Kuukautiset ja kuukautiskierto

Kuukautiset ovat normaali osa hedelmällisessä iässä olevan naisen elämää. Kuukautisiin ja kuukautiskiertoon voi liittyä häiritseviä tai epämiellyttäviä oireita, joita voidaan kuitenkin hoitaa eri keinoin. Varaa aika gynekologille, jos kuukautiskipu tai muut kuukautisiin liittyvät oireet häiritsevät sinua. Gynekologin vastaanotolle on hyvä hakeutua, jos kuukautiset ovat kovin runsaat tai epäsäännölliset, jos ne loppuvat, muuttuvat tai huomaat jotain muuta epätavallista kuukautiskiertoosi liittyen.

Kuukautiset lyhyesti

  • Kuukautiset eli menkat ovat normaali osa naisen terveyttä ja hedelmällisyyttä.
  • Kuukautiset alkavat murrosiässä, keskimäärin 13-vuotiaana ja loppuvat menopaussiin, eli vaihdevuosien alkamiseen, joka tapahtuu keskimäärin 51-vuotiaana.
  • Kuukautisvuoto kestää yleensä 2–8 päivää ja se toistuu noin kuukauden välein.
  • Kuukautisiin ja kuukautiskiertoon voi liittyä monenlaisia oireita, kuten kipua, väsymystä, turvotusta ja mielialan vaihtelua.
  • Hankaliakin oireita voidaan hoitaa, kun niiden taustalla olevat syyt saadaan selville.
  • Varaa aika gynekologille, jos jokin asia kuukautisiin liittyen huolestuttaa, häiritsee tai mietityttää sinua.

Ajanvaraus

Varaa aika verkossa tai puhelimitse asiakaspalvelustamme.

Kuukautiskierto

Kuukautiskierto kestää yleensä 24–38 vuorokautta. Kuukautiskierron pituus voi vaihdella kierrosta toiseen jopa viikolla ja se on täysin normaalia. Etenkin kuukautisten alkaessa murrosiässä kuukautiskierron pituus voi vaihdella paljonkin. Useimmiten kierto muuttuu säännöllisemmäksi vasta 2–3 vuoden kuluttua ensimmäisistä kuukautisista.

Miten kuukautiskierto lasketaan?

Kuukautiskierron pituus lasketaan kuukautisten ensimmäisestä päivästä alkaen. Kierron viimeinen päivä on päivä ennen kuin seuraavat kuukautiset alkavat.

Omaa kuukautiskiertoa on hyvä seurata pitämällä kirjaa vuotopäivistä sekä muista kuukautisiin liittyvistä oireista, kuten kivuista ja mielialan vaihteluista. Kuukautiskiertoa voi seurata merkitsemällä vuotopäivät ja muut oireet omaan kalenteriin. Tarjolla on myös ilmaisia puhelimeen ladattavia sovelluksia, jotka on tarkoitettu kierron seuraamiseen.

Kuukautisia seuraamalla oppii tuntemaan oman kierron ja voi huomata siihen liittyvät muutokset. Kierron muutokset voivat olla merkki kovasta stressistä, liiallisesta liikunnasta tai puutteellisesta ravitsemuksesta. Joskus pitkittyneiden kuukautisten taustalla voi olla kohdun hyvänlaatuinen kasvain eli myooma tai polyyppi. Kiertoon liittyvistä muutoksista on hyvä kertoa gynekologille, jotta niiden taustalla olevat syyt voidaan selvittää ja hoitaa.

Kuukautiskierron vaiheet

Kuukautiskierto voidaan jakaa munarakkulan kypsymisvaiheeseen ja keltarauhasen toimintavaiheeseen, joiden välissä tapahtuu ovulaatio.

  • Kuukautiskierron ensimmäinen puolisko, eli aika kuukautisten alkamisesta ovulaatioon.
  • Kuukautiskierron alussa munarakkula alkaa kasvaa ja munarakkulan sisällä oleva munasolu kypsyä. Kasvun saa aikaan aivolisäkkeen erittämä follikkelia stimuloiva hormoni (FSH).
  • Munarakkula erittää estradioli-hormonia, joka paksuntaa kohdun limakalvoa valmistaen sitä mahdolliseen hedelmöittymiseen.
  • Munarakkulan kypsymisvaihe kestää noin kaksi viikkoa eli suunnilleen puolet kuukautiskierrosta.

  • Kun munarakkula ja sen sisällä oleva munasolu on kypsynyt, luteinisoivan hormonin (LH) nopea nousu käynnistää ovulaation eli munasolun irtoamisen.
  • Ovulaation ajankohta on noin puolivälissä kuukautiskiertoa eli se osuu tavallisesti noin 12.–15. vuorokauden kohdalle.
  • Munarakkulasta irronnut munasolu lähtee kulkemaan munanjohdinta pitkin kohti kohtua.

  • Kuukautiskierron jälkimmäinen puolisko, eli aika ovulaatiosta seuraavien kuukautisten alkamiseen.
  • Ovulaation jälkeen alkaa keltarauhasen toimintavaihe. Tällöin munarakkulan paikalle kehittyy keltarauhanen, joka erittää keltarauhashormonia (progesteroni) ja estrogeeneja. Keltarauhashormoni paksuntaa kohdun limakalvoa mahdollista raskautta varten. Paksuuntuneen limakalvon tarkoitus on ottaa hedelmöittynyt munasolu vastaan ja tarjota sille sopiva kasvualusta.
  • Jos munasolu ei hedelmöity, keltarauhanen surkastuu, kohdun paksuuntunut limakalvo alkaa irrota ja poistuu kehosta kuukautisvuodon muodossa. Kuukautiskierto alkaa jälleen alusta.
Gynekologi katsoo potilaan tietoja tietokoneelta.

Kuukautisiin ja kuukautiskiertoon liittyvät oireet

Hormonaaliset vaihtelut kierron aikana voivat aiheuttaa monenlaisia oireita kehoon ja mielialaan.

  • Kuukautisiin voi liittyä kuukautiskipuja esimerkiksi alavatsalla sekä päänsärkyä ja rintojen aristusta.
  • Turvotus vatsalla, raajoissa tai rinnoissa voi vaihdella kierron mukaan.
  • Mieliala voi vaihdella. Normaalista poikkeava ärtyneisyys, itkuherkkyys ja keskittymisvaikeus voivat johtua hormonimuutoksista.
  • Valkovuodon määrä ja koostumus voi vaihdella.

Joillakin naisilla oireet ovat pieniä ja huomaamattomia, kun taas toisilla ne voivat vaikuttaa suuresti päivittäiseen elämään. Jos koet kuukautisten haittaavan elämääsi, kannattaa hakeutua gynekologin vastaanotolle. Gynekologin kanssa voit punnita erilaisia vaihtoehtoja oireiden lievittämiseksi ja hoitamiseksi.

Lue lisää: kuukautisia edeltävät PMS-oireet ja niiden hoito

Kuukautisten siirto

  • Kuukautisten siirto on joskus tarpeen esimerkiksi matkan tai tärkeän tapahtuman takia. Yleensä kuukautisia siirretään normaalia ajankohtaa myöhemmäksi.
  • Kuukautisia voidaan siirtää eteenpäin yhdistelmäehkäisypillereillä. Tällöin pillereitä jatketaan pakkauksen loputtua ilman taukoviikkoa. Myös ehkäisyrengasta voidaan käyttää samalla tavalla, eli kolmen viikon ehkäisyrenkaan käytön jälkeen vaihdetaan uusi rengas ilman taukoviikkoa.
  • Jos käytössä ei ole ehkäisyvalmistetta, voidaan kuukautisia siirtää lääkärin määräämällä keltarauhashormonikuurilla 1–2 viikkoa eteenpäin alkavaksi.
  • Jos kuukautisten siirto on sinulle ajankohtaista, varaa aika gynekologin vastaanotolle. Ennen gynekologikäyntiä on hyvä pitää kirjaa kuukautiskierrosta muutaman kierron ajan, jotta kuukautisten siirto voidaan ajoittaa oikein.

Milloin gynekologille?

Kuukautisiin liittyvien oireiden kanssa ei kannata jäädä yksin. Niin kipuja kuin vaikeaa vuotoakin voidaan hoitaa, kun niiden taustalla olevat syyt saadaan selville.

Voit hakeutua gynekologille aina, kun jokin asia kuukautisiin tai kuukautiskiertoon liittyen huolestuttaa, häiritsee tai mietityttää sinua.

Esimerkiksi näissä kuukautisiin liittyvissä tilanteissa on hyvä varata aika gynekologille:

  • Kuukautiset ovat runsaat tai pitkät ja ne häiritsevät normaalia elämääsi.
  • Kuukautisvuodon määrä tai kesto muuttuu huomattavasti.
  • Kuukautiset eivät lopu lainkaan tai sinulla on tiputteluvuotoa.
  • Kuukautiset jäävät pois useaksi kuukaudeksi, eikä kyseessä ole raskaus tai vaihdevuodet.
  • Kuukautiset ovat loppuneet vaihdevuosien takia yli 6kk aiemmin, mutta vuoto alkaa uudelleen.
  • Kärsit kivuliaista kuukautisista.
  • Särkylääke ei auta kuukutiskipuun tai kipu alkaa selvästi ennen vuodon alkamista. Tällöin on erityisen tärkeää hakeutua gynekologin vastaanotolle, sillä kivun syynä voi olla endometrioosi.
  • PMS-oireet häiritsevät normaalia elämääsi.
  • Haluat siirtää kuukautisia.
  • Käytät hormoniehkäisyä ja kuukautisesi ovat siitä huolimatta hankalat. Syynä voi olla jokin vuotoa aiheuttava sairaus tai sopimaton ehkäisyvalmiste.
  • Kipuun tai vuotoon tarkoitettu lääke ei auta tai aiheuttaa sivuvaikutuksia.

Asiantuntijat

Palvelu sisältyy näihin kategorioihin

Ajanvaraus

Varaa aika verkossa tai puhelimitse asiakaspalvelustamme.

Gynekologi

Palvelut

Vaihdevuosien hoito

Vaihdevuodet voivat aiheuttaa monenlaisia fyysisiä ja psyykkisiä oireita, jotka vaikuttavat naisen elämään laajasti. Vaikeitakin oireita voidaan hoitaa tehokkaasti, jolloin elämänlaatu voi parantua merkittävästi. Jos vaihdevuosioireet häiritsevät tavallista elämää, varaa aika vaihdevuosiin perehtyneen gynekologin vastaanotolle. Gynekologi auttaa löytämään juuri sinulle sopivan hoitomuodon helpottamaan oireita.

Palvelut

Vuotohäiriöt

Vuotohäiriöt ovat tavallisimpia gynekologin vastaanotolle hakeutumisen syitä. Yleisin vuotohäiriö on runsaat kuukautiset. Myös pitkittynyt tai kuukautisten välissä esiintyvä ylimääräinen vuoto, epäsäännölliset kuukautiset ja kuukautisten poisjäänti ovat esimerkkejä vuotohäiriöistä, joiden syy kannattaa tutkia. Myös vaihdevuosien jälkeinen verinen vuoto pitää tutkia.

Palvelut

Gynekologinen kipu

Naisen lantion ja alavatsan kipu on tavallinen oire. Ohimeneviä kipuja esiintyy kaikilla, eivätkä ne vaadi välttämättä tutkimuksia tai lääkärissä käyntiä. Voimakkaan, toistuvan tai pitkittyneen kivun syy kannattaa selvittää.

Palvelut

Virtsankarkailu naisella

Virtsankarkailu eli virtsainkontinenssi on hyvin yleinen ongelma, josta kärsii yli 50 prosenttia naisista jossain vaiheessa elämää. Säännöllinen ja elämää häiritsevä virtsankarkailu lisääntyy selvästi iän myötä. Kun virtsankarkailu on toistuvaa ja haittaa tavallista elämää, on asia syytä tutkia.

Palvelut

Kohdun ja emättimen laskeumat

Laskeuma on tavallinen gynekologinen vaiva, jonka esiintymisen riski lisääntyy iän myötä, lantionpohjan kudosrakenteen heikentyessä.

Palvelut

Naisten hormonitoiminta

Hormonit ovat elimistön itse valmistamia välittäjäaineita, joita erittyy eri puolilla elimistöä sijaitsevista umpieritysrauhasista. Hormonit osallistuvat lähes kaikkeen aineenvaihduntaamme vaikuttaen lisääntymisen säätelyyn, kasvuun ja kehitykseen sekä energian tuotantoon, käyttöön ja varastointiin. Naisen hormonitoiminnan häiriöt ovat tavallisia ja usein ohimeneviä. Hoitoa tarvitaan, jos ne aiheuttavat elämää häiritseviä oireita.