Työelämän kuumat aallot - Miksi gynekologisiin vaivoihin liittyviin työkykyhaasteisiin on puututtava?

Tälläkin hetkellä merkittävä osa työikäisistä naisista kärsii vaihdevuosiin liittyvistä vaivoista ja osa heistä jopa työkykyä heikentävällä tavalla. Osin tämän väistämättömän tosiasian vuoksi Suomen hallitus on linjannut, että vaihdevuosioireiden tunnistamista ja hoitoa tulee edistää työterveydessä. Työelämän yhdenvertaisuuden nimissä myös muiden naisten työkykyä uhkaavien gynekologisten vaivojen tutkimus ja hoito on yhtä lailla osa työterveyttä siinä missä esimerkiksi tuki- ja liikuntaelinsairauksien hoito ja tutkimus. Naiseus ei ole sairaus, mutta gynekologinen sairaus ei ole osa normaalia naiseutta.

Kaisu Norbäck ja Anna-Mari Heikkinen

Vaihdevuodet ovat luonnollinen osa naisen elämää ja niiden vaikutus ulottuu paljon pidemmälle kuin pelkästään fyysisiin oireisiin. Suomessa tämä elämänvaihe koskettaa parhaillaan merkittävää osaa työvoimasta, sillä Tilastokeskuksen mukaan töissä olevista suomalaisista naisista tällä hetkellä noin 23% on siinä iässä, että voivat kokea vaihdevuosiin liittyviä oireita. Vaihdevuosivaivojen yleisyys työikäisillä naisilla korostaa tarvetta avoimelle keskustelulle ja tiedon lisäämiselle siitä, kuinka kokonaisvaltaisesti vaihdevuodet voivat vaikuttaa naisen elämään ja työkykyyn.

Vaikka vaihdevuodet liitetään usein fyysisiin oireisiin, kuten kuumiin aaltoihin ja unihäiriöihin, on tärkeää ymmärtää, että niiden vaikutukset ovat moninaisempia. Myös mielialan vaihtelut, ahdistus ja keskittymisvaikeudet ovat osa vaihdevuosien monimuotoista oirekuvaa. Fyysiset, emotionaaliset ja psykologiset oireet voivat heijastua työsuoritukseen ja työtyytyväisyyteen, minkä lisäksi työntekijöiden hyvinvointi on suoraan yhteydessä heidän sitoutumiseensa ja tuottavuuteensa.

Syvälle pinttynyt luulo siitä, että gynekologiset vaivat ovat naisen “oma asia” eivätkä kuulu työterveyteen pitää vihdoin kumota.

Myös muut gynekologiset vaivat voivat hoitamattomina alentaa työkykyä ja johtaa jopa sairauspoissaoloihin. Lähes 50 % Suomen työvoimasta on naisia, joten yhden merkittävän naisten gynekologisia sairauksia tutkivan erikoisalan sulkeminen pois työterveys- tai vakuutussopimuksista on syrjivää. Terveen ja oireettoman naisen ei ole enää tarpeellista käydä gynekologisessa tutkimuksessa ja PAPA-kokeessa vuosittain kehittyneen kohdunkaulan syövän diagnostiikan ja erinomaisen kansallisen seulontaohjelmamme ansiosta. Työelämän yhdenvertaisuuden nimissä naisten työkykyä uhkaavien gynekologisten vaivojen tutkimus ja hoito on yhtä lailla osa työterveyttä siinä missä esimerkiksi tuki- ja liikuntaelinsairauksien hoito.

Kehotamme naisia rohkeasti kertomaan lääkärille terveydellisistä huolista intiimeissäkin asioissa, sillä työkykyä haittaavat gynekologiset vaivat kuten vuodot, kivut tai äkilliset muutokset kuukautiskierrossa voidaan hoitaa työterveydessä. Työterveyden tehtävä on ennen kaikkea tukea henkilöiden työkykyä, joten työkykyyn vaikuttavien oireiden ilmetessä työterveyslääkäreillä on aina mahdollisuus ohjata asiakas tarpeen mukaan myös naisten gynekologisiin sairauksiin erikoistuneen lääkärin vastaanotolle saamaan apua. Valtaosa esimerkiksi Terveystalon yritysasiakkaiden työterveyssopimuksista mahdollistaa työkykyä haittaavien gynekologisten vaivojen tutkimisen ja hoitamisen työterveyshuollossa sekä työterveys- ja yleislääkärin vastaanotolla että erikoislääkärikonsultaatioiden avulla.

Kaisu Norbäck ja Anna-Mari Heikkinen
Kaisu Norbäck ja Anna-Mari Heikkinen

Kaisu Norbäck on pitkän linjan työterveyden ammattilainen ja yksi Terveystalon johtavista työterveyshuollon erikoislääkäreistä. Työkykyasiat ja työssä jatkamisen tuki ovat työterveyshuollon tärkeimpiä tehtäviä Kaisun mielestä. Vapaa-aikanaan Kaisu viihtyy hevosten ja koirien sekä liikunnan parissa.

Anna-Mari Heikkinen on naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri ja Terveystalon gynekologian erikoisalajohtaja, jolle naisen terveyteen liittyvät asiat ovat lähellä sydäntä.

Lue lisää työterveyden artikkeleita