Miten valita sopivin ehkäisymuoto?

E-pillerit, kierukka vai kondomi? Ehkäisymenetelmiä on lukuisia, ja itselle parhaiten sopivan valinta saattaa tuntua hankalalta. Vaihtoehtoihin kannattaa tutustua yhdessä gynekologin kanssa, sillä valintaan vaikuttaa ennen kaikkea oma terveydentila ja elämäntilanne. Terveystalon gynekologian erikoisalajohtaja Anna-Mari Heikkinen vastaa ehkäisyä koskeviin kysymyksiin.

Pariskunta syleilee rannalla

Mitä valmisteita raskauden ehkäisyyn on saatavilla?  

Yhdistelmäehkäisyvalmisteissa on sekä estrogeenia että keltarauhashormonia. Näitä ovat e-pillerit, ehkäisylaastari ja emätinrengas. Pelkkää keltarauhashormonia vaikuttavana aineena sisältäviä valmisteita ovat minipillerit, ehkäisykapseli ja hormonikierukka. Täysin hormonittomaan ehkäisyyn vaihtoehtoina ovat kuparikierukka ja kondomi, joka suojaa myös sukupuolitaudeilta.  

Mitä ehkäisyn valinnassa kannattaa ottaa huomioon?  

Tärkeintä on kartoittaa yleinen terveydentila ja esimerkiksi yhdistelmäehkäisyyn liittyvän tukosriskin suuruus: onko perussairauksia, migreeniä, reilusti ylipainoa tai tupakoiko?  

Myös kuukautiset kannattaa huomioida: ovatko ne kivuliaat tai runsaat, tai onko esimerkiksi harrastuksia, joiden vuoksi kuukautisia olisi hyvä pystyä siirtämään helposti? Sekä yhdistelmähormonit että keltarauhashormonit vähentävät yleensä kuukautisvuotojen ja -kipujen määrää. Hormoniehkäisyllä on myös mahdollista päästä kokonaan eroon kuukautisista ilman haitallisia vaikutuksia terveyteen. Lisäksi itse voi pohtia haluaako pillereiden tapaisen valmisteen, joka täytyy muistaa ottaa päivittäin, vai sopisiko paremmin esimerkiksi kierukka, jonka teho säilyy viisi vuotta ilman, että tarvitsee miettiä koko asiaa.  

Onko nuorille ja vanhemmille naisille eri suositukset ehkäisyn valintaan?  

Kaikki ehkäisyvaihtoehdot sterilisaatiota lukuun ottamatta sopivat terveelle nuorelle. Terve iäkkäämpi nainen voi käyttää yhdistelmäehkäisyvalmistetta, vaikka vaihdevuosiin saakka. Jos kuitenkin 40-ikävuoden jälkeen verisuonisairauksien tai laskimotukosten riskitekijöitä ilmenee, olisi hyvä vaihtaa pelkkään keltarauhashormoniehkäisyyn. Hormonikierukka on hyvä vaihtoehto, sillä se hoitaa samalla iäkkäämmille naisille tavalliset vuotohäiriöt. Hormonikierukoita on kolme vaihtoehtoa, joiden hormonipitoisuudet vaihtelevat.  

Hormoniton kuparikierukka sopii hyvin kaiken ikäisille. Jos kuukautiset ovat kivuliaat tai runsaat kannattaa harkita hormonikierukkaa, kuparikierukka voi lisätä vuotoa ja kuukautiskipuja.  

Voiko hormonaalista ehkäisyä käyttää, jos on riski laskimotukokseen?  

Keltarauhashormonivalmisteet eivät lisää laskimotukosriskiä ja niitä voi käyttää, vaikka olisi sairastanutkin laskimotukoksen. Sen sijaan yhdistelmähormonit eivät sovi ehkäisyksi, jos tukosriski on korkea.  

Voiko luomuvaihtoehtoihin, kuten rytmimenetelmään luottaa?  

Niin sanottuihin varmoihin päiviin perustuvat menetelmät, joilla ovulaation ajankohta pyritään määrittämään esimerkiksi ruumiinlämpöä seuraamalla, eivät ole varsinaisia ehkäisymenetelmiä ja niiden teho on heikko. Raskauden ehkäisy perustuu siihen, ettei seksiä harrasteta hedelmälliseksi katsottuna aikana tai silloin käytetään esimerkiksi kondomia. Tämä vaatii huolellista itsetarkkailua ja sopii siksi vain henkilöille, jotka ovat hyvin tarkkoja ja säntillisiä eivätkä välttämättä harrasta seksiä spontaanisti. Myöskään kondomiehkäisy ei ole kovin luotettava. Tutkimusten mukaan sadasta vakituisessa parisuhteessa olevasta, vain kondomiehkäisyä käyttävästä naisesta tulee vuodessa raskaaksi 15.  

Hormonaalinen ehkäisy on luomukeinoja varmempi. Luomukeinoja ehkäisynä käyttävästä 100 naisesta tulee vuodessa raskaaksi jopa 25. Vastaava luku hormonaalista ehkäisyä käyttävillä naisilla on keskimäärin 0,3.  

Lue lisää aiheesta

”Luota, että jalat kantavat” – päivä Terveystalon sairaalassa Artikkeli

”Luota, että jalat kantavat” – päivä Terveystalon sairaalassa

Mitä yksityisessä sairaalassa tapahtuu ja kenen käsissä siellä ollaan? Seurasimme päivää yhdessä Terveystalon monista sairaaloista.

Mies ja nainen halaavat merenrannalla Artikkeli

Vaihdevuodet lähestyvät: milloin ehkäisyn voi turvallisesti lopettaa?

Vaihdevuodet merkitsevät monelle naiselle uutta elämänvaihetta, jossa myös ehkäisyn tarve muuttuu. Mutta milloin on turvallista sanoa hyvästit ehkäisylle ja pitääkö ehkäisyn lopettamiseen valmistautua? Kysymyksiin vastaa naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Anna-Mari Heikkinen Terveystalosta.

Unilääkäri: ”Vaihdevuosiin liittyvä uniapnea jää herkästi huomaamatta” Artikkeli

Unilääkäri: ”Vaihdevuosiin liittyvä uniapnea jää herkästi huomaamatta”

Moni vaihdevuosi-ikäinen nainen hakeutuu Terveystalon unilääkäri Sanna-Tuulia Mattilan vastaanotolle uniongelmien vuoksi. Harva kuitenkaan tietää, että vaihdevuodet voivat lisätä riskiä sairastua uniapneaan.

Jonna-Carita Kanninen kertoo kokemuksistaan virtsankarkailuleikkauksesta Artikkeli

"Leikkaus oli pieni vaiva verrattuna vuosien kärsimykseen"

Virtsankarkailu aiheutti Jonna-Carita Kanniselle, 39, vuosien ajan suurta häpeää ja riesaa. Päiväkirurgiana tehty nopea leikkaus muutti elämän.

Suhtautuminen vaihdevuosiin ja niiden oireiden hoitoon on muuttunut, kertoo naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Artikkeli

Suhtautuminen vaihdevuosiin ja niiden oireiden hoitoon on muuttunut, kertoo naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri

Viime vuosikymmenien suurin vaihdevuosiin liittyvä edistysaskel lääketieteessä on se, että vaihdevuosista puhutaan enemmän ja niiden oireiden moninaisuus tunnistetaan, kertoo Terveystalon naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Anna-Mari Heikkinen.

Mies ja nainen katsovat yhdessä maisemaa Artikkeli

Uniongelmat voivat olla monelle naiselle merkittävin tai jopa ainoa vaihdevuosioire

Vaihdevuodet voivat oireilla myös unihäiriöinä. Yhä useampi nainen hakeutuukin oireiden vuoksi nyt gynekologin vastaanotolle, kertoo Terveystalon gynekologian erikoisalajohtaja Anna-Mari Heikkinen.