista.
Milloin psyykkisten oireiden tutkimuksiin lapsen kohdalla?
Lapsen psyykkisten oireiden tutkimuspolulle kannattaa hakeutua esimerkiksi tilanteissa, joissa lapsella on:
- ahdistuneisuutta, pelkoja tai univaikeuksia
- käyttäytymisen haasteita tai aggressiivista käytöstä
- voimakasta levottomuutta ja keskittymisen vaikeuksia (ADHD-epäily)
- masentuneisuutta, ilottomuutta, mielialan vaihtelua
- itsetuhoisia ajatuksia, puhetta tai käytöstä
- vaikeutta syömisessä
- haasteita sosiaalisissa suhteissa, kuten koulussa tai harrastuksissa
- oppimisvaikeuksia ja haasteita koulunkäynnissä
Tutkimuspolulle voi hakeutua myös, jos huoltajalla on muusta syystä huolta lapsen psyykkisestä kehityksestä tai oireista.
Levottomuuden ja keskittymisen haasteissa (ADHD-epäily) varmistathan asiantuntijan esittelystä, että kyseinen asiantuntija tutkii epäiltyjä ADHD-oireita.
Lapsen psyykkisten oireiden tutkimuspolun eteneminen
Tutkimukset suunnitellaan aina yksilöllisesti lapsen ja perheen tarpeet huomioiden. Tutkimuspolku alkaa lastenpsykiatrin vastaanotolta ja koostuu tyypillisesti seuraavista vaiheista:
Tutkimuspolku käynnistyy lastenpsykiatrian erikoislääkärin tapaamisella. Lastenpsykiatri haastattelee käynnillä lasta ja vanhempia sekä kartoittaa lapsen oireita, kehityksen etenemistä ja perheen tilannetta. Käynti kestää yleensä noin tunnin ajan. Käynnin perusteella sovitaan tarvittaessa jatkotutkimuksista, tukitoimista tai hoidosta.
Lapsen tarvitsemat tutkimukset voi toteuttaa lastenpsykiatri, psykologi tai moniammatillinen työryhmä perheen tilanteeseen parhaiten sopivalla tavalla.
Tutkimusten aikana toteutuu yleensä 1–5 lapsen omaa tapaamista sekä huoltajien tai muiden lähiaikuisten haastattelu. Lapsen tutkimuskäynnit toteutetaan yleensä aina lähivastaanotolla. Käyntien kesto sovitaan yksilöllisesti lapsen tilanteeseen sopien. Mahdolliset fyysiset lääkärin tutkimukset ja laboratoriokokeet pyritään aina toteuttamaan ennakoiden ja lapsentahtisesti. Käynnille voi siis tulla rauhallisin mielin.
Lapsen omilla tutkimuskäynneillä jutellaan arjesta, lapsen kokemuksista ja tunteista sekä täytetään ikätasoon sopivia oireita kartoittavia lomakkeita. Erityisesti pienempien lasten toimintaa ja vuorovaikutustaitoja voidaan arvioida myös pelien ja leikkien avulla. Tarpeen mukaan voidaan toteuttaa myös laaja-alaiset tunne-elämän tai oppimisen valmiuksien tutkimukset.
Lapsen tutkimuskäynneillä edetään ennakoiden ja lapsentahtisesti. Huoltaja voi olla lapsen tukena käynnin alkuvaiheessa. Lasta pyritään kuitenkin tutkimusjakson aikana tapaamaan myös kahden kesken.
Jotta lapsen tilanteesta saataisiin mahdollisimman kattava kuva, oireita kartoitetaan yleensä myös huoltajien, päivähoidon tai koulun aikuisten täyttämien lomaketutkimusten avulla.
Huoltajien haastattelukäynnillä käydään keskustelua lapsen ja perheen kokonaistilanteesta, lapsen kehityshistoriasta ja lapsen oireiluun mahdollisesti vaikuttavista tekijöistä. Vanhempien haastattelu voidaan toteuttaa joko lähi- tai etätapaamisena.
Tutkimuspolun päätteeksi sovitaan perheen ja tutkimukset toteuttaneiden ammattilaisten tapaaminen, jonka aikana käydään läpi tutkimushavainnot ja sovitaan tarvittavasta jatkosuunnitelmasta. Tutkimuspolun jälkeen lapsi ja perhe voidaan ohjata esimerkiksi hoidollisille käynneille, kuten lasten psykoterapiaan tai perheterapiaan, tai sopia muista tarvittavista hoito- ja tukitoimista, lähetteistä tai lausunnoista.
Usein kysyttyä tutkimuspolusta
Kyllä, lapsen psyykkisten oireiden tutkimuspolku sopii hyvin myös levottomuudesta ja keskittymisen vaikeuksista oireilevan lapsen tutkimiseen. Varmistathan aikaa varatessasi asiantuntijan esittelystä, että kyseinen asiantuntija tutkii epäiltyjä ADHD-oireita.
Lapsen tai nuoren sairauskuluvakuutuksen kattavuudesta saat lisätietoja vakuutusyhtiöltäsi. Tyypillisesti vakuutuksella asioidessa hoito tulee aloittaa lääkäriltä. Huomioithan, että vakuutusyhtiö tekee korvauspäätöksen hoidon korvattavuudesta.
Toimipaikat
Toimipaikat
Jos haluat poistua kartalta tai ohittaa kartan, paina Escape-näppäintä.
-
Varaa aika
Terveystalo Huittinen
Koskuankatu 2, 32700 Huittinen
Avoinna ma–to 8–16, pe 8–14 Laboratorio ti–to 7.30–14 , arkipyhinä suljettu
-
Varaa aika
Terveystalo Lahti
Aleksanterinkatu 13, 15110 Lahti
Lääkärikeskus avoinna ma–pe 7–20, la 9–15, su 10–14
- Varaa aika
-
Varaa aika
Terveystalo Mikkeli
Vilhonkatu 14, Sisäänkäynti: Päiviönkatu 15, 50100 Mikkeli
Avoinna ma–to 7.15–20, pe 7.15–16, la 9-15. Su ja arkipyhinä suljettu
- Varaa aika
-
Varaa aika
Terveystalo Rovaniemi Revontulikeskus
Koskikatu 27, A-rappu, 96100 Rovaniemi
Avoinna ma–to 7.00–20.00, pe 7.00–17.00, la 9.00–15.00, su 9.00-15.00
-
Varaa aika
Terveystalo Tampere Rautatienkatu
Rautatienkatu 27, 33100 Tampere
Lääkärikeskus, yleislääkäri- ja tapaturmapäivystys, kuvantaminen ja laboratorio avoinna ma–pe 7–22, la–su ja arkipyhinä 8–22
-
Varaa aika
Terveystalo Uusikaupunki
Rantakatu 25, 23500 Uusikaupunki
Avoinna ma–to 8–16, pe 8–15. Arkipyhinä suljettu
Kartta ohitettu
Artikkeleita aiheeseen liittyen
Miten käsitellä lapsen tottelemattomuutta? Viisi apukeinoa vanhemmille
Perhearjessa kohdataan väistämättä tilanteita, joissa lapsen käytös koettelee pitkäjänteisyyttä ja hermoja. Mitä tehdä, kun lapsi ei tottele? Onko tottelemattomuus aina huono asia? Teemme syväluotauksen aiheeseen Terveystalon psykologi ja psykoterapeutti Sanna Manderbackan kanssa.
Mitä vanhempi voi tehdä, jos lapsi ei tottele asetettuja rajoja?
Vastaava psykologi, psykoterapeutti Tania Virintie vastasi Lasten Terveystalon uutiskirjeen lukijoiden kysymyksiin rajojen asettamisesta.
Näin jo lapsuudessa voi vaikuttaa siihen, miten ADHD:n kanssa pärjää aikuisena
Aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriö ADHD vaikuttaa synnynnäisesti siihen, miten aivot ovat rakentuneet. Lapsuudessa saatu tuki ja opitut taidot ohjaavat kuitenkin sitä, miten esimerkiksi tarkkaavaisuuteen liittyvien haasteiden kanssa oppii toimimaan.
Näin autat painajaisia näkevää lasta
Lisääntyneet painajaiset voivat kertoa siitä, että lapsi on oppinut uuden taidon. Myös tunne-elämän tapahtumat heijastuvat uniin, kertoo neurologian erikoislääkäri, professori ja unilääkäri Markku Partinen.
Lasten terveys ennen ja nyt: Voiko lapsentahtisuus mennä överiksi?
Lapsentahtisuus tarkoittaa lapsen kuuntelua ja kunnioitusta kaikissa tilanteissa. Lasta ei kuitenkaan saa vastuuttaa arjen päätöksistä, sillä se aiheuttaa hänelle stressiä, psykologian tohtori, psykoterapeutti Saara Salo neuvoo.
Liiallinen ruutuaika haastaa lasten tunne- ja itsesäätelytaitoja
Psykologimme Tania Virintie on huolissaan lapsista, joilla jatkuva ruudun käyttö vie aikaa pois kasvamisen ja hyvinvoinnin tärkeistä rakennusaineista.
Voit käyttää nuolinäppäimiä nähdäksesi lisää
Terveystalo-sovelluksessa hoidat sujuvasti lapsesi terveysasiat
Lisää lapsesi tiedot omaan profiiliisi, niin voit asioida helposti lapsen puolesta. Sovelluksessa voit varata ajan lastenlääkärille ja muille asiantuntijoille, saat nopeasti chat-yhteyden lapsia hoitavaan lääkäriin, katsot lapsen laboratoriotulokset ja pidät koko perheen terveystiedot tallessa yhdessä paikassa.
