Lapsen psyykkisten oireiden tutkimuspolku
Milloin psyykkisten oireiden tutkimuspolulle?
Lastenpsykiatri on lääkäri, joka tutkii ja hoitaa lasten psyykkisen kehityksen ja mielenterveyden häiriöitä. Tutkimuksia ja hoitoa suunniteltaessa otetaan aina huomioon koko perhe.
Tutkimuspolulle voi hakeutua esimerkiksi, jos lapsella on:
- ahdistuneisuutta, pelkoja tai univaikeuksia
- voimakasta levottomuutta ja keskittymisen vaikeuksia (ADHD-epäily)
- käyttäytymisen haasteita tai aggressiivista käytöstä
- masentuneisuutta, ilottomuutta, mielialan vaihtelua
- itsetuhoisia ajatuksia, puhetta tai käytöstä
- vaikeutta syömisessä
- haasteita sosiaalisissa suhteissa, kuten koulussa tai harrastuksissaan
- oppimisvaikeuksia ja koulunkäynti tuottaa haasteita
Tai jos vanhemmalla on muusta syystä huolta lapsen psyykkisestä kehityksestä tai oireista.
Näin tutkimuspolku etenee
Lastenpsykiatrinen tutkimuspolku käynnistyy lastenpsykiatrian erikoislääkärin ensitapaamisen jälkeen. Lääkäri haastattelee käynnillä lasta ja vanhempia ja kartoittaa lapsen oireita, kehityksen etenemistä ja perheen tilannetta. Käynti kestää yleensä noin tunnin ajan. Käynnin perusteella voidaan tarvittaessa sopia jatkotutkimuksista, tukitoimista tai hoidosta.
Lapsen tarvitsemat tutkimukset voi toteuttaa lääkäri, psykologi tai moniammatillinen työryhmä perheen tilanteeseen parhaiten sopivalla tavalla. Tutkimusten aikana toteutuu yleensä 1–5 lapsen omaa tapaamista. Myös vanhempia tavataan yleensä erikseen. Jotta lapsen tilanteesta saataisiin mahdollisimman kattava kuva, oireita kartoitetaan usein myös vanhempien, päivähoidon tai koulun aikuisten täyttämien lomaketutkimusten avulla.
Tutkimuskäynneillä lapsen kanssa jutellaan arjesta, kokemuksista ja tunteista sekä täytetään ikätasoon sopivia oireita kartoittavia lomakkeita. Erityisesti pienempien lasten toimintaa ja vuorovaikutustaitoja voidaan arvioida myös pelien ja leikkien avulla. Tarpeen mukaan voidaan toteuttaa myös laaja-alaiset tunne-elämän tai oppimisen valmiuksien tutkimukset.
Käyntien kesto sovitaan aina yksilöllisesti lapsen tilanteeseen sopien. Mahdolliset fyysiset lääkärin tutkimukset ja laboratoriokokeet pyritään aina toteuttamaan ennakoiden ja lapsentahtisesti. Käynnille voi siis tulla rauhallisin mielin!
Tutkimuspolun päätteeksi sovitaan perheen ja tutkimuksissa mukana olleiden ammattilaisten tapaaminen, jonka aikana käydään läpi tutkimushavainnot ja sovitaan tarvittavasta jatkosuunnitelmasta. Tutkimuspolun jälkeen lapsi ja perhe voidaan ohjata esimerkiksi hoidollisille käynneille tai sopia muista tarvittavista tutkimuksista, tukitoimista, lähetteistä tai lausunnoista.
Ajanvaraus
Lapsen psyykkisten oireiden tutkimuspolku käynnistyy lastenpsykiatrian erikoislääkärin ensitapaamisen jälkeen.
Terveystalo-sovelluksessa hoidat sujuvasti lapsesi terveysasiat
Lisää lapsesi tiedot omaan profiiliisi, niin voit asioida helposti lapsen puolesta. Sovelluksessa voit varata ajan lastenlääkärille ja muille asiantuntijoille, saat nopeasti chat-yhteyden lapsia hoitavaan lääkäriin, katsot lapsen laboratoriotulokset ja pidät koko perheen terveystiedot tallessa yhdessä paikassa.
Artikkeleita aiheeseen liittyen
Miten käsitellä lapsen tottelemattomuutta? Viisi apukeinoa vanhemmille
Perhearjessa kohdataan väistämättä tilanteita, joissa lapsen käytös koettelee pitkäjänteisyyttä ja hermoja. Mitä tehdä, kun lapsi ei tottele? Onko tottelemattomuus aina huono asia? Teemme syväluotauksen aiheeseen Terveystalon psykologi ja psykoterapeutti Sanna Manderbackan kanssa.
Mitä vanhempi voi tehdä, jos lapsi ei tottele asetettuja rajoja?
Vastaava psykologi, psykoterapeutti Tania Virintie vastasi Lasten Terveystalon uutiskirjeen lukijoiden kysymyksiin rajojen asettamisesta.
Näin jo lapsuudessa voi vaikuttaa siihen, miten ADHD:n kanssa pärjää aikuisena
Aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriö ADHD vaikuttaa synnynnäisesti siihen, miten aivot ovat rakentuneet. Lapsuudessa saatu tuki ja opitut taidot ohjaavat kuitenkin sitä, miten esimerkiksi tarkkaavaisuuteen liittyvien haasteiden kanssa oppii toimimaan.
Näin autat painajaisia näkevää lasta
Lisääntyneet painajaiset voivat kertoa siitä, että lapsi on oppinut uuden taidon. Myös tunne-elämän tapahtumat heijastuvat uniin, kertoo neurologian erikoislääkäri, professori ja unilääkäri Markku Partinen.
Lasten terveys ennen ja nyt: Voiko lapsentahtisuus mennä överiksi?
Lapsentahtisuus tarkoittaa lapsen kuuntelua ja kunnioitusta kaikissa tilanteissa. Lasta ei kuitenkaan saa vastuuttaa arjen päätöksistä, sillä se aiheuttaa hänelle stressiä, psykologian tohtori, psykoterapeutti Saara Salo neuvoo.
Liiallinen ruutuaika haastaa lasten tunne- ja itsesäätelytaitoja
Psykologimme Tania Virintie on huolissaan lapsista, joilla jatkuva ruudun käyttö vie aikaa pois kasvamisen ja hyvinvoinnin tärkeistä rakennusaineista.
Voit käyttää nuolinäppäimiä nähdäksesi lisää