Endometrioosi on krooninen sairaus, joka aiheuttaa gynekologisia oireita
7.10.2021 | Päivitetty 3.1.2024
Endometrioosi todetaan oireiden ja gynekologisen sisätutkimuksen perusteella. Gynekologisessa sisätutkimuksessa voi tuntua kipua ja arkuutta emättimessä, kohdussa, kohdun takapinnalla tai munasarjoissa. Tässä tietopaketissa käsitellään endometrioosin syitä, oireita ja hoitoa.
Mikäli kuukautiskivut haittaavat elämääsi tai sinulla on muita gynekologisia oireita, on hyvä kääntyä lääkärin puoleen.
Oireiden kanssa ei kannata jäädä yksin. Terveystalon gynekologit ovat tukenasi ja apunasi kaikissa gynekologissa vaivoissa.
Gynekologin vastaanotolla selvitetään oireiden syyt ja valitaan juuri sinulle oikea hoitomenetelmä.
Sisällysluettelo
Mikä on endometrioosi ja mistä se johtuu?
Endometrioosi on kohdun limakalvon sirottumatauti, jossa kohdun limakalvon kaltaista kudosta esiintyy kohdun ulkopuolella. Tavallisesti kudospesäkkeet sijaitsevat munasarjojen pinnalla, emättimen ja peräsuolen välissä tai pikkulantiossa vatsakalvon pinnalla. Endometrioosipesäkkeiden kasvuun vaikuttaa estrogeeni, jota munasarjat ja endometrioosipesäkkeet tuottavat.
Endometrioosi voidaan jakaa neljään eri muotoon:
- Pinnallinen vatsakalvon endometrioosi eli peritoneaalinen endometrioosi: pesäkkeet ovat vatsaontelon tai vatsakalvon pinnalla.
- Munasarjaendometrioosi
- Syvä endometrioosi: esiintyy emättimen ja peräsuolen välisessä tilassa tai suolen ja virtsarakon seinämässä.
- Kohtulihaksen endometrioosi eli adenomyoosi
Miten endometrioosi syntyy?
Endometrioosin tarkkaa aiheuttajaa ei tiedetä, mutta perimällä voi olla merkitystä sairauden syntymisessä. Äidillä tai sisarella todettu endometrioosi nostaa omaa sairastumisriskiä seitsenkertaiseksi.
Endometrioosin syntyyn voi vaikuttaa myös kuukautisten aikana vatsaonteloon munanjohtimien kautta kulkeutuva kuukautisvuoto ja kohdun limakalvo. Lisäksi endometrioosin muodostumiseen vaikuttavat elimistön immuunijärjestelmän häiriöt.
Endometrioosia esiintyy noin 10 prosentilla naisista. Sairauden ensimmäiset oireet saattavat ilmetä jo teini-iässä.
Endometrioosi – oireet
Endometrioosin tyypillisin oire on kipu, joka alkaa tai voimistuu pari päivää ennen kuukautisia. Kivun sijainti voi vaihdella sen mukaan, missä muutoksia esiintyy. Endometrioosi voi olla myös oireeton.
Endometrioosin oireet:
- alavatsakipu, joka voi alkaa jo päiviä ennen kuukautisia ja jatkua vuodon ajan
- kuukautiskipu, johon ei auta särkylääke
- yhdynnän aikaina tuntuva kipu
- kipu virtsatessa
- ulostamiskipu
- vuotohäiriöt, kuten tiputteluvuoto
- lapsettomuus
Lähes jokainen nainen kärsii elämänsä aikana kuukautiskivuista. Endometrioosissa kuukautiskivut alkavat usein jo ennen kuukautisvuotoa. Tämän lisäksi kipua voi esiintyä myös muussa vaiheessa kuukautiskiertoa.
Jos kuukautiskivut ovat niin kovia, että ne haittaavat tavallista arkea, voi syynä olla endometrioosi. Elämänlaatua huonontavien kipujen syy tulisi aina selvittää.
Endometrioosi ja raskaus
Endometrioosi vaikuttaa naisen hedelmällisyyteen, ja siten hidastaa raskaaksi tulemista tai aiheuttaa lapsettomuutta. Valtaosa endometrioosia sairastavista naisista tulee kuitenkin raskaaksi ilman ongelmia. Mikäli endometrioosia sairastavan naisen raskaus ei ala puoleen vuoteen yrittämisen aloittamisesta, ovat tutkimukset tarpeellisia.
Endometrioosia sairastavan hedelmällisyyteen vaikuttaa endometrioosin laatu. Vaikea endometrioosi aiheuttaa enemmän lapsettomuutta kuin sairauden lievät muodot.
Endometrioosin toteaminen
Endometrioosi todetaan oireiden ja gynekologisen sisätutkimuksen perusteella. Joskus endometrioosin toteamiseksi voidaan tehdä magneettitutkimus tai vatsaontelon tähystysleikkaus eli laparoskopia.
Gynekologisessa sisätutkimuksessa voi tuntua kipua ja arkuutta emättimessä, kohdussa, kohdun takapinnalla tai munasarjoissa. Kohdun tai emättimen ja peräsuolen välissä oleva syvä endometrioosi löytyy peräsuolen kautta tunnustellessa.
Gynekologisessa ultraäänitutkimuksessa voidaan nähdä kohtulihaksen ja munasarjojen endometrioosimuutoksia sekä syvän endometrioosin aiheuttamia muutoksia kohdun vieressä. Vatsakalvon pinnan pesäkkeet ovat pieniä eivätkä näy ultraäänitutkimuksessa.
Mikäli sinulla on oireita, jotka voivat liittyä endometrioosiin, on hyvä kääntyä gynekologin puoleen. Gynekologin vastaanotolla tehdään sisätutkimus ja gynekologinen ultraäänitutkimus sekä selvitetään oireidesi taustat.
Tarvittaessa endometrioosin oireiden helpottamiseksi ja pesäkkeiden kehittymisen estämiseksi voidaan aloittaa hormonihoito.
Voiko endometrioosista parantua?
Endometrioosi on krooninen sairaus, mutta endometrioosipesäkkeiden kasvua ja kipuja on mahdollista hoitaa. Endometrioosin oireet voivat joskus myös rauhoittua itsestään.
Endometrioosi lähes poikkeuksetta rauhoittuu viimeistään naisen tullessa vaihdevuosi-ikään. Vaihdevuosien aikana munasarjojen estrogeenin tuotanto vähenee, minkä seurauksena myös endometrioosin oireet usein helpottuvat.
Endometrioosin hoito
Endometrioosin syntymistä ei pystytä ehkäisemään etukäteen, mutta sairautta voidaan hoitaa eri tavoin. Hoitomuodon valintaan vaikuttaa esimerkiksi oireiden vakavuus, potilaan ikä, endometrioosin levinneisyys sekä mahdolliset toiveet lasten hankkimisen suhteen.
Endometrioosia hoidetaan ensisijaisesti lääkkeillä, tavallisimmin ehkäisyvalmisteilla. Lääkityksellä pyritään siihen, ettei kuukautisia tulisi ollenkaan. Hormonilääkityksellä eli esimerkiksi hormonikierukan tai ehkäisypillereiden avulla voidaan helpottaa endometrioosin oireita ja kasvua. Hormonilääkitys ei kuitenkaan sovi raskautta toivoville.
Lue lisää endometrioosin hoidosta.
Endometrioosi – leikkaus
Endometrioosin leikkaushoito voi tulla kyseeseen silloin, jos lääkkeet eivät auta endometrioosista aiheutuviin oireisiin. Lääkäri harkitsee leikkaushoidon tarpeelllisuutta aina tapauskohtaisesti. Leikkauksesta voi olla apua endometrioosin hoidossa esimerkiksi silloin, jos munasarjassa on endometrioosikysta tai jos syviin endometrioosipesäkkeisiin liittyy kipuja tai ulostamis- tai virtaamisvaivoja. Leikkauksessa endometrioosipesäkkeet pyritään poistamaan tai tuhoamaan polttamalla.
Syvän endometrioosin leikkaushoito voi vaatia suolistoon kohdistuvia toimenpiteitä, minkä takia leikkaukseen liittyy komplikaatioriski. Kohdun ja munasarjojen poisto voi tulla kyseeseen silloin, jos potilas ei halua lapsia.
synnytys- ja naistentautiopin dosentti
Asiantuntijana tässä artikkelissa toimi synnytys- ja naistentautiopin dosentti Anna-Mari Heikkinen.